Vuonon kimallus

Vuonon kimallus

sunnuntai 22. maaliskuuta 2015

Kuninkaan kivisellä polulla

Ulkona sataa ropisee ja ohjelmassa on sen vuoksi puutarhan lannoitusta - kevätpuuhaa parhaimmillaan :) 
Viikonloppu on mennyt mukavissa merkeissä sekä ystävien parissa iltaa istuen että reippaasti ulkoillen, joten sade tuli ihan sopivasti puutarhapäivän kohdalle.

Perjantaina vietettiin onnellisuuspäivää ja vaikka se omalla kohdallani alkoi vähän haikeasti, kun kävin tekemässä työpäivän vanhalla työpaikallani (samalla liikkeen toiseksi viimeisen aukiolopäivän), jatkui se hyvin onnellisissa merkeissä ystävien, hyvän ruuan ja juoman merkeissä. 

Hei sitten päättömät! Kiitos yhteistyöstä. 




Vietimme naisporukalla iltaa Fisketorget -ravintolassa, joka sijaitsee ihan kaupungin sydämessä Vågenin satama-altaan tuntumassa. Fisketorget on nimensä mukaan myös kalatori, mutta sen yhteyteen avattiin muutamia vuosia sitten myös korkeatasoinen kalaravintola. 
Meny täällä perustuu paljolti päivän saaliiseen ja voi mitä meren herkkuja täällä saakaan. 

Kampasimpukkaa punajuuren kera, merirapucoctail ja miekkakalaa & risottoa (muun herkun kanssa höystettynä). 
Herkullista!



Onnellisuuspäivää ei kai voisi paremmin juhliakaan.

Mitä tuo onnellisuus sitten oikein on? Siitä puhutaan paljon, sitä pohditaan paljon ja lähes kaikkialla törmää erilaisiin "ohjeita onnellisuuden tavoittamiseksi" -listoihin. 
Onnellisuudesta on tullut suorittamista, kuten kaikesta muustakin tässä vähän "sairaassa" ajassamme. Kukaan ei tule onnelliseksi väkisin pusertamalla tai ohjelistoja lukemalla (vaikka monet ohjeista ihan oiketa ovatkin). 
ET-lehdessä (juu, ihan sattumalta törmäsin) oli onnellisuuspäivänä juuri tällainen monen kohdan ohjelista, mutta siinä oli varsinkin yksi hyvä neuvo, joka sai hymyilemään:

Puute palauttaa onnen:

Sörsselssön: Se ei tuo Uuno kestä syödä yhtään voileipää pyörtymättä joka kerta onnesta.
Härski: Joo... Kyllä jukolauta toi Uuno osaa nauttia noista elämän pikku antimista. Mä oon sille ihan kateellinen.
Sörsselssön: Sama täällä. Se pyörty tänään jo toisen kerran. Aamulla sillä meni vintti pimeeks pelkästä hillomunkista.
Ote elokuvasta Uunon aviokriisi  Tommi Aitio: Uuno Turhapuro – Elämä. Johnny Kniga.


Jos osaa nauttia arjen pikkuasioista, vaikkapa voileivistä tai hillomunkista, on elämä paljon onnellisempaa.  
Perjantain mukava illastaminen ystävien seurassa on juuri sellainen juttu! Kiitollisuus sekä ystävistä että mahdollisuudesta nauttia näitä ihania herkkuja tunnelmallisessa paikassa tekee onnelliseksi! 
Onnellisuushan johtaa suoraan kiitollisuudesta! 

Lauantain retki Obrestadin majakalle ja Hå:n vanhaan pappilaan sai onnelliseksi sekin! Olen niin kiitollinen siitä, että saan asua paikassa, joka tarjoaa tällaiset maisemat, luonnon ja mahdollisuuden nauttia niistä vapaasti. 
Minä olen aina hyvinm hyvin onnellinen, kun saan kulkea pitkin rantoja, kuvata kaikkea näkemääni ja aistia tämän paratiisimme tarjoamat elämykset! 
Minun retkilläni on lähes maagista, kivetkin elävät! Mieheni sanookin, että kykyni nähdä sadunomaista taikaa lähes kaikessa ympärilläni on varsinainen lahja ja saa hänetkin aina hyvälle tuulelle. 

Olen siitä toki itsekin kiitollinen, sillä tiedän, että läheskään kaikki eivät tätä maailmaamme samalla tavalla näe.
Kunpa voisinkin lähettää tällaisen kyvyn esim. muutamille suurille mahtimiehille.... sitä mietin rannalla kulkiessani. Ei täällä tarvitse uhkailla ja hajoittaa, vihata ja vallata. Kaikille riittäisi kaikkea, jos vain haluaisimme niin. 
Jos mahtimiehet tekisivät hyvää yhtä suurella innolla, kuin millä he tuhoavat, olisi kaikilla hyvä olla. 

Minusta tulee vanhemmiten varmasti hippi :) Huomaan vetäytyväni enemmän ja enemmän pois konflikteista, ihmisten kilpailuasenteesta ja kaikesta sellaisesta. 
Tässä hippaheikin eiliset retkikuvat:



Pojat matkalla alas rantaan. Valo vaihtelee täällä koko ajan, taivas on suuri ja meri jatkuu horisonttiin asti. 





Rannan polku Obrestadin majakalta Hå:n vanhaan pappilaan on osa vanhaa Kongevegeniä 1600-luvulta. 




























Kivinen on tie kuninkaankin!  












Vaaleanpunainen sydänkivi massiivisissa mitoissa! 










Hei, tuolla on heräävä T-rex!!! 





Oliko retkikaverinani sittenkin trolli /peikko?  
Meriruoko saattaa venähtää jopa metrien pituiseksi ja rannat ovat niitä varsinkin myrskyjen jäljiltä usein aivan täynnä. 







Aurinko lämmitti tuolla rantaretkellä jo ihan kesäiseen tapaan, joten varsin onnellisena sieltä kotiin ajeltiin. 

Kävin vielä kotimatkalla Sandnesissa ja tein iki-ihanan löydön!
Tämä lähtee mökille pääsiäispöytään :) Testasin sitä nyt orvokkien kotina - sopii siihenkin.





Hyvää sunnuntaita ja alkavaa viikkoa kaikille! 

Marianna

15 kommenttia:

  1. Aaahhh mitä kuvia! Haljenneesta kivestä tuli muuten mieleen rikkoutunut muna.
    Hippi! Kiitos hyvistä nauruista :)) Nimittäin jos nuo ominaisuudet takaa hippiyden niin täältä köytyy toinen tulevaisuuden hippi! Huomaan itsekin vältteleväni sujuvasti ko. Asioita.
    Kiitos taas kerran upeista kuvista ja mukavaa uutta
    viikkoa sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) Minullekin tuli tuosta kivestä haljennut muna mieleen - hippien tulkinta(ko) ? :) Täytyy varmasti pyytää ystäviä valvomaan tätä kehitystä, etten ihan metsätontuksi muutu. Ihan mielelläni voisin nimittäin vetäytyä omaan rauhaani ja kirjoitella maalla kävyistä ja kivistä! Olen ainakin oppinut välttämään riidanhaluisia draamanrakentajia ja elämä helpottui jo siitäkin. Sellaisten ihmisten seurassa alkaa helposti itsekin vihaamaan (jopa tuntemattomia ihmisiä), joten paras vaan pysyä kaukana ja onnellisempana.

      Poista
  2. Aivan ihana postaus kuvineen ja teksteineen <3 Voi noita maisemia... huokailen ihastuksesta!!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) Täällä kyllä riittää kuvattavaa ja varsinkin luontokuvaajille. Kohta rannat täyttyvät palaavista muuttolinnuista ja niiden kuvaajista - hauska näky! Hyvää viikkoa sinulle.

      Poista
  3. Oi mikä ihana kastikekulho, oikea aarre!
    Harmi, kun vanha työpaikkasi joutui sulkemaan
    ovensa. Onko laman hammas ulottunut sinne Norjaankin?
    Millaisia suunnitelmia sinulla on tulevan suhteen? Oletko
    onnistunut saamaan uuden työpaikan vai siirrytkö mahdollisesti
    opintojen pariin?
    Ystävät ovat kyllä kultaakin kalliimpia. Itsekin pääsin nauttimaan
    hyvien ystävien seurasta viikonloppuna, taas jaksaa.

    Tunnelmallista sunnuntai-iltaa <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lama on ulottunut Norjaankin, niin se vain on. Öljyfirmat ovat syksyn mittaan iritsanoneet tuhansia ihmisiä ja monet, varsinkin pienemmät liikkeet joutuvat lopettamaan ostovoiman heikentyessä. Myös kuntasektori säästää ja Stavangerissa on työttömyyden suhteen aivan uusi tilanne. Tämä on kallis kaupunki asua, joten ihmisillä on valtavat asuntolainat yms. ja toivoa sopii, että tilanne korjaantuu taas. Minulla ei ole mitään hätää ja onneksi varaa etsiä mieluista uutta paikkaa ihan rauhassa. Teen töitä Norwexille (kuten ennenkin) ja juuri nyt odottelen tietoa eräästä todella mielenkiintoisesta projektista, jonka toivon käynnistyvän. Kerron, jos se toteutuu! Se pukusi oli kyllä aivan ihana - kiva ilta varmasti :)

      Poista
  4. En ole tiennytkään, että lama on ulottunut myös Norjaan asti. Jotenkin olen tottunut ajattelemaan Norjaa vauraana öljymaana.

    Ihanat kuvat!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täällä alamäki alkoi yllättäen kesän jälkeen ja jouluun mennessä olikin sitten jo iso joukko ihmisiä työttömänä. Varsinkin öljy-yhtiöt irtisanoivat urakalla. Norjalainen vauraus on vähän sellaista tavallisten ihmisten elämässä näkymätöntä muutenkin, sillä vaikka tulot ovat hyvät, on elämä kallista ja öljyrahat valtion kirstussa tai sijoittamana jonnekin. Norjalaiset ovat viime vuosina saaneet helposti lainaa ja talojen, autojen ja mökkien määrä ja koko ovat kasvaneet sen mukana. Monella on aivan liikaa velkaa ja sellainen tilannehan ei yllättävää laskukautta kestä. Monilla perheillä täällä on 3 - 4 miljoonan kruunun lainat. Jotenkin se ajatus vauraudesta on harha, mutta ruokittu velaksi. Toivotaan nyt, että tilanne helpottuu.....ehkäpä moni kuitenkin oppii elämään vähän pienemmällä liekillä ja samalla huomaa, että sitä voi olla onnellinen vähemmälläkin. Saapa nähdä.

      Poista
  5. Voi hyvät hyssykät noita maisemia <3 Tänne on aina niin ilo tulla, kaikk on niin kaunista ja aidolla tavalla. Ihana tuo kastikekaadin ja siinä Orvokki aivan loistava idea. Muuten tuossa ravintolassakin kaiketi osa ruuista tuli upealla lankulla, wau. <3

    Upeaa viikkoa Marianna. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tulen aina niin iloiseksi, kun kuulen, että täällä on kiva käydä. Se tarkoittaa, että kuvauksissani ja jutuissani on jotakin mieltä ja niistä on iloa! Katselin juuri purnukoitani keittiössä (sellaisia, joita sinulla on paljon) ja ajattelin, että kukkaset olisivat somia niissäkin. Minulla on sellainen vanha, Turussa kirpparilta ostettu Rettigin tupakkarasia ja siinähän orovokit olisivat somia. Ihanaa viikkoa sinulle :)

      Poista
  6. Oi, ihania kuvia, kiitos kun jaat näitä!

    VastaaPoista
  7. Siis KAUNISTA! Joka kuvassa jotain kaunista. En nyt tähän hätään keksi muuta sanottavaa <3

    60luvunnahkahousut.com

    VastaaPoista
  8. Ihana on näitä kuvia katsoa. Niitä voi selailla edes ja taas. Teillä on siellä niin miletöntä. Haaveilen asuntovaunumatkailusta tuollaisiin maisemiin. Meillä sataa tänään lunta. Puut ovat saaneet yöllä taas paksun valkoisen hunnun ylleen. Ihan jouluiselta näyttää, ja se ei ole kiva se, tähän aikaan vuodesta, kun toivoisi lumen lähtevän ja mullan tuoksun pääsevän esiin. Ihanaa viikoa sinne!

    VastaaPoista