Vuonon kimallus

Vuonon kimallus

perjantai 5. kesäkuuta 2015

Laiva vai lokki?



Muistatteko laulun "Toiset meistä", jossa laulettiin valkoisista laivoista, jotka löytävät väylänsä yksin ja sitten lokeista, jotka eivät ole mitään ilman seuraamaansa valkeaa laivaa.
Tämä kappale kun kävi mielessäni, kun tyttäreni kanssa keskustelimme ihmisistä, jotka matkivat ja kopioivat muita niin suoraan, että pelkästä inspiraatiosta ei enää voi puhua. 
Inspiraation ja kopiomisen erohan on tunnetusti varsin hieno ja vaikea määritellä, joten ongelma on ikuinen.

Monilla meistä on ollut elämässämme ihmisiä, jotka ovat matkineet ja kopioineet sekä ideoita että työtä, vaatteita, kampausta, asuntoa ja joissakin tapauksissa lähes koko elämäämme. 
Nämä lokit seuraavat laivaa väylällään ja antavat laivan tehdä työn väylän luomiseksi ja aallokon kyntämiseksi, varastavat sitten lokkejen tapaan maukkaimmat palat (valmiit ideat & mallit) ja ottavat vastaan muiden lokkejen ylistyshuudot. 


Don't set sail using someone else's star  - African Proverb


Tyttärelläni on ollut hännillään tällainen lokki ja tilanne on nyt se, että laivalta paloivat päreet :)
Suoraan kopioitu idea/työ ja siitä saadut ylistykset luovuudesta, persoonallisesta tavasta tehdä ja lahjakkuudesta olivat liikaa laivalle, joka seurasi tilannetta ja lokin häpeämätöntä kylpemistä kehuissa! 
Plakiaatti, kopio, varastettu idea.......laivan piipuista tuli mustaa savua ja sen sumutorvi huusi pitkään pelkästä raivosta.


Keskustelun paikka. 

Luova ihminen luo oikeastaan jatkuvasti ja päässä on sen tuhatta ideaa, niitä tulee kuin liukuhihnalta. 
On mukavaa, jos muut ihmiset inspiroituvat ideoista ja tekemisistä, sillä luovuutta ja taitoja on valtavan kiva jakaa ja kynttilää ei vakan alla koskaan kannata pitääkään. 
Mutta mitä tehdä, kun joku kopioi suoraan ja ottaa kunnian ideasta itselleen? 
Vaikea juttu, eikö vaan...







Hieno neuvo!
Näin olen ainakin itse ajatellut, kun olen omien juttujeni kopiomista muutaman kerran todistanut (vaikka ärrä-päitä olen minäkin joskus murissut). Sellaisina hetkinä olen kuitenkin ajatellut olevani jonkinlainen Mercedes Benz....maailma tarvitsee esikuvia  -tyyppi  ;) hehhee....

Lasken siis itsenikin yksinäisten laivojen joukkoon, koska kehittelen koko ajan omia juttujani. Lokkeja ilmestyy hännille aina silloin tällöin. 
Minusta on kuitenkin kiva jakaa hyviä ideoita, inspiroida ja pistää hyvä kiertämään, joten olen päätynyt siihen,  että "kopioimista" on tavallaan vain siedettävä 
 - originaali on aina kuitenkin originaali. 


Paras neuvo tyttärelleni löytyi Tony Gaskinsin ajatuksista, joita usein lueskelen (niin paljon hyviä neuvoja).






Omassa elämässäni olen pitänyt seuraavia Judy Garlandin sanoja lähes mottona:

 Always be a first-rate version of yourself 
instead of  a second-rate version of someone else  - Judy Garland

Inspiraatioita saan tuon tuostakin, mutta pyrin aina mainitsemaan mistä tai keneltä. 
Koetan lisäksi kehitellä kaikesta ihan oman versioni, matkiminen ei ole makuuni. 
Haluan olla oma trademarkini - en kopio toisesta ihmisestä. 


Miten te muut? Oletteko kokeneet ikävää kopioimista (jossa copycat nappaa kunnian itselleen)? 
Lapsena vai vielä aikuisenakin? Ja missä muodossa? 
Onko copycat ollut ystävä, työkaveri, sukulainen, naapuri? 

No, se siitä. Meillä on puhuttu ja toivon, että laivan ja lokin ystävyys jatkuu - kaikesta huolimatta :)  

Sitten vähän kevyemmille vesille, eli kesäfiilikseen, joka vihdoin ja viimein saapui tänne meillekin!

Miten ihanaa onkaan juoda kahvia ulkona, tehdä pihatöitä t-paidassa ja nauttia miellyttävästä lämpötilasta. 

Sunnuntai-iltana alkanut myrsky riepotteli pihaa aina tiistai-iltaan asti, mutta hyvin ovat puutarhan kasvattini selviytyneet tästäkin "jääkaudesta". 
Terasseillani on kesäisin kreikkalaishenkinen tunnelma ja hyvin olen sen kanssa vuodesta vuoteen onnistunut. Myrskyt vaan ovat vähän pelottavia, sillä esim. Hibiscus ei ole rakeiden ystävä.





Auringon ilmestyessä taivaalle sitä huomaa muuten olevansa niin talvisen harmaa ja eloton, että ihan puistattaa.  Iho mököttää ja hiukset ovat raskaat. 

Kokeilen nyt iholle Body Shopin C-vitamiinisarjaa, joka vaikuttaa jo parin päivän käytön jälkeen varsin hyvältä. 
Minä en täällä blogissa juurikaan kosmetiikkaa esittele, mutta tämä vaikuttaa oikeasti niin mainiolta sarjalta, että päätin jakaa löytöni vinkiksi muille. Tuotteet ostin siis ihan itse.

Tuotteet sisältävät Amazonin camu camu-marjaa, jossa C-vitamiinia on 60 kertaa appelsiinin määrä. 







Glow boosting moisturiser.






Instant glow enhancer....aamun armahtaja.






Facial cleansing polish - aloe veraa mukana.




Ensiapua talven kiusaamalle Amazonin marjoista :) Iho tuntuu jo nyt virkeämmältä. 


Tiedän, että osa teistä seuraa nyt mielenkiinnolla romukauppiaan tekemiä löytöjä ja niitähän on tälläkin viikolla tehty :)

Alla oleva pikkupöytä oli aivan pakko ostaa ja vaikka kotona sainkin kuulla kunniani (nuorimmainen käski ottaa Fretex-rillit pois päästä), olen löytööni varsin tyytyväinen. 



Pikkupöytä maksoi 14 euroa (125nok) ja on kuin luotu vanhan drage-tuolimme kaveriksi. 





Pienet kuvat ovat silkkikankaasta ja kiinnitin ne peikonpähkinän oksiin koristeeksi. Kuvat maksoivat 1 euron kappale.










Kuningaspari. 
Vanha kuva saa matkata mökin vessaa koristamaan, sillä norjalainen perinnehän on koristella mökki-wc:t kuningasperheen kuvilla. Minulla ei ole vielä yhtään sellaista, joten tässä nyt se ihan ensimmäinen - 3 eurolla. 




Ihania aarteita!

Minä lähden aivan kohta iltavuoroon ja uuden ikkunaan somistukseen. Illaksi on luvattu 20 lämpöastetta - jippii!

Nauttikaahan ihmiset kesästä, viikonlopusta ja elämästä! 

Vi snakkes, 

Marianna











18 kommenttia:

  1. Asiaa pohdit jälleen. Työelämässä on minulle monesti käynyt niin, että ideani on siinä matkalla sitten muuttunut ylempien ideaksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä...ja onhan se ärsyttävää (joskus jopa raivostuttavaa).
      Täällä on jo rauhoituttu, mutta vaikka rauhoittelin kiukustunutta, on myönnettävä, että ymmärrän suuttumuksen täydellisesti.
      Hyvää viikonlopun jatkoa Sussi :)

      Poista
  2. Lapsuudesta muistan "kriisejä" siitä, että joku osti täsmälleen samanlaisen vaatteen tai naapuri laittoi täsmälleen samanlaiset marimekon verhot :D. Edelleenkin ärsyttää, jos ystävä ostaa vaikkapa ihan saman huivin tai laukun, ja se onkin periaatteessa ystäväpiirissämme kiellettyä. Ystäväpiirissä nämä säännöt ovatkin minusta itsestäänselvyyksiä, ja jos joku niitä rikkoo, niin sitten siitä voi sanoa tyyliin, oliko ihan pakko ostaa samanlainen?

    Kun lukee paljon sisustuslehtiä ja -blogeja, pyörii instagramissa ja pinterestissä, niin inspiraatipta ja vaikutteita tulee niin paljon, että ennemmin tai myöhemmin sitä kuvittelee jotain ideaa omakseen, vaikka onkin sen napannyt jostain kuvasta - sitä ei vain muista. Tätä mietin paljon maalatessani noita tauluja: onko tämä nyt oma ideani, vai olenko kopsannut tämän tetämättäni jostain joskus näkemästäni taulusta tai kuvasta. Tai kun olen maalannut jonkin kuvan, törmään myöhemmin lähes samanlaiseen ideaan vaikkapa instagramissa.

    Kummityttöni taideopettaja olikin joskus todennut uusille vaatesuunnittelun opiskelijoille, että muistakaa, että ihan kaikki on jo keksitty ja luotu moneen kertaan. Pointti on siinä, miten näitä ideoita yhdistelee persoonallisella tavalla.

    Ja sitten voi käydä vaikka näin: tässä talossa oli valmiina vanha pyöreä ruokapöytä. Itse toin tullessani äidiltäni saamat wieniläistuolit keittiön tuoleiksi, mutta pöytää minulla ei silloin ollut. Ja seuraavassa Lev Landlig- lehden kannessa oli täsmälleen sama pöytä ja samat tuolit. Eikä kumpikaan ollut taatusti kopioinut ideaa toisiltaan, vaikka näyttää siltä, että olen ottanut mallia lehdestä :D.

    Jos plagioidaan tekstiä, tutkimustuloksia tai taiteellista teosta, ja otetaan siitä vielä kunnia itselleen, niin se ei tietenkään ole sallittua. Nämä sisutus- ja pukeutumisjutuissa kyse on kuitenkin trendeistä, joita on vähän tarkoituskin kopioida - ei ne muuten olisi trendejä. Ja on aika mahdotona sanoa, kuka tuon idean ihan ensimmäisenä keksi.

    Mutta vaikeita juttuja ja usein vähän veteen piirrettyjä viivoja - niin kuin totesitkin. Mikä on se inspiraation ja kopioinnin raja? Mutta jos keskittyy vain omiin juttuihinsa ja luottaa niihin, niin kyllä se sitten palkitsee jossain vaiheessa. Copycat voi saada kunnian yhdestä jutusta, mutta ei kopioimalla pitkälle pötkitä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aivan kuten sanot, pointti on siinä, että yhdistelee ideoita omalla tavalla ja tekee niistä sen oman version. Kaikkihan me inspiroidumme ja näemme asioita, joista innostumme - ratkaisuja, joita emme itse ole tulleet ajatelleeksi jne.

      Itselläni on ollut naapuri, joka kopioi kaiken ihan tarkalleen ja tuloksena oli kaksi taloa, joissa ihan samat jutut sekä terassilla että ikkunoissa....kuin identtiset kaksoset. Monta kertaa poistin omat juttuni, koska niistä meni maku tuon kopioimisen suhteen. Silloin pisti kiukuksi.

      Vaikea juttu tämä matkiminen kyllä on.


      Hyvää viikonloppua sinulle :)


      Poista
  3. Tää on todella mielenkiintoinen aihe jota on omassakin elämässäni puitu kertaan jos toiseenkin :) Itse en tietoisesti kopioi suoraan kuin reseptejä mutta ihan kuten Hanne tuossa edellä totesi joskus on saattanut käydä niin että jossain joskus nähty idea on mukamas itse keksitty, siis omassa mielessäni, koskaan en mitään ideoita(ni) juuri tuosta syystä omikseni mainosta vaikka takuuvarmasti jotain omaperäistäkin on joskus tullut tehtyä ja keksittyä :) Sellaistakin on sattunut että (omasta mielestäni) omaa ideaani on joku toinen omakseen väittänyt, ja onpa minulla yksi sukulainenkin joka sisustukseensa ottaa TODELLA paljon vaikutteta meiltä mutta en minä sitä pahakseni ole laittanut, toiset keksii, luo ja toteuttaa ja ne jotka ei joutuvat tyytymään kopioimiseen, tosin jos joku vaikkapa työelämässä ottaisi ns. kunnian ihan ikiomasta ideastani niin alkais ne sumutorvet soimaan täälläkin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minustakin on ihan kiva inspiroida muita, esim. juuri sisustusideoissa ja siksihän sitä täällä blogissakin kuvia yms. jakaa.
      Itsekin olen aina iloinen, jos näen hyvän ratkaisun, joka sopii meille ja on mahdollista toteuttaa. Tosin koetan aina tehdä siitä omani näköisen ja siinähän kai se pointti sitten onkin.

      Olen nyt inspiroinut sukulaismiestäni, joka on alkanut valokuvaamaan ja kulkee aika lailla minun jälkiäni. Kuvat ovat usein samoista paikoista ja ihan samasta kuvakulmastakin - se huvittaa minua aika lailla, mutta hän on tosin sanonutkin minulle, että tykkää kuvistani ja on inspiroitunut.
      Ihan kiva, koska hän jäi vasta eläkkeelle ja tuntuu, että olen antanut hänelle harrastuksen.

      Nuorimmainen on jo lauhtunut, mutta ymmärrän hänen kiukkunsa. Hänen "lokkinsa" on jo vuosia kopioinut niin vaatteet, harrastukset, piirustukset, ompelukset jne. Tyttäreni on hyvin luova ja idearikas, joten hän on kokenut ystävyyden vähän yksipuoliseksi. Hän on antanut ja toinen vain ottaa...nyt siis lopulta vielä sen kunniankin.

      No, huomenna on päivä uus ja uudet ideat syttyvät taas :)

      Poista
  4. Miten kauniita nuo pienet silkkiset kuvat kehyksissä!!!
    Aivan unelmia!
    Ja kreikkalaishenkinen kukkakatras näyttää hyvältä!
    Käpypalmu (Japanese sago eli Cycas revoluta) löytyy minunkin terassiltani!
    Se on kaunis, tyylikäs ja kestävä ystävä!

    Kopioiminen...ikuinen vaiva, niin rasittava ja turhauttava tunne, mutta toivon siitä saavan uutta puhtia elämään! Lisää tuulta purjeisiin, ei lannistuta!

    Kaunista viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Susanna :)
      Näillä leveysasteilla on haastavaa kasvattaa Kreikan kukkakatrasta, mutta mikä nautinto onkaan istua kesäpäivää palmujen ja muiden kaunokaisten keskellä.

      Kivaa viikonloppua sinnekin <3

      Poista
  5. Kyllähän sitä tulee joitain juttuja kopioitua, mutta on fiksua ilmoittaa, että mistä idea on... eikä niin, että varastaa toisen idean/työn ja ottaa vielä kunnian itselle! Tosi harmillista tyttärellesi :(

    - Todella ihania löytöjä olet tehnyt!

    - Ihanaa viikonloppua :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nimenomaan, on kiva mainita inspiraation lähde silloin, jos ihan suoraan kopioi.

      Hankalia juttuja, mutta elämää.

      Hyvää viikonloppua sinnekin :)

      Poista
  6. Tuttuja tilanteita - niin työelämässä kuin privaatistikin. Ja tyttärelleni, joka on kuvataiteilija ja erikoistunut digitaaliseen taiteeseen, erityisen tuttu. Mutta hän on äitiään fiksumpi ja on vain todennut, että antaa vaan kopioida - originaalit ovat kuitenkin hänellä;) Ja että tietääpähän, että kelpaavat jos ovat kopioinnin väärti. Itse en ole tainnut ihan noin fiksusti osata suhtautua vaan olen kiehunut kiukusta. Aikani. Ja sitten unohtanut;)
    Arvaapa, mikä laulu jää nyt korvamadoksi soimaan?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No sait korvamadon, mutta ei mikään hassumpi mato :)
      Fiksu tytär sinulla ja taidanpa kertoa tämän myös omalle neidolleni!

      Mukavaa viikonlopun jatkoa :)

      Poista
  7. Moikka , pitkäst aikka :) Me tosiaa asuttaa murun kans omakoti alueel ja nämä talot on siis samanlaissia iha täyssi ..No kerra tuli naapuri meil käymää ja ihastus mite mul ol kaik laitettu huane järjestys mukka lukie..No aamul ol heti kaik huoneet laittanu niin ku meil huonekaluist lähtie ym ja keittöst otti kaapeist ovia pois ..Siis kyl lähti mopo kärest iha hullua mun miälest ;) no enppä enää meil kutsu ;) Kyl mä ny sen ymmärrä jos jostai laukust tai vaatteest tykkä ja ostaa sen tai otta jottai ireoi kottis mut et kaik tekke samanlai ja tosiaa ku iha sama pohjapiirrustus talos hah :) Sellast se sit ol välil, tää elämä ku joku ei sit itte keksi yht mittä..Asiast kukkaruukku oikke pal onnea uurest työst ja onkki kiva homma :) Kivoi postauksia olet tehny ja löyttäny kivoi vaattei ym :) Tul vaa Turkku kesäl käymää, jos sit olis jo lämmenny . Terkkui paljo sateiset Turust Johannalt :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi ihanaa, että olet takaisin blogimaailmassa Johanna - olen ihan kaivannut ja jokin aika sitten ajattelin jo mailiakin laittaa :)
      Kuten Tiia K tuolla alempana ihmettelee, ihmettelen minäkin juuri sitä, että tässä mahdollisuuksien maailmassa täytyy kopsata prikulleen! Sen verran luovuutta luulisi kaikilta löytyvän, että asiasta kuin asiasta saa tehtyä ihan oman version.
      Lapsena oli ihan kivaa olla samikset bestiksen kanssa, mutta aikuisiällä se on kaikkea muuta, kuin söpöä.

      Mahtoiko naapurisi sitten kertoa omille vierailleen, että malli ja inspis tulivat teiltä?

      Haleja täältä Johanna <3

      Poista
  8. Hienosti kirjoitit vaikeasta aiheesta. Lapset varsinkin kovasti matkivat toisiaan, täällä pikkusisko isosiskoa ja sekös isosiskoa ärsyttää. Matkiminen vaatteissa ja sisustuksessa on hämmentävää. Maailma on tulvillaan erilaisia tyylejä, joten on hassua että joku kopsaa juuri samaa tyyliä kuin omat valinnat... Mutta se täytyy ottaa kehuna ja kaikilla ei ole kekseliäisyyttä, heillä on sitten muita hyveitä.

    Ihanaa sunnuntaita <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pikkusiskot haluavat usein olla isosiskonsa kaltaisia ja isosiskoja se taas tuppaa kiukuttamaan.
      Minulla ja siskollani on tapana tehdä hyvin samanlaisia hankintoja ja tupsahdamme usein paikalle kuin kaksi marjaa. Koska asumme eri maissa, teemme hankintamme toisistamme tietämättä, mutta meillä on vain yksinkertaisesti niin samanlainen maku.

      Uskon, että keskustelu täällä meillä auttoi ja neiti on taas rauhoittunut.

      Olen muuten työni parissa taas huomannut, että aikuisten kesken vallitsee sama pyskologinen sääntö, kuin lasten leikeissäkin. Lelu ei kiinnosta, mutta kun toinen lapsi tarttuu siihen, herää se ikäänkuin elämään ja kiinnostaa ihan valtavasti.
      Liikkeessäkin tavarat alkavat kiinnostaa, kun joku toinen ihminen koskettelee ja kääntelee niitä ostoaikeissa.
      Sama kai pätee matkimisessakin :)

      Hyvää sunnuntaita :)

      Poista
  9. Niin hyviä ideoita täältä blogimaailmasta saa, että surutta olen niitä kopsannut meillekin kotiin tavalla tai toisella. Tosin olen ihastelijoille muistanut aina kertoa, että idea ei ole omani :D
    Ymmärrän kyllä harmituksen määrän, jos joku vie toisen kehittelemän idean ja esittelee sen omanaan, se ei todellakaan ole reilua.

    VastaaPoista
  10. Tuo kopiointi on niin tuttua. Töissä joskus ärsytti, kun toinen tuli viikon päästä samanlaisissa vaatteissa töihin ja ei oltu enää mitään pikku likkoja :)
    Ideoitahan täältä somesta saa vaikka millä mitalla, mutta olisi mukava muistaa aina mainita alkuperäinen lähde.
    Mukavaa alkanutta viikkoa! Täällä ei vielä kovin lämmintä ole.

    VastaaPoista