Vuonon kimallus

Vuonon kimallus

maanantai 19. marraskuuta 2012

Sunshine Awards ja suru vieraana

Läheiseni, jonka sairaudesta olen aikaisemmin kertonut, nukkui pois 10.11.12. Hautajaiset olivat perjantaina 16.11. ja nyt koetamme nyt urheasti palata arjen malliin, vaikkakin surun siivittäminä ja jotenkin niin väsyneinä.
Jäljelle jäi ikävä ja tavaton suru. Suru on outo vieras, sillä se liikkuu aallon lailla ja vie pyörteisiinsä tuo tuostakin, yllättäen ja rajusti. 
Kodinhoitohuoneeni on ollut koskematon jo viikon, olohuone ja keittiö muistuttavat kukkakauppaa ja elämä ympärillä tuntuu olevan kuin usvan takana. Ajatus siitä, että emme enää koskaan soittele toisillemme, juo viiniä kesäillassa, naura lenkkipolulla, sisusta yhteisellä innolla ...se on käsittämätön ! 




Olen kiitollinen siitä, että sain tuntea tämän hyvän, kiltin, inspiroivan ja vahvan ihmisen. Aion juhlistaa hänen elämäänsä jatkossakin positiivisella asenteella, ilolla ja niillä asioilla, jotka olivat meille yhteisiä, rakkaita ja mieluisia <3
Hautajaisissa esitettiin hänen omasta toivomuksestaan kappale: Dagen idag den kan bli vår beste dag. Se kertoo juuri siitä, miten jokainen päivä, tutuilla poluilla, tutussa rannassa, rakkaiden seurassa, voi olla juuri se elämän paras päivä. Meillä oli niitä, elämän parhaita päiviä - kiitos niistä !



Ja sillä ajatuksella iloitsen saamastani tunnustuksesta: Sunshine Awardsista, joka tuli Vihreiltä Niityiltä Irlannista - KIITOS ! Irlannista haluttiin lähettää minulle aurinkoa ja sehän tulee tarpeeseen !



Tunnustukseen kuuluu myös tehtävä, pitää vastata seitsemään kysymykseen ja tässähän nämä:

1. Mikä on lempinumerosi:

Yhdeksän - se on lempinumeroni. Ysi ei ole ihan kymppi ja siinä on siis vielä varaa parantamiseen. Yhdeksän on kuitenkin varsin kannustava ja kuulostaa hyvältä :)

2. Mikä on alkoholiton suosikkijuomasi:

Minä rakastan frapeeta, kreikkalaiseen tapaan ja aina metrio me gala (vähän sokeria ja maitoa). Lisäksi rakastan smoothie-juomia ja tällä hetkellä aamusuosikkina on cloudy apple-mehu..nam.

3. Lempivärisi:

Valkoinen ja hiekka.

4. Facebook vai Twitter:

Face. En käytä Twitteriä, mutta FB:ssä "asuvat" kaikki maailmalla olevat ystäväni :)

5. Intohimosi:

No, sisustuksen maailmaan lähdetään, eli Riviera Maison, Lexington ja sitä rataa...

6. Suosikkiviikonpäiväsi:

Perjantai on paras. Ihmiset ovat hyvällä tuulella, kotiin on ihana tulla ja rentoutua ja usein se tarkoittaa myös maalle siirtymistä - se on onnea se !

7. Lempikukkasi:
Niitä on paljon, mutta tällä hetkellä se on Helleborus niger ( jouluruusu).




Tämän Sunshine Awards tunnustuksen ja tehtävän haluan lähettää edelleen seuraaville:

Lovviisan kammari
Ellis
Tiiran pesä



Joulu jatkaa salakavalaa tuloaan tänne meillekin, vaikka joulukuun ekalla viikolla alkava remontti mullistaa varmasti kaiken. Eiköhän siitä selvitä ja piparkakkuja pääsen paistamaan varmasti naapuriinkin ;)

Ohessa jälleen kerran kuvia - tunnelmia ja mukavia asioita marraskuulta:



 Takkapuut ovat siirtyneet kassiin...kassivillitys siis jatkuu vain !
Löysin myös ihania servettejä talven pimeimpään aikaan - piristystä sekin.



Suru vieraana talvea odottavassa tuvassa.
Terassilla on mun maalta tuoma puu nr. 2. Se odottaa yhä valoja ja jotakin kaunista.




 Dagen idag den kan bli vår beste dag !





No niin...ekat joulupipot ovat hypänneet hyllylle...mieheni kauhuksi !



Oikein ihanaa viikkoa teille kaikille <3

Vi snakkes,
Marianna



  

torstai 8. marraskuuta 2012

Risuja ja sipaus jouluakin

Se hiipii tupaan kuin varkain....joulu nimittäin :)
Oikeastaan voisi puhua paremminkin talvikoristeista, sillä eihän kaiken tarvitse nimenomaan jouluun liittyä.
Jää, lumi, talvienkelit, valot, kristallit - niitä kutsun talvikoristeiksi ja ne kaunistavat marraskuun synkkiä iltoja talvisella raikkaudellaan.

Mikään tonttufani en ole koskaan ollut ja meille tulee jouluna vain muutama, tarkoin valittu ja siksipä juuri merkityksellinen tonttu :) Joulun värinä käytän paljon valkoista, kultaa ja  hopeaa, mutta punainen jää meillä vähemmälle.
Suuri villitykseni risuihin on vain kasvanut ja viikonloppuna kaadoin mökillä muutaman pienen puun (haapa) ja toin kotiin koristeeksi. Toinen jää ulos terassille ja saa tietysti valot, toinen tuli sisälle tupaan ja on työn alla! Isäntä suostui onneksi ottamaan puut autoonsa, vaikka aikamoinen kuljetushan se oli.
Sisälle päätynyt puu piti trimmata kapeammaksi, sillä oksat veivät valtavasti tilaa ja perhe valitti :(  Puun kapeampi versio on nyt saanut hopeakimalletta pintaansa ja Suomesta ostetut enkelivalot oksillensa. Muutaman tähdenkin olen oksille ripustanut, mutta lisää olisi tarkoitus lähteä ostamaan jo tänään.
Ulkona olevaa puuta en ole vielä ehtinyt työstämään.

Tällä kertaa on taas ihan pakko laittaa vähän vaatejuttuakin. Olen nimittäin löytänyt aivan ihanan takin ja olen siitä niin iloinen. Takki on norjalainen, Søs.Jensenin takki. Se on talvi-/sadetakki, eli lämmin ja täysin sateenkestävä. Hupussa on ihana harmaa turkisvuori ja hupun saa myös avattua hartioille.
Tässä takissa matkustin Suomeenkin ja olen siihen yhtä tyytyväinen säällä kuin säällä.
Takkihulluna ihmisenä metsästän aina kivoja takkeja - tämä löytö on ollut suuri ilon aihe !


No, kuvina taas...niin talvikoristeet kuin takkikin :D




Lasikuulia jäänä, sinisimpukat Helsingistä (oikeastaan suola-ja pippurisirottimia, mutta toimivat näinkin), kristallisydän ikkunassa, enkelinsiivet Helsingistä ja tähtiä ....paljon tähtiä kaikkialla.





Nämähän ovat aivan ihania kala-/rapupöydässä :)





Savotta mökillä.


Ja savotan tuloksena puu tupaa koristamassa. Oksille laiton Suomesta ostetut enkelilamput ja enkelit voimistelevat nyt somasti oksilla. Mukana myös kesälomalla ostettu Helinä-keiju.









Ja tässä on mun uusi suosikkitakki :)
Huomatkaa heijastin selässä - se on fiksua !






Nyt lienee parasta lähteä siivouspuuhiin, se kun oli tämän päivän varsinainen ohjelma.

Oikein hyvää viikonloppua teille kaikille ja muistakaa tekin tuo heijastin. Illat ja aamut ovat nyt todella pimeitä !

Vi snakkes,

Marianna



torstai 1. marraskuuta 2012

Kotimaassa vierailulla

Tervehdys pitkästä aikaa !
Lomani koti-Suomessa oli aivan hurjan ihana, eikä sieltä matkamuistona tuotu flunssakaan harmita yhtään....onhan se maailman ihanimmalta kummipojalta saatu :)
Lomalla ihasteltiin Helsinkiä ja sen mukavia liikkeitä, kahviloita ja julkisivuja. Lomalla tavattiin ystäviä ja naurettiin viinilasin äärellä vedet silmissä....voi miten heitä kaipaankaan ! Lomalla ajeltiin junalla Turkuun, saunottiin isän lämmittämässä saunassa, syötiin äidin laittamaa ruokaa ja nautittiin joka hetkestä.
Päivät menivät kuin siivillä ja kyyneleiltä en voinut välttyä tälläkään kertaa lentokoneen noustessa siivilleen ja kääntäessä nenänsä kohti Osloa.
Sinne jäi Suomi, ihanuuksien ihmemaa, rakkaat ihmiset ja se jokin "oma", jota täällä ei koskaan ole !

Kotona Norjassa ovat kuitenkin lapset ja mies, eli ne Norjan rakkaat ihmiset (ja lemmikit)......se helpottaa ikävää ja tekee Norjasta "nykyisen kodin". Norjassa koen itseni kuitenkin juurettomaksi, kävelen täällä kevyesti ja jotenkin ilman merkitystä. Olen täällä aina vieraana, täältä puuttuu se jokin "oma".  Suomessa tunnen juureni miltei fyysisesti ja koen alla olevan maan omakseni joka askeleella. Hassua, hullua ? Ehkä, mutta näin se vain on.

Iloa täällä  kotona tuottivat runsaat tuliaiset (Suomesta löytyy aina niin paljon kaikkea mukavaa) ja varsinkin ruisleipä, Angry birds-kahvi, Fazerin suklaa ja tällä kertaa myös design-heijastimet ! Siippa sai Eero Aarnion doggy-heijastimen koiran kanssa ulkoiluun ja kerrankin sain miehen laittamaan heijastimen hihaansa heilumaan - nice !

Eilen kummasteltiin ja kummiteltiin Halloweenin merkeissä ja tänään ollaan jo aika lailla rutiineissa...vaikkakin yhä flunssan kourissa siis :)

Ohessa matkatunnelmia kuvina:

Helsingissä kannattaa nostaa katse ylös, sillä rakennustan julkisivut ovat aivan hurmaavia. Niihin en kyllästy koskaan.










 Destinyn sisustus on kiehtova ja liike on ehdottomasti suosikkieni listalla :)
Löytyy Esplanadilta.




Tähän väliin on laitettava pienen flunssapotilaan hieman pölyiset sukkahousut ja varpaat .....niin ihanat !




Turussa kuvailin vanhempieni luona. Olen niin ylpeä heistä, sillä heidän luonaan on aina kaunista ja nuorekasta - mistään vanhusten kodista ei näiden reippaasti 70-vuotiaiden vanhempieni kohdalla ole kysymys :)







Teekannu on Toivo-papan vanha ja oikeastaan sotamuisto. Se on selviytynyt sodan jaloista Karjalasta (evakkomatkassa)  ja koristaa nyt äitini kaunista keittiötä.



Suloiset lankakeräkynttilät...niihin olen innostunut minäkin.

Alla oleva puu löytyy vanhempieni talviparvekkeelta ja on saanut oksilleen tallilyhdyt. Se luo ihanaa tunnelmaa talven pimeälle parvekkeella ja on kaunis päivänvalossakin.
Takana oleva "ikkunaluukku"-peili on kuin tallinikkuna ja sopii paikalleen sekin.





Äidin keittiö on äidin keittiö. Siellä on hyvä olla !



Lumesta huolimatta oli vanhempieni pihalla lähes kesäinen tunnelma..paikottain ainakin.

Omena ei puusta niin pitkälle putoa ja luulenpa saaneeni sisustusgeenin äidiltäni. Mummollakin oli aina "sorjaa" ja siskoni on varsinainen somistaja :)
Hänen uskomattomista ideoistaan ja luomuksistaan enemmän toisen kerran.

Nyt menen tuonne tee-kaapille ja laitan kupillisen lämmintä hunajalla terästettynä !
Fazerin sinistä on vielä muutama pala jäljellä, joten lääkkeen nimissä taidan ottaa sitäkin.

Oikein ihanaa viikonloppua teille kaikille !

Ai niin...olen saanut haasteenkin - kiitos Irlantiin !
Tartun siihen heti, kun flunssa on hellittänyt :D

Vi snakkes !