Vuonon kimallus

Vuonon kimallus

sunnuntai 5. kesäkuuta 2016

Kauneimman kesäillan vaaralliset mutkat

Kesäblogi jatkuu ja kuten luvattu, mahdollisimman kauniilla kuvilla (siis niin kauniilla, kuin mitä minä, amatööri keskinkertaisella kamerallani pystyn ottamaan), mutta vähän vakavammlla tekstillä. 

Kauniit kulissit eivät suojele ikäviltä asioilta, eivät todellakaan. 
Meidän viikonloppumme alkoi hienoilla uutisilla, sillä mieheni työpaikka sai uuden tilauksen ja monta lomautettua ihmistä saa nyt kutsun palata takaisin töihin. Mieheni rooli tulevassa projektissa on suuri ja me iloitsimme uutisista keskellä kauneinta perjantai-iltaa lähtemällä lenkille Visten rannalle. 
Mökkireissua siirsimme tyttäremme pyynnöstä - hän halusi poikaystävänsä luokse naapurikuntaan ja toivoi meidän hakevan hänet sieltä lenkkimme jälkeen.

Rannalla oli ihanaa. Illan raukea lämpö teki horisontista usvaisen ja tunnelma oli kuin kaukana eteläisimmillä rannoilla ikään. 
Nuorisoa oli kerääntynyt rannalle grillaamaan, joku oli uimassa koiransa kanssa, toinen laskemassa verkkoja. Niittykukat paistattelivat ilta-auringossa, kaukana merellä näkyi yksinäinen purjevene ja taivaanranta vaihteli värejään auringon laskiessa mailleen.

Rantalenkin jälkeen lähtein tyttärelleni viestin "olemme siellä viiden minuutin kuluttua" ja lähdimme ajamaan.
Tie rannalta kohteeseemme on idyllinen, puutarhojen ja niittyjen ympäröimä, mutta myös mutkainen.  Lämmin kesäilta päättyykin sitten ikävästi, nimenomaan mutkassa, jossa vastaamme tulee pieni, punainen auto.....meidän kaistallamme. 
Me jarrutamme ja koetamme väistää, mutta ymmärrämme nopeasti, ettemme pysty estämään kolaria. Suljen silmäni, tunnen ja kuulen törmäyksen, aivan kuin jokin ravistelisi autoamme .... sitten on hiljaista.
Me olemme kunnossa - onneksi olimme ehtineet jarruttaa ja väistää parhaamme mukaan. Auto, joka meihin törmäsi on jatkanut reitillään ja törmännyt myös tien reuna-aitaan.


Autossa on aikuinen nainen ja kaksi nuorta. Kukaan ei ole fyysisesti loukkaantunut (Luojan kiitos), mutta kaikki ovat jonkinlaisessa shokissa. Heidän autonsa on romuttunut. 
Nainen kertoo heidän riidelleen autossa - nuoret itkevät. 
Meidän automme kuljettajan puoleiset ovet ja runko ovat painuneet sisäänpäin, ovessa on reikä ja ovia ei saa enää kiinni. 

Paikalle on jäänyt myös todistajia, perässä ajaneita ihmisiä ja siinä me nyt olemme kohtalon ja mutkan yhteen tuomina - kaikki pienessä shokissa, mutta kiitollisia siitä, ettei kenellekään ole käynyt mitään vakavaa.



Mökille ei tänä viikonloppuna lähdetty, auto odottaa maanantaita ja diagnoosiaan. 
Me olemme käyneet läpi tuhansia ajatuksia siitä, miten paljon pahemmin tässä olisi voinut käydä.....uni ei onnettomuuden jälkeen tullut ollenkaan.

Tyttäreni halusi nukkua vierelläni ja toisteli, että lähettämästäni viestistä "olemme siellä viiden minuutin kuluttua" kului viisi minuuttia siihen, että hän sai viestin onnettomuudesta.
Lauantain tunnelmat olivat erikoiset. Tutkimme automme vahinkoja, täytimme vakuutuspapereita ja keskustelimme tapahtuneesta. 


Olemme siis jälleen kerran saaneet muistutuksen siitä, ettemme koskaan tiedä, mitä seuraavan mutkan takana on. Huominen ei ole itsestäänselvyys, elämä on tässä ja nyt! 

Tällaiset pienet "ravistukset" herättävät kyllä tehokkaasti sekä kiitollisuuteen että omien ajatusten läpikäymiseen. Mietin jopa sitäkin, että mikäli tämä nyt olisi ollut se minun "viimeinen mutkani", miten olisin viimeiset tuntini/päiväni käyttänyt?! 
Minä olin käyttänyt ne rannalla lempipuuhani parissa ja päivä oli ollut iloisten asioiden täyttämä. Olimme iloinneet satojen ihmisten paluusta työhön, kesästä, tulevasta lomasta ja maittavasta grillihetkestä puutarhassamme. 

Mikäli sinun mutkasi tulisi tänään, mihin olet viimeisen vuorokautesi käyttänyt? 

Toivottavasti hyvin, positiivisesti ja ainakin kiltisti muita kohtaan :) 

(Kiltteys kontra ilkeys -aihe nousi pinnalle sekin lauantaina (pilkka huvina jne.), mutta sellaiset pohdinnat jääkööt syksyyn.
Kesää ja kesäblogia ei myrkyllisellä kakkiaishuvilla pilata!)




Perjantai kuvina.


















Mökkireissu vaihtui kotiterassiin, mutta oikein hyvältä tuntui ilta täälläkin.








Grilli-illan somistukset - yrttikoristukset ruokaliinoissa ja orvokit vadelma-mustikkasalaatissa. 
Puutarhan syötävät -sarjani jatkuu siis.....










 Iltalenkillä moikattiin myös kesälookissa olevia lammaskavereita :)







Kaunis ilta.








Lopuksi vielä vähän kirpparijuttuja, eli tusinatavaraa vanhojen ihmisten kodeista - kynttilänjalkoja. 
Nämä eivät ole suosittuja, jäävät hyllyihin, mutta katsokaapa nyt tekin.....eivätkö ne olekin aika kivoja? 

Näidenkin tarina jatkuu syksyllä :)









Kesätiet ovat täynnä matkaajia. 
Kuumat päivät, puhelimen tuikitärkeät viestit, takapenkin kinaajat, autoon eksyneet hyönteiset, väsymys, päihteet........teiden todellisuutta ihan koko ajan. 
Sekunnissa ehtii tapahtua paljon.

Ajakaa varovasti!


Nautitaan kesästä, ollaan kilttejä toisillemme ja kuullaan taas, 

Marianna

20 kommenttia:

  1. Hui, onneksi selvisitte säikähdyksellä ja aineellisilla vahingoilla. Kyllä tuollaiset onnettomuudet aina pysäyttävät. Eletään elämää tässä ja nyt, koskaan ei tiedä oman elon päättymisestä ja hyvä niin! Kauniit kuvat, niistä aistii raukean kesätunnelman. Mukavaa viikonalkua sinne vuonoille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos AnniK ja mukavaa uutta viikkoa sinne myös :)

      Poista
  2. Olipa hurja kokemus, onneksi ei käynyt pahemmin. Kyllä kaikki on pienestä kiinni! Upeita kuvia . Hyvää viikonlopun jatkoa sinne!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olihan tuo! Kaikki voi tosiaankin muuttua niin hetkessä, odottamatta. Se on hyvä muistaa tällä elämän polulla ja täällä ollaan ainakin nyt "herätyksen" saaneita :)

      Hyvää alkavaa viikkoa!

      Poista
  3. Huhhuh! Hyvä kuulla, että olette kunnossa ja vastaantulevan auton ihmiset myös ♥ Tuollaiset pysäytykset herättävät tosiaan miettimään asioita. Voin kuvitella, että punaisen auton ihmisetkin miettivät vielä moneen kertaan mitä heidän (ehkä pienestä tai turhastakin lähtenyt) riitansa aiheutti ja mitä olisi voinut tapahtua. Suloista sunnuntaita teille kaikille ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Varmasti miettivät ja muistavat tästä eteenpäin.
      Säikähdyksellä pääsimme kaikki ja asia on nyt käsitelty täällä kotonakin, joten kesä jatkuu ja elämä hymyilee taas.

      Ihanaa sunnuntai-iltaa sinulle <3

      Poista
  4. Ensiksikin kiitos ihanista kuvista! Mutta sitten, voi ja hui! Onneksi selvisitten kaikki säikähdyksellä! Nämä on niitä asioita, joita kohtalo määrää ja kaikkeen ei voi itse vaikuttaa! Tuo on varmasti ollut pelottavaa ja se pitää prosessoida ja sitten laittaa mappi ö:hön.
    Meillä on vietetty lakkiaisia, joten ihanat juhlat olen kokenut viimeisen 24 tunnin aikana!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mappi Ö on jo esillä ja tuntuu, että olemme nyt läpikäyneet tapahtumat täällä kotona siten, että voimme jatkaa kesäämme eteenpäin.

      Teillä on ollut ihanaa, suurta juhlaa! Onnittelut kaikille, ylioppilaalle ja vanhemmille <3

      Poista
  5. Luojan kiitos ettei kenellekään käynyt pahasti!
    Vaikka kuinka itse yrittäisi ajella sääntöjen mukaan ja varoen niin koskaan ei voi tietää mitä vastaan tulee.
    Kiitos kaikesta huolimatta kauniista ja iloisista kuvista joita olet jaksanut laittaa iloksemme <3

    60luvunnahkahousut.com

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Aliisa <3
      Me emme todellakaan pysty aina vaikuttamaan tilanteisiin ja siihen, mitä tiellemme tulee.
      Tällä kertaa selvittiin säikähdyksellä ja tuntui todellakin, että mukana takuulla ollut suojelusenkeli sai meidät väistämään.

      Kiitollisena kohden uutta viikkoa :)

      Hyvää viikkoa sinulle Aliisa <3

      Poista
  6. No huh. Hyvä, että olette päässeet jo asian yli.

    Olen viime aikoina itsekin yrittänyt ajoittain pysähtyä ja elää vain kulloistakin hetkeä ihan täysillä. Olen tolkuttanut itselleni, ettei kannata vatvoa mennyttä eikä toisaalta surra tulevaa. Ihan kuten sanoit, Elämä on tässä ja nyt!

    Teillä on kuvista ja kertomastasi päätellen ollut todella ihania ja kauniita iltahetkiä ja olet myös onnistunut näkemään juuri niiden hetkien kauneuden.

    Ja mahtavaa, että olet kuvaamassa noita kauniita hetkiä meille muillekin myös vastaisuudessa. Lämpöinen ajatus sinne.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Leena <3
      Kauniit hetket on kiva jakaa ja siten harjoitella kuvaamista - jatkossakin!
      Läheltä piti -tilanteet kasvattavat tosiaan kiitollisuutta ja antavat ajattelemisen aihetta, joten ehkäpä niitä toisinaan tarvitaankin.

      Ihanaa loppuviikkoa sinulle sinne kauneuteen <3

      Poista
  7. Onneksi kellekkään ei käynyt pahemmin! Kamala tilanne!
    Hienoja kuvia olet taas ottanut!
    Salaatti näyttää ihanalta, kun siinä on orvokkeja!
    Ja upeat kirppari löydöt!
    Ihanaa illan jatkoa sinne!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sari :)
      Täällä ollaan ja elämä jatkuu, laina-autolla huristaen.

      Ihanaa viikkoa sinulle!

      Poista
  8. Kaikki voi olla toisin ihan yht'äkkiä ilman mitään varoituksia. Sen huomasin henkilökohtaisesti talvella. Onneksi ei ollut peruuttamaton juttu. Ja teillä onneksi olivat supjelusenkelit mukana.
    Olen usein miettinyt, kuinka hyvin liikenne sujuisi, jos kaikki olisivat tarkkaavaisia ja huolellisia liikenteessä. Kerran riita autossa johti siihen, että kyseisessä henkilöautossa ratissa ollut nainen peruutti vauhdilla meidän ihan uuden asuntoautomme nokkaan muuten tyhjällä parkkipaikalla Ruotsissa. Olimme muuten matkalla Norjaan.
    Aurinkoista maanantai-iltaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Teillä on monennäköistä menijää ja pelottaa ihan ajatellakin, kuinka moni ajelee päihtyneenä, lääkehörhöissä, väsyneenä jne.
      Suojelusenkeleitä tarvitaan <3

      Aurinkoista jatkoa viikolle <3

      Poista
  9. Olen ensimmäistä kertaa blogissasi. Sinulla on aivan ihana blogi. Nuo kuvatkin ovat kerrassaan niin upeita. - Kiinnostavatko sinua puutarhakirjat? Blogissani on arvonta, jossa palkintoina on kolme puutarhakirjaa. Käyhän kurkkaamassa jos kiinnostaa. Kesäterkkuja Pihakuiskaajan puutarhasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, että löysit tänne ja tervetuloa :)
      Tokihan minua puutarhakirjat kiinnostavat - tulen blogiisi kylään!

      Poista
  10. Viikonloppuna koimme vastaavanlaisia tilanteita autolla ajaessa, ihmisillä on niin kiire, etteivät ajattele seuraamuksia. Ohitellaan miten sattuu pitkiäkin matkoja ja mutkissa. Monta vähältä piti tilannetta tuli koettua. On onni ettei teille käynyt pahemmin! Kyllä tällainen pysäyttää ja panee miettimään elämää vähän toiselta kantilta. Koskaan ei tosiaankaan tiedä mikä on se viimeinen matka ja mitä sieltä mutkan takaa tai tienpientareelta hyppää auton eteen. On ihanaa että olette pystyneet perheen kanssa juttelemaan tapahtuneesta. Lapsille tiloanne on varmasti ahdistava.
    Nyt valosimpiin asioihin. Ihanat kuvat ja tunnelmat olet saanut taas vangittua blogiisi. Aurinkoista tiistai päivää sinne teille:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Tuija :)
      Tuntuu todellakin, että kiire tekee ihmiset varomattomiksi. Lisäksi pelkään pyöräilijöitä ja varsinkin keski-ikäisiä miespyöräilijöitä, jotka eivät noudata liikennesääntöjä vauhdin ollessa autojen vauhtia suurempi.
      Pääsimme onneksi säikähdyksellä ja peltiromulla! Nyt ajellaan laina-autolla ja täytyy kyllä myöntää, että eilen hirvitti vielä mutkissa.

      Mukavaa jatkoa viikolle <3

      Poista