Vuonon kimallus

Vuonon kimallus

maanantai 6. huhtikuuta 2015

Alpakan hymy (luontokuvapläjäys)

No nyt se sydän vietiin taas! Tällä kertaa sen vei alpakka, "hymyilevä" ja varsin utelias alpakka! 

Meillä on ollut aivan mahtava pääsiäisloma! Matkasimme maalle auringon paisteessa ja nautimme ihanista, leppoisista päivistä, mutta myös reippaista retkistä keväisissä maisemissa. 
Mökkinaapurit olivat hekin jo taas paikalla ja Linuksen riemu valtava, kun naapurin pitkäjalkainen kaunotar oli palannut hänkin kesäparatiisiin leikkimään. 












Kesäheilan paluu tarkoittaa kesäkauden alkua :)



Me olemme herkutelleet lampaanpaistilla ja kalkkunalla, pääsiäismunilla ja pashalla....., joten retkeilyä on tarvittukin! 

Ensimmäinen retkemme tehtiin Longanesetin luontopolulle metsään, joka muistuttaa suomalaista mäntymetsää. Viihdyn siellä juuri sen vuoksi - kotoisan oloinen paikka :)







Täällä ei pidä kompuroida, juuria riittää. 














Metsän taidetta, kuten valvova silmä ja aaltoileva kivi. 















Toinen retkemme tehtiin ylös Holtaheia-vuorelle 250 m. korkeuteen. 
Lämmin ja raskas reissu, mutta näköalat ovat vaivan arvoiset. Kiipeily palkitaan huipulla.


Kotikylä pienenee...





Lähes huipulla.





Joku seurailee meitä ilmasta - korppihan se.





Maisemia toiseen suuntaan - tässä noin 200 m. korkeudessa.





Lunta. Tämä määrä riittää minulle :) 
Suurin osa norjalaisista viettää pääsiäistä hiihtäen tai lasketellen vuorilla. Minä en ole koskaan ollut mikään suuri lumen ystävä, joten vuoret ja lumi eivät houkuta enää näin huhtikuussa. Onneksi meidän kylällämme on kanssani samanhenkisiä ihmisiä ja aloitamme kaikki mökkikauden virallisesti näin pääsiäisenä. 






Edelleen mukana menossa.





Matkalla takaisin kylälle.






Matkalla vuorelle tapasin alpakan! Sydän suli, varsinkin, kun sen kaverit olivat vuohia! 










Hymy alpakan tyyliin :)





Mökillä nautittiin valosta, kevään ihanasta valosta, joka tulvii sisään ikkunoista ja lämmittää. 
Pitsiliina kuuluu vanhan talon pääsiäiseen ja luo mummolan tunnelmaa. Pöytä katettiin lempiastioilla ja koristeltiin pääsiäismunilla ja liljoilla.
Minä niin rakastan tätä mummolan tunnelmaa. Se rauhoittaa pulssin ja ajatukset aivan erikoisella tavalla. 





Lempiastiani pitsiliinalla. Ikkunasta lankeava aamuauringon valo on mielestäni niin tunnelmaa luova ja vie ajatukset takaisin lapsuuden kesiin.





Ulkona tapahtuu. Syreeni on nyt näin pitkällä.











Tämä on luumupuu.






Toinen lempiastiastoistani on Daisy. Etsin siihen jatkuvasti osia kirpputoreilta ja antiikkiliikkesitä, mutta varsinkin kuppejen löytäminen on vaikeaa. Daisy on vanhaa norjalaista Figgjo-posliinia. Tuntuu, että kahvikin maistuu paremmalta näistä vanhoista kupeista. 





Tämä uuninkestävä pieni pata on viimeisin löytömme Daisy-sarjaan. 





Oma kotiranta ja aurinkoinen maisema - minä Marimekon takissa tyylitellen ;) Kunpa voisin lähettää kuvan mukana meren tuoksun, raikkaan ja puhtaan. 



Nyt olemmekin jo taas kotona ja kohta lähdemme pääsiäispäivälliselle tuttavien luokse :)

Pääsiäinen on minulle kaiken koristelun, ruuan ja retkeilyn ohella myös hiljentymisen aikaa - jotenkin se tapahtuu mökillä ihan itsestään. Vanha talo huokuu rauhaa ja pääsiäisen sanomaa ei voi täällä unohtaa, sillä vanha Jesus-kuva koristaa yhä tuvan seinää sanomallaan. 

Toivotin eilen ystävilleni fb:ssa hyvää pääsiäispäivää tämän kuvan ohella. Voitte arvata, että kovinkaan montaa tykkäystä toivotukseni ei saanut. Nauroinkin miehelleni, että Jeesus olisi varmasti ollut suositumpi, jos kuva olisi ollut selfie laskettelukeskuksesta tai ladulta, pääsiäisbileistä yms. trendikkäästä jutusta. Miten olisi, jos tapahtumat sijoittuisivat tähän päivään? 

Jeesusta ja hänen opetuksiaan ei monikaan pääsiäisenä ajattele, vaikka pääsiäispäivä kristillisen kirkon suurin juhlapäivä onkin. Me nautimme lomasta (jota ilman häntä ei edes olisi), mutta pääsiäisen sanomalle ei ohjelmassa ole tilaa eikä aikaa. 

Ei ole trenikästä muistaa Jeesusta pääsiäisenä - sellainen on maailmamme nykyään. 
Kotikylällä häntä toki muistetaan vieläkin ja esim. suruliputus pitkäperjantaina on edelleen tapana vuonojen kylissä. Eilen liput liehuivatkin jo taas korkealla! 


Minäkään en ole mikään harras kirkossa kävijä, mutten ateistikaan ja kiitollinen siitä, että osaan ja ehdin hiljentyä ajattelemaan. Kristinusko on perintönä saatu, sekä arvoineen ja tapoineen ja siksikin osa elämääni. 






Sellaisiin ajatuksiin päätän tänään ja lähden nyt iloiten päivälliselle :)
Toivottavasti teillä kaikilla on ollut upea pääsiäinen!

Vi snakkes, Marianna


13 kommenttia:

  1. Onpa teitä kelit suosineet pyhinä! Upeita luontokuvia kerrakseen! Itsekin nautin mieluiten lumettomasta ja aurinkoisesta pääsiäisestä, täälläkin on enää talven rippeet jäljellä :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täällä todellakin pääsiäinen on monille ns. fjellpåske, eli laskettelua ja hiihtoa, after ski:tä yms. Ne, jotka eivät vuorille suunnista, aloittavat kesämökkikautensa tai veneilykautensa. Kaupungissa on aika autiota, sillä koulutkin ovat lomalla koko viikon.

      Moinen pääsiäislomailu yllätti aikoinaan, kun tänne muutin. Varsinkin tuo hiihtäminen oli outo juttu. En ole lumen suurin ystävä, joulun tienoilla sitä kaipaan, mutta en todellakaan pääsiäisenä, joten onneksi mieheni ei ole vuorille hinkuavaa sorttia, vaan viihtyy kanssani meren rannalla ja alavalla maalla.
      Norjalaiseen pääsiäiseen liittyvät lisäksi appelsiinit ja dekkarikirjat!?
      No, nyt siivotaan pois tiput ja munat ja odotellaan kesää :)

      Poista
  2. Ooh noita teidän maisemia, täytyy taas miehelle näyttää, koska joka kesä käy Norjassa perhokalassa.

    Niin kaunista. <<3 Nuo Daisyt ovat muuten aivan ihanat herkut, olen heikkona astioihin ja kyllä kelpaisi tännekin. Ihanan retrot ja silti jotenkin tätä päivää. <3

    Hyviä unia <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samaa mieltä Daisysta - retroa, mutta myös tätä päivää ja siksi varmasti niin suosittua, ettei mistään tahdo löytää!
      Hyvää viikkoa <3

      Poista
  3. Mahtavia ja lumoavia luontokuvia!!
    Kyllä sielu lepää noissa maisemissa!
    Ihanaa kevättä sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanaa kevättä kauniiseen maailmaasi Susanna :) Kun täällä sataa, käyn luonasi kylässä!

      Poista
  4. Ihania kuvia - onpahan keväiset maisemat, Kevät on siellä jo paljon pidemmällä kuin täällä meillä, vaikka kyllä se täälläkin jo etenee. Lunta on kuitenkin vielä paikoitellen ihan kunnolla.

    ja ps. tuo alpakka on mielestäni sen isompi serkku laama :). Hauskoja otuksia molemmat. Haaveilen omasta alpakkafarmista...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oikeassa olet - se on laama! Laamalta se minustakin näytti, mutta paikalliset korjasivat alpakaksi, joten alistuin! Olisko nyt taas paikka sanoa, että suomalaiset osaavat monta asiaa norjalaisia paremmin (mutta eivät luota itseensä tarpeeksi) :D Ihania otuksia joka tapauksessa.
      Minä pääsen alpakkafarmille vierailemaan alkukesästä - jippii!
      Miten haaveilenkaan maalle muuttamisesta ja vuohistani + parista alpakasta tai laamastakin :) Hyvää viikkoa Hanne!

      Poista
    2. Laamoja pidetään muuten laumanvahteina tai vartijoina - ovat sen verran äkäisiä, että pedotkin säikähtää. Itsekin haluan käydä jollain alpakkafarmilla tutustumassa tässä kevään edetessä. Niitä on nykyään useampikin ihan kohtuullisen matkan päässä. Mukavaa viikkoa sinullekin!

      Poista
  5. Upea kuvasarja!

    Pyhien alkuperäinen sanoma katoaa nykyisin kaiken humun taakse ja hiljentyminen on monille vaikeaa. Niin kummallinen on maailmamme.

    VastaaPoista
  6. Vaikaa ja ilmeisesti jopa pelottavaakin.
    Joskus tuntuu, että minut koetaan erittäin tylsäksi ihmiseksi, koska viihdyn hissuksiin maalla. Nuorena sitä vielä kiinnostui menosta ja väenpaljoudesta, mutta nykyään haen enemmän ja enemmän rauhaa ja verkkaista menoa.

    Hyvää viikkoa sinne teille Sussi :)

    VastaaPoista
  7. Kauniita kuvia ja kaunista tekstiä taas kerran, tykkäsin. Tunnistin tekstistäsi omia tuntojani.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvää huhtikuista viikkoa Simpukka :)

      Poista