Vuonon kimallus

Vuonon kimallus

perjantai 10. kesäkuuta 2016

Vihreät vuonot ja raparperirahkapullat

Kesäkuu etenee, juhannus lähestyy ja luonto on juuri nyt kauneimmillaan. 
Niityt ja puutarhat kukkivat värikkäinä, mutta niinpä tekevät myös vuonot! 
Meri kukkii nyt vihreänä, sillä kaunisniminen levä - Emiliania Huxleyi on aloittanut kukintansa!
Tämä levätyyppi on vuonoissa tyypillinen ja kukkii muutaman kerran kesässä. Se on lisäksi sellainen kiltti levä, eli kaikin tavoin täysin vaaraton!


Kuvasin aamulenkilläni joutsenta, jota vastaan tuo vihreys parhaiten korostui. Kesäkuu on kaunis kaikin tavoin!






Ensimmäinen heinäkin on nyt korjattu talteen. Kävin sitä sunnuntaina tuolla pellolla tuoksuttamassa ja niin tulivat taas lapsuuden kesät mummolassa mieleen!
Mummoni asui maaseudulla, joten me onnekkaat saimme viettää kesäpäiviä myös hänen luonaan ja osallistua mm. heinätalkoisiin. Se oli valtavan hauskaa ja varsinkin heinäladossa hyppely on meille lapsille tivoliakin hauskempaa huvia! 

Heinän tuoksu herättää muistoja mummolan kesistä; vasikoista, hernepellosta, maitokärryistä, kissanpojista......ja yht'äkkiä on mummoakin niin ikävä.

Minä kaipaan muuten vanhan ajan heinäseipäitäkin! Ne olivat kaunis näky pelloilla - paljon traktorinmunia kauniimpi! 


Kuvat ovat iltalenkiltä kotisaarellamme. Ulsnesin rannalla kasvaa myös liljoja.





Pieni kimppu rantakukista. 








Omalla pihalla tapahtuu myös paljon.
Salvia kukkii taas ja kerää mehiläisiä luokseen.





Keskiviikkona teimme pienen iltalenkin Solan rannalla ja "nautimme" reippaasta tuulesta. Hiekkaa löytyi lenkin jälkeen korvistakin :)


Rantahiekka sisältää niin paljon simpukankuorta, että se kimaltaa auringossa todella kauniisti. 




Pieni tyttö ja pääskynen saksalaisen bunkkerin seinässä.




Pohjanmeren rannoilla on kaikenlaista ihmeteltävää. Nämä ilmarakkulat ovat irronneet suuresta rakkolevästä ja niiden koko kertoo itse kasvin koostakin. 

Lisäksi kuvasin rannalle ajautuneet maneetit, eli punaisen polttomaneetin ja sinisen vaarattoman maneetin. Maneetit saattavat kasvaa suuriksi ja suurimmat täällä näkemäni ovat olleet sellaiset 40 cm ø (kuvan polttomaneetti oli halkaisijaltaan noin 20 cm).
Polttomaneettiin törmääminen ei ole mikään mukava kokemus, sillä tuskallinen kirvely iholla jatkuu pitkään. 
Kipua voi lievittää Lidokain-voiteella ja aloe verallakin, mutta kipu on silti aika inhottava. 
Pari kertaa olen maneetin rihmat jalkoihini uidessa saanut - not nice at all!





Rantakukkia nukkapeitteellä....



syyllinen nukkapeitteeseen on tässä.




Tänään minuun iski ihan valtava raparperinhimo ja pieni koti-ikävä (mummolan muisteluko syynä?)  
Mielessä pyöri raparperirahkapulla! 
Norjassa sellaista ei tunnetakaan (tai ei ainakaan mistään saa valmiina), joten eipä siinä auttanut muu, kuin alkaa leipomaan!
Päiväkahvit on nyt nautittu ja nämä "koti-ikävänhoitopullat" maistuivatkin sitten niin mahdottoman hyvältä.

Norjassa kahvileipävalikoima pyörii suurimmaksi osaksi vanilijakreemitäytteisten leivonnaisten ympärillä ja lisäksi on tietysti muffinseja ja kakkuja. 
Possumunkkia, marjapiirakoita, rahkapiirakoita jne. ei täkäläisistä leipomoista löydy. 
Kaipaan ehkä eniten juuri raikkaita marja- ja rahkaleivonnaisia, sillä ne ovat äkkimakeita kakkusia parempia, paljon parempia!  


Uudet kukat vaasiin, kahvi päälle ja pullat pöytään! 
Pentikin hortensiakupit juhlistivat kahvihetkeäni.







Hyvää (ja toivottavasti lämmintä) viikonloppua kaikille täältä vuonosta :)



Marianna

11 kommenttia:

  1. Mitkä maisemat ja mikä puuvene! <3 Taas tuli aivan mahtava rapsuresepti, kiitos siitä, meinaan rakastan raparperia varmaan enemmän kuin mitään muuta.

    Kivaa viikonloppua <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No hyvä!
      Raparperipulla on hyvää - meillä ne syötiin kaikki jo eilen :)

      Oikein hyvää viikonloppua <3

      Poista
  2. Upeat kuvat! Ja mitä herkullisia pullia!
    Minulla on samanlaisia muistoja lapsuudesta.
    Mummolassa tehtiin heiniä seipäisiin. Ja hypittiin navetan yläkerassa heinäkasoissa.
    Ihania muistoja!
    Mukavaa illan jatkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :)
      Jännää miten tuoksut herättävät muistoja, eli miten suuri merkitys niillä on. Muistan tarkalleen myös sen, miltä mummoni vanhassa vitriinikaapissa tuoksui, tai mökkimme kivikellarissa!

      Mukavaa viikonloppua!

      Poista
  3. Ihanat, kesäiset kahvikestit! Sinä olet kyllä taitava leipuri,
    rahkapullat näyttävät superherkullisilta. Täällä Suomessa on
    nyt uusi raparperihitti, nimittäin pekooniin käärityt raparperit,
    jotka valmistetaan grillissä. Tässä resepti jakoon sinne norjalaisillekin
    http://ruoka.ts.fi/jutut/turkulaiskokin-raparpekonista-tuli-somehitti/

    Auringonpaistetta viikonvaihteeseen <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ohjeesta! Täytyy kokeilla mökillä - varmasti hyvää (ja turkulaistakin siis)!

      Aurinkoista viikonloppua sinulle Teija <3

      Poista
  4. Heinäntuoksusta tulevat mieleen monet ihanat muistot. Tosin auringon kuumaksiporottaman tiilikaton alla navetanvintillä olo tuntui joskus tosi tukalalta, kun kyseessä oli työ eikä pelkkä huvihyppely. Heinien sisään korjaaminen oli kyllä yksi kesän mukavimmista töistä.
    Vesi herahti kielelle pullat nähdessä! Meidän raparperi vaan ei oikein tykkää kasvaa. Maa on kai täysin sopimaton sille. Saa siitä nyt jonkun pienen piirakan. Saako Norjasta sitten rahkaa? Se kun kuuluu itäiseen ruokakulttuuriin.
    Aurinkoista viikonloppua sinnekin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Norjassa on rahkaa saanut tavallisista kaupoista vuodesta 2003 lähtien ja Tine-meijerin versio kulkee nimellä Kesam. Nykyään rahkaa löytää myös ihan kvarg-nimellä (Q-meijerit) ja esim. välipalamuodossa.
      Rahkaa on ilmeisesti jossakin muodossa käytetty maan itäosissa täälläkin, mutta eipä tuo nykyinenkään rahka ihan niin voimakkaalta maistu, kuin suomalainen rahka. Hyvin siitä kuitenkin saa tehtyä "korvikkeita".
      Norjalainen ruokakulttuuri on suomalaista paljon köyhempi, vähän on omaksuttu mitään naapurimaista ja monilla aikuisillakin on aika rajoitetut ruokatottumukset. Tässäkin on siis meillä siirtolaisilla työnsarkaa :D
      Olen omassa suvussani saanut mm. lanttu- ja porkkanalaatikosta hitin!

      Oikein hyvää viikonloppua :)

      Poista
  5. Nuo heinäpeltomuistelmat ovat minullekin kovin tuttuja. Parasta oli heinäkasoissa hyppely ladossa. Ihania juttuja taas valokuvista puhumattakaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos mummuseni :)

      Tänään elettiin taas lapsuusmuistoja, kun mökillä ihailtiin metsämansikoita :) Marjat heinänvarteen ja sitten aurinkoon <3

      Hyvää alkavaa viikkoa!

      Poista
  6. Rakastan levän tuoksua <3 Ja myös sitä heinän tuoksua josta mullekin tulee aina lapsuus mieleen, heinänteko ja päiväkahvit heinäpellolla. Teen joka kesä yhden heinäseipään maalaiskotini pihaan :)
    Minä olen nähnyt vain noita punaisia maneetteja siellä Norjassa mutta onneksi en uidessa.
    60luvunnahkahousut.com

    VastaaPoista