Vuonon kimallus

Vuonon kimallus

tiistai 15. syyskuuta 2015

Sateisen illan Päärynäcrumble

Kiitos kaikille teille, jotka kommentoitte edellistä postaustani ja kerroitte omia kokemuksianne stressistä. 
Luonto on todellakin se parahin ja mieluisin paikka meistä lähes kaikille ja toimii uskomattoman hyvänä terapiamuotona stressiin, oli kyse sitten samoilusta tai avantouinnista! 

Täällä voidaan jo paremmin (työkykyisesti) - onneksi :) 
Sunnuntaina latasimme akkujamme aivan ihanassa seurassa, eli alpakkafarmilla Åmøyssä. Mieheni entinen työkaveri pyörittää nykyään vaimonsa kanssa alpakkatilaa ja pitkään suunniteltu visiittimme heidän farmilleen toteutettiin siis VIHDOINKIN sunnuntain sateessa (vettä tuli aivan kaatamalla). 

Alpakat ovat kyllä supersuloisia otuksia. Ne asuvat ulkona vuoden ympäri ja pärjäävät talvikaudellakin katoksella + tuulisuojalla ihan hienosti (näissä ilmasto-oloissa siis).
Ne kakkivat muuten vain pienellä valitsemallaan "vessa-alueella", joten niiden pito onnistuu pienemmälläkin tontilla. Hm....mitäköhän mietin nyt....
Suurin työ omistajan mukaan on kynsien leikkaaminen, joka on tehtävä noin joka 6. viikko, sillä alpakallahan ei ole sorkkaa tai kaviota, vaan polkuanturat ja varpaissa kynnet. Muuten alpakka on varsin helppohoitoinen veijari ja villaa se tuottaa noin 2-4 kg vuodessa. 

Sade ei alpakkaa ainakaan haitannut, eli kovasti poseerasivat kameralle, vaikka vettä kaatmalla tulikin.








Omistajan mukaan alpakat ovat luonteeltaan hyvin persoonallisia ja ilmeitä niillä ainakin riittää!

Tilalla on myös pieni puoti ja pakkohan siellä oli käydä ihastelemassa - ja ostamassakin. 

Napitettava huiviponcho oli vastustamaton syyslämmike!
Huivi on suorakaiteen mallinen ja nappeja siinä on molemmin puolin. Siten huvisita saa muotoiltua erilaisia vaihtoehtoja.

Huvin voi napittaa käsivarren alta - näin syntyvät hihat. Sen voi napittaa suoraan edestä, jolloin se on takaa pidempi ja kuitenkin ponchon mallinen. Lisäksi sen voi napittaa epäsymmetrisesti olkapäälle, jolloin se on edestä pidempi. 







Alpakan villa ei kutita lampaanvillan tapaan ja laadultaan hyvä alpakanvilla ei myöskään nyppäänny. 
Ihan mukava syysostos siis!

Alpakkafarmin jälkeen olin kyllä kuin uitettu koira. Vaatteet siis päätyivät kuivumaan ja mieli teki sytyttää kynttilöitä ja tehdä jotakin hyvää. 

Päärynä crumble sopi mainiosti tähän "ensimmäiseen syksynoloiseen iltaan" ja päärynöitähän meillä riittää. 
Ohje on kertakaikkisen simppeli, joten tämä herkku on mitä mainioin vierasvarakin.

Päärynä crumble:

100 g sokeria
100 g pehmeää voita
200 g vehnäjauhoja
4 suurta päärynää (kaikki hedelmät käyvät)
kanelia
sitruunanmehua

Kuori ja paloittele hedelmät ja laita ne sitruunaveteen odottamaan.
Minä jätän osaan hedelmistä vähän kuorta (tykkään siitä). 
Sekoita sokeri ja jauhot keskenään hyvin ja nypi sitten seos voin kanssa "muruiksi". 
Poista hedelmistä vesi ja kaada hedelmäkuutiot voideltuun vuokaan. 
Kaada murutaikina päälle. 
Siroittele pinnalle kanelia ja vähän sokeria (maun mukaan).

Paista 200 asteessa noin 25 minuuttia.
Herkuttele sellaisenaan tai esim. jäätelön kanssa. 
Tuoksu on syysiltana niin passeli - kanelinen ja kotoisa.


Tällä kertaa käytin noin 8 pientä päärynää ja yhden vähän isomman ompun.





Tänään vietin viikkovapaata (lauantai meni töissä) ja taas sataa kaatamalla. 
Aamulenkki saatiin sentään tehtyä juuri ennen sateen alkamista ja vuonon yllä möllöttänyt tumma taivas tuli ikuistettua puhelimen avulla ja jaettua INSTAGRAMISSA!!! 
VUONON KIMALLUS ON SIIS NYT MYÖS INSTASSA - VOI TÄTÄ MODERNIA MENOA :D

Instailun lisäksi olen siivoillut kaappeja ja juhlistanut sadepäivän teehetkeä yksikseni vähän fiinimmin, eli perintöastiastolla ja kauniilla kattauksella. 

Hullulla on hullun huvit, mutta kun kerran tämän pölyistä nyt pesin.....
Hortensia on pihan viimeisä kukkivia kasveja ja hain siitä oksan kattausta kaunistamaan. 








Mukavaa viikkoa ja kaunista syksyä teille kaikille!
En ole syksyihminen, mutta sade tuntuu nyt ihan kivalta - tunnelmalliselta jopa ;)

Vi snakkes, Marianna










9 kommenttia:

  1. Supersöpöt Alpakat! Minulla on alpakkalapaset ja ne vasta lämpimät ovat. Mukavaa viikonjatkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samoin sinne.
      Minullakin on ollut alpakkasukkia ja kovasti olen tykännyt.

      Poista
  2. Ihanat alpakat - olen haaveillut urasta alpakkaterapeuttina :D. Niitähän käytetään terapiaeläimenä juuri ilmeikkyytensä vuoksi. Olen mennyt tässä asiassa jopa niin pitkälle, että soitin kerran jo yhdelle oikealle alpakkaterapeutille ja kyselin vähän niiden käytöstä. Olen täällä väläytellyt ideaa alpakoista, mutta ei mennyt läpi - tuli lihakarjaa :(.

    Kun aikoinaan annnoin hevoselle ensimmäistä kertaa lääkettä suupielestä, totesin, että ihan sama juttu kuin kissan kanssa, vähän isompi suu vain. Sama se on kai alpakan kynsien kanssa :).

    Otat nykyään muuten tosi hyviä kuvia - olen ajatellut monen monta kertaa, mutta en ole varmaan aina muistanut mainita :).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos kehuista Hanne :) Koetan kouluttaa itseäni yhä paremmaksi kuvaajaksi ja kohtahan pääsen sinne kurssillekin :)
      Kiva kuulla, että kehitystä on, eli kiitos vielä kerran <3

      Alpakka terapiaeläimenä toimii varmasti, niin mukavia ja kivanluonteisia ne ovat. Jokaisella tämänkin farmin eläimistä on ihan oma ulkonäkönsä ja ilmeensä, joten alpakka kiehtoo nyt minuakin valtavasti.
      Omistaja kertoi, että kynsien leikkaaminen on ihan helppo homma, koska alpakat ottavat sen ihan lungisti ja ovat tottuneita siihen. Nopeaa toimintaa, hän totesi.

      Mukavaa viikon jatkoa sinne ja paranehan nyt nopeasti :)

      Poista
  3. Suloiset alpakat ja ihana huivi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ne veivät kyllä sydämmen - mokomatkin hymyhuulet :)

      Mukavaa jatkoa viikolle Marru <3

      Poista
  4. Voi miten luttanoita nuo alpakat ovatkaan! Hauskoja ilmeitä,
    jokainen näyttää omanlaiseltaan.
    Huiviponchosi näyttää ihanan lämpimältä ja monikäyttöiseltä,
    laatuneuleesta on iloa pitkäksi aikaa.
    Ja kiitos päärynäcrublen ohjeesta! Se menee testiin heti viikonloppuna.

    Ihana kuulla, että olet jälleen työkuntoinen,
    auringonsäteitä loppuviikkoon <3

    VastaaPoista
  5. Että on symppiksiä kavereita:)

    VastaaPoista
  6. Mainioita ja symppiksiä kavereita nuo alpakat. Jurmon saarella niitä on myös. Edelliskesänä niitä tuli kummasteltua. Odotin koko ajan että kaveri sylkäisee, kun se mäyskytti suussa ruokaa, mutta ei se sylkenyt... se on kuulemma laama, joka niin tekee :)
    Ihanaa viikonloppua vuonoille!

    VastaaPoista