Pohdintoja pakkasessa


Eilen oli sellainen aamu, että minäkin vetäisin pipon korvilleni. MIttari näytti -1 astetta, mutta tuuli antoi miinusasteelle lisätehoa ja kylmältä tuntui!

Untuviin, pipoon, huiviin ja kunnon hanskoihin (kiitos äiti) sonnunstautuneena tein kuitenkin Linuksen kanssa aivan mahtavan lenkin ja kelasin siinä kävellessäni läpi viime vuoden tapahtumia. 

2015 ei ollut mikään helppo vuosi. 
Se alkoi työpaikan menettämisellä heti ensimmäisenä arkena ja kun asiaa nyt vuoden jälkeen pohtii, tuntuu se aika rankalta tavalta aloittaa uusi vuosi. 
Uusi työpaikka löytyi toki, mutta terveyteni onkin sitten kenkkuillut siihen malliin, että sairasloma oli vuoden 2015 pisin ja ikävin loma.  
Marraskuussa menetin kesällä vakavasti sairastuneen anoppini ja joulun alla sairaalaan joutui myös appeni.

Vuoteen 2015 sisältyi toki myös paljon mukavaa ja vaakakupit menevätkin siksi kuitenkin (ja onneksi) tasan.

Lomat Lontoossa, Rodoksella, Norjassa ja Suomessa olivat onnistuneita ja aivan ihania. Uskaltauduin viimeinkin London Eyen korkeuksiin, Kreikassa tapasin rakkaita, vanhoja ystäviäni ja Norjassa koin upean Rosendalin. 
Täällä kotona on tehty remonttia ja yksi parhaista joululahjoistani olikin oma työhuone - toiveiden täyttymys. 
Vuosi toi mukanaan maailman suloisimmat työkaverit ja monta hyvää hetkeä ystävien parissa. 
Vuoden aikana tehtiin monia patikkaretkiä ja vietettiin onnellista aikaa mökillä. Pääsin vihdoinkin myös valokuvakurssille ja opin paljon. 
Vuosi huipentuikin sitten Suomessa vietettyyn jouluun - unelmien lomaan, kuten viime postauksessa kirjoitin. 


Olenko ollut onnellinen? Kyllä! 

Ympärilläni on nimittäin hyviä ihmisiä ja he ovat tehneet vuodestani onnellisen. 
Matkat, retket, juhlat ja työ eivät olisi olleet mitään ilman heitä. 
Surussa he ovat olleet tukenani ja ilossa he ovat iloinneet kanssani. 

Hyvät ihmiset ovat opettaneet myös suvaitsemattomuutta. Kyllä, luit aivan oikein - suvaitsemattomuutta.
He ovat opettaneet, ettei sopimatonta käytöstä tarvitse kärsiä  - ei tuttavienkaan taholta. Minä kun olen muutaman ystäväni mielestä liian kiltti ja suvaitsen milloin mitäkin vähemmän ystävällistä kohtelua. 
Hyvä, että opettavat vanhaa. Tiedän heidän olevan oikeassa.

Uudenvuodenlupaukseni nr. 1 on siis tämä:
Aion olla epäystävällisyyden ja 
epäkohteliaisuuden suhteen huomattavasti entistä suvaitsemattomampi. 

 Kaikkea ei pidä sietää ja hyväksyä ja lähipiirikin on valittava tarkkaan. 
Ystävyyden mittarina pitäisi käyttää ensimmäistä korinttilaiskirjettä, sillä samat ominaisuudet pätevät sekä rakkauteen että ystävyyteen. 
Ne eivät kadehdi, kersku, pöyhkeile, käyttäydy sopimattomasti tai etsi omaa etuaan.



Entäpä sitten vuosi 2016?
Mitä odotan?

Odotan ihmeitä! 
Odotan myös kevättä!

Minun kohdallani kevään odotus alkaa heti, kun kuusi pakataan vintille ja viimeinenkin tonttu painelee sen perässä!

Sisustuskärpänen on kärpäsistä ensimmäisenä heräävä ( se herää ilmeisesti siihen, kun tonttu kiipeää vintille nukkumaan) ja lenteleekin täällä jo, vähän kankeana, mutta innokkaana.

Keittiö riisuttiin jouluasustaan tässä viikonlopun aikana ja se sai uutta ilmettä Tukholmasta ostamani leikkuulaudan kautta. 
Leikkuulauta on Scandinavian Design Factory Stockholmin. Hyvä ja kestävä, helposti pestävä ja kiva sisustuselementti. 
Uudet lautasliinat ovat pellavaa ja valtavasti ihastuin myös nahkaisiin ja soljellisiin servettirenkaisiin. 
Leuto talvi on pitänyt terassillani kasvavan kreikkalaisen oreganon vihreänä, joten ilo omista yrteistä on nykyään lähes kokovuotinen. 
Kuvassa näkyy myös sitruuna, joka kukkii kesät talvet.
Ilmastonmuutoksille kiitos - ei siis mitään niin pahaa, ettei jotain hyvääkin. 

Uudenvuodenlupaukseni nr. 2:
Aion viljellä ja kasvattaa enemmän.






Joulu on siivottu pois, mutta kävyt toimittavat nyt talvikoristeiden virkaa.
Puinen laatikko on H&M Home:n - Turusta ostettu :) 




Hartaasti odotettu, huolella suunniteltu työhuoneeni on viittä vaille valmis. 
Täältä puuttuvat yhä työtasojen lamput, taulut yms., mutta varsinainen remontti on valmis ja tulos toivomusten mukainen. 
Perusvärit ovat harmaa ja valkoinen. Suomesta forever sitten ostamani Eos Vita -lamppuni on vihdoin ja viimein paikoillaan ja sama koskee Finland for holidays -tauluani. 
Laitan lisää kuvia, kun sisustus on valmis.

Täällä kelpaa nyt bloggailla ja kirjoittaa :)

Uudenvuodenlupaukseni nr. 3:
Kirjoitan ja luon entistä enemmän.






Tammikuun ensimmäiset lenkit on tehty ja mikä parasta, aurinkoisessa säässä.
Alla olevat kuvat ovat vuoden 2016 ensimmäiset luontokuvani.

Uudenvuodenlupaus 4:
Jatkan kuvausharrastustani ja aion kehittyä siinä yhä paremmaksi.








Vuoden ensimmäinen ulkoiluselfie on otettu eilen ja kappas vaan, pipo päässä :)
Täytän keväällä 48 vuotta ja uskallan vihdoinkin julkaista kuvan, jossa olen meikitön ja pipopäinen. 
Epävarmasta rumuuskompleksin kanssa painiskelevasta nuoresta naisesta on pikkuhiljaa  viime vuosien aikana tullut aikuinen. Se on ihanan vapauttava tunne! 

Uudenvuodenlupaus nr. 5:

Jatkan itseni hyväksymisprosessia tänäkin vuonna. Teen itselleni hyviä tekoja ja 
aion uskaltaa entistäkin enemmän. 
Mummotaudillakin on siis puolensa :)





Tässäpä nämä!

Tietysti koetan noudattaa myös sokeritonta tammikuuta (vähän haasteellista, kun kaappi pullottaa Suomi-karkkeja), muuttua sohvaperunasta huippu-urheilijaksi ja mitä näitä nyt onkaan. 

Mainiota jatkoa vuoden ensimmäiselle viikolle! 

Marianna


Kommentit

  1. Kaikkea ei tarvitse hyväksyä, ei ees läheisiltä... sen olen oppinut minäkin menneenä vuonna. - Nyt toivotaan kaikkea hyvää tälle vuodelle :)
    - Ihana talvikuva sinusta <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Marru :)
      Hyvä, että olemme molemmat oppineet asettamaan rajoja sille mitä hyväksymme.
      Joskus olen tosissani harmitellut liian kilttiä luonnettani ja sitä, että käyttäydyn hyvin silloinkin, kun joku käyttäytyy sopimattomasti minua kohtaan.
      Nyt opetellaan ja eiköhän me opita :)

      Mukavaa loppuviikkoa!

      Poista
  2. Juuri noin kuin Marrukin tuossa kirjoitti, olen samaa mieltä! Ei kannata antaa polkea itseään maahan:) Mukavaa ja valoisaa uutta vuotta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta!
      Minusta ei varmastikaan koskaan tule mitään "kovanaamaa", mutta pienikin vahvistuminen auttaa.

      Ihanaa loppuviikkoa sinulle :)

      Poista
  3. Oikein hyvää uutta vuotta sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos sitä samaa Sussi :) Uusia kuviasi odotellen <3

      Poista
  4. Kylläpä taas juttusi kolahativat omallekin kohdalle. Oppimista on täälläkin monissa asioissa ja puheeksiottamisen rohkeutta tarvitaan, ja tällaisesta vertaistuesta siihen saa voimaa - kiitos<3
    Niin ihania kuvakollaaseja<3 Talvikoristeet=♥♥♥
    Leppoisaa loppiaista:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanaa! Opetellaan yhdessä ja tuetaan toisiamme näin blogien kautta <3

      Oikein hyvää loppiaista sinulle <3

      Poista
  5. Hyviä lupauksia kaikki. Tässä iässä sitä tuppaa olemaan itselleen armollisempi vähän jokaisessa asiassa. Ei sulata kaikkea, mitä nuorempana. Ehkä se on iän tuomaan helpotusta!?
    Itse olen huomannut, että uskaltaa sanoa omia mielipiteitään helpommin kuin nuoruudessa. Ei tarvitse olla kaikille mieliksi.... se taitaa olla kiltin tytön sydroom? Ihanat nuo servetin pidikkeet. Mukavaa Loppiaista sinulle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvää loppiaista :)
      Kiltin tytön syndroomastahan tässä varmasti on kyse ja meitä on monta.

      Itselläni ei ole koskaan ollut mitään polttavaa tarvetta olla ilkeä, mutta huomaan, että joillekin ilkeys on ihan tapa ja pienet piikit sijoitellaan sinne tänne varsin taitavasti. Työssäni (sekä entisissä että nykyisessä) olen tavannut monta, hyvin monta, epäkohteliasta ihmistä, joiden huonoilla tavoilla ei ole mitään rajoja.
      Ikävä kyllä, näitä ihmisiä on ollut myös tuttavapiirissäni ja joskus on tuntunut, että ilkeys on osalle meistä lähes huvi.

      En aio jatkossakaan alentua heidän tasolleen, mutta aion olla ikävissä tilanteissa suorempi ja kuten sanoin, suvaitsemattomampi.

      Ihanaa loppuviikkoa Tuija <3

      Poista
  6. Hyviä uudenvuoden lupauksia! Sokerittomaan tammikuuhun en kyllä pystyisi mutta kevennetty on ruokavaliota terveellisempään suuntaan täälläkin. Meillä täällä on pakkasta -20 astetta. Liian kylmää ulkoiluun, joten peitto korviin ja sohvannurkkaan. Mukavaa loppiasta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kylläpä teillä onkin kylmää...hrr....En osaa enää edes kuvitella tuota, sillä meidän -3:kin tuntuu jo niin kylmältä!

      Minä sorruin tänään ottamaan lakritsipussista peräti kolme lakua :( En kykene sokerittomuuteen, kun kaappi on todellakin täynnä Suomi-herkkuja!!! Sokeriton helmikuu saattaisi onnistua paremmin :)

      Hyvää loppiaista!

      Poista
  7. Voi sinä viisas ja kaunis nainen <3 Ihanaa lukea pohdintojasi ja lupauksia, jotka voisivat osin olla itseni kirjoittamia - niin samanlailla ajattelen itsestäni ja elämästä. Tuo kaiken takaa kuultava positiivisuus ja optimismi on ihanaa - sekin on suuri lahja ja taito, että pystyy ja haluaa nähdä pilvissäkin ne kultareunat.
    Hyvää loppiaistaja alkanutta vuotta Marianna <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Ellis <3
      Ikä opettaa ja vuodet tuovat viisautta - se on hieno asia!
      Jatketaan samaa rataa, vai mitä?

      Hyvää loppiaista Ellis <3

      Poista
  8. Ihana teksti -ja tietenkin kuvat!
    Hassua miten vapauttavaa voikin olla iän mukanaan tuoma armollisuus esimerkiksi ulkonäköpaineita kohtaan. Nuorempana en lähtenyt edes ruokakauppaan ilman ripsaria ja nyt viisikymppisenä joudun oikein tsemppaamaan, että muistan meikata kaupungille lähtiessäni. Enkä aina muista siltikään ;). Tuon kiltteyden kanssa painiskelen yhä, mutta siinäkin kehitystä tapahtuu. Pikkuhiljaa.
    Valoisaa ja rohkeaa vuotta Sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mummojen viisaus on saavutettavissa ja tuntuu ihanalta, että vuodet vapauttavat kaikesta siitä paineesta ja jännittämisestä, joka nuorena kulki mukana kuin varjo.
      Nuoriso täällä välillä hermostuu, kun olen liian "täti", joten ihan vielä ei ole lupaa täydelliseen vapautumiseen ;)

      Ihanaa vuotta sinullekin!

      Poista
  9. Toivon sinulle Marianna kaikkea parasta tälle vuodelle ja tulevillekkin ♥♥ Ihanasti kirjoitat

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Kaisa <3 ja sitä samaa sinulle - kaikkea hyvää vuodelle 2016 ja tuleville vuosille niin ikään!

      Poista
  10. Loistavia lupauksia! Voisin niistä itsellenikin usean ottaa. Sinun kirjoituksesi oli taas niin hyvä ja syvästi pohdiskeleva, että aion lukea sen myöhemminkin. Ja tuo 1. Korinttolaiskirje upposi; se sopii niin hyvin myös ystävyyteen.
    Kiitos blogiystävyydestäsi. Kaikkea hyvää vuodelle 2016!

    VastaaPoista
  11. Kiitos Tuula.
    Korinttilaiskirje tuli mieleeni, kun mietin ystävyyttä ja sitä, mitä sen pitäisi olla. Puhuimme aiheesta jouluna siskoni kanssa ja mietimme mm. niitä ihmisiä, jotka aina tavatessa esittävät kiireesti ns. pöyhkeilylistansa (mielellään hintalappuineen). Mitään syvällisempää keskustelua ei synny ja pahimmillaan he vielä vähättelevät vastapuolen kertomaa.

    Dialoogi - siihen tarvitaan kaksi - on ystävyyden tärkeimpiä osia. Ilman dialogia puhutaan ohi ja kaikki jää pintapuoliseksi.
    Itsekin koetan tässä kehittyä, sillä Kreikan vuosilta jäi minullekin päälle sellainen "suunvuoroa ei saa, jollei sitä ota" -mentaliteetti. Hassua, että dialogi on suoraan kreikan kielestä, mutta siellä usein vaikea tavoittaa :)

    Kylläpäs minä taas pohdin....

    Kiitos Tuula blogiystävyydestä <3 Olkoon vuotesi 2016 aurinkoinen ja myötätuulinen!

    VastaaPoista
  12. Vähän samanlaisia olen minäkin pohdiskellut täällä, varsinkin noita sietämisiä ja ystävyyttä. Mitä tarvitsen ja mitä ei tarvitse "roikottaa" mukanaan, olla vahvempi näissä päätöksissä. Toivon kaikkea ihanaa sinulle sinne pakkasiin täältä liki -30 asteen pakkasista, loppiaisena oli -30,8.Ulkoiua sen verran että käytiin viemässä kotkalle ruokaa. Talvisisustusta täälläkin meneillään :)

    60luvunnahkahousut.com

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nuo pakkasasteet ovat jo aika hurjia, ihan paleltaa ajatellakin.
      Vaikuttaa muuten siltä, että meistä jokainen on kouluttanut itseään sietämisen ja ns. ei niin kivojen ystävien suhteen.
      Olen tämän ennenkin sanonut, mutta mummoni ohjenuora: "parempi yksin kuin huonon ystävän seurassa" on niin totta!

      Oikein hyvää alkanutta vuotta sinulle myös - olkoon se täynnä mukavia tapahtumia ja ihmisiä <3

      Poista
  13. Ihanaa pohdintaa Marianna! Itse olen tehnyt saman päätöksen
    mitä negatiivissävyisiin ihmissuhteisiin tulee. Kenenkään ei tarvitse
    kärsiä toisen huonosta fiiliksestä ja yleensä nurinkurisesta asenteesta
    elämään. Pyrin eroon moisista ihmisistä, ja vietän aikaa mielummin
    positiivisten ja iloisten kanssakulkijoiden seurassa.
    Tuokoon vuosi 2016 kaikkea hyvää ja ihanaa tullessaan! Itse odotan
    jo kovasti helmikuun loppua, silloin lähdemme pienelle lomaselle
    Kanarialle, Costa Melonerakseen. Eikös sinullakin ole joku kiva
    matka tiedossa?
    Auringonsäteitä viikonloppuusi ystäväin <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Negatiivinen ihminen tuottaa valtavasti alakuloa ympäristöönsä imuroimalla ilon ja toiveikkuuden pois. Mitä jää? Kurja olo kaikille. Not good.

      Pahinta ovat kuitenkin sellaiset ihmiset, jotka vähättelevät kaikkea sitä, mitä sinä edustat: harrastuksiasi, työtäsi, kotiasi, lomakohteitasi, kansalaisuuttasi tai kaupunkiasi, mitä tahansa valintojasi ja varsinkin niitä asioita, joiden tietävät merkitsevän sinulle paljon.
      Heidän piikkejensä sietämisen osalta olen "done".

      Matkoja odotan tietysti minäkin taas :D Kesä on vielä auki, mutta kevään ensimmäinen jo varattu matka on Amsterdamiin sen kevättä ihastelemaan. Hotellikin on niin erikoinen, että jännityksellä odotan jo nyt.

      Hyvää viikonloppua Teija <3

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Valohoitoa psori-käsille ja mielelle :)

Syyspäivän throw back huhtikuun hetkiin

Kreikkalaiset tuliaiset