Keijun verran surua - muuten niin ihanaa kesää


"Ois paratiisi meillä täällä näin, jos elettäisiin aina lähekkäin ja vaikka faunin, peikon, keijunkin suru silloin kiinni saa, se ei vie mukanaan"  - Chisu.

Chisun Surullinen keiju on yksi siskoni lempibiiseistä ja kuuntelin sitä maalla viime aikojen tapahtumia miettiessäni / surressani. 

Norjassa vietettiin perjantaina 22.juli -muistopäivää. Utøyan järkyttävä joukkomurha, Oslon hallintorakennuksen pommi ja 77 uhria ( 69 heistä Utøyalla ) eivät unohdu koskaan. 
Anders Breivik ei riistänyt elämää vain heiltä, jotka terrori-iskussa menehtyivät, mutta myös heiltä, jotka siitä selviytyivät. Painajaiset, pelot, keskenjääneet opiskelut, ahdistus, masennus, työkyvyttömyys ja ikävä luotien kaatamia ystäviä ovat tuhonneet monta nuorta elämää.
Kaikkia haavoja ei paranna aikakaan, näin totesi pääministerimme Erna Solberg puheessaan 22.7.  Hän on oikeassa.

Chisun laulussa kerrotaan pienestä keijusta, joka on niin surullinen, ettei se jaksa enää lentää, vaan nukkuu pois. 
Ja suru, se tulee paratiisiinkin! 
On tärkeää elää lähekkäin, sillä silloin suru ei vie mukanaan - sekin on totta! Lähekkäin toistemme ja luonnon kanssa. 
Aika ei välttämättä paranna kaikkia haavoja, mutta niitä hoitamalla niiden kanssa kykenee elämään.




Luonnossa on parantavaa voimaa, jota ilman minä en ainakaan pärjäisi ollenkaan. 
Luontoon on myös hyvä paeta, kun ihmisten pahuus ahdistaa ja toisinaan haluaisin jäädä  sinne ihan kokonaan, erakoitua jopa! 
Ihmisten maailma kun on toisinaan aika ällöttävä paikka, enkä jaksaisi sitä oikeastaan ollenkaan ilman tätä mahdollisuutta "painua metsään".

Täällä ovat minun peikkoni, faunini, keijuni, lintuni, kukkani, meritähteni ja heinänkorteni - ystäväni. 



Kuvat ovat viikonlopusta luonto-ystäväni seurassa paratiisissani. 
Selvittelin vanhoja kalaverkkoja, maalasimme vanhoja mäntytuoleja, rakensin vanhasta rapupyydysestä valaisimen, tein vadelmasosetta ja muuten nautittiin yksinkertaisesti vain kesästä.


22. heinäkuuta istuimme iltaa rannalla ja sytytimme kynttilän Utøyan uhreille.



Kesäblogin keveyteen vilahti nyt keijun verran surua, mutta toivottavasti kuvat ovat kuitenkin kesäisen iloiset! 
(Kamerani on yhä se sama vanha ja siis rikki. En näe kuvaamaani kunnolla, joten nappailen näitä ihan vanhalla tuntumalla ja puolet kuvista joudunkin poistamaan heti - pelkkää blurria kun ovat :( Uusi kamera olisi siis hankittava, mutta päätöstä sen merkin ja mallin suhteen en ole vieläkään kyennyt tekemään). 




Helleriemua






Sumuinen aamu verkkojen parissa










Vanha rapupyydys - laitan ensi kerralla kuvia sen ihkauudesta toimesta :)










Ihanassa illassa rannalla.










Aamu-uinnit ja meritähdet - kesän luksusta!






Puuhastelua.












Me järjestämme mökillä elokuussa countrybileet ja järjestelyt ovat jo käynnissä! 
Olen jo aivan innoissani, kun suunnittelen yksityiskohtia ja esim. nuo vanhat mäntytuolit maalattiin juhlia ajatellen mustiksi. 
Maalaisbileet päättävät tavallaan kesäkauden ja tuntuu mukavalta saada juhlia elokuuta ystävien kanssa.

Tämä tällä kertaa :)




Ihanaa heinäkuun loppua kaikille - voikaa hyvin! 

Marianna




Kommentit

  1. Voisin varmaan jokaiseen postaukseesi kommentoida, että ihania kuvia taas! Mutta nämä ovat niin kauniita ja tunnelmallisia. Tuo viisi vuotta sitten ollut ikävä, raskas päivä ei unohdu...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Helena.
      Harmittaa niin tuo kameran viottuminen, mutta onneksi sentään osa kuvista onnistuu.
      Hyvää loppuviikkoa!

      Poista
  2. Hieno postaus, kiitos tästä. Aivan upeita, tunnelmallisia kuvia. Raskas päivä viisi vuotta ei unohdu koskaan.

    VastaaPoista
  3. Ihanat kuvat ja tunnelmat!
    Surullinen päivä tuo 22.7. Ja Münchenin surmaajakin ihaili Breivikiä. Tahtoi tehdä iskunsa juuri tuona päivänä. Rankkoja tapahtumia niin Saksassa kuin Ranskassakin tänä kesänä kaikki tyynni.
    Vaan luonnossa on parantavaa voimaa niin kuin kauniisti sanot ja kuvasikin kertovat!
    Ja elokuussa countrybileet - voi mainiota!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllähän tämä maailman tilanne aika huolestuttava on, eikä huomisesta todellakaan tiedä.
      Luonto auttaa saamaan ajatuksetkin positiivisemmiksi, oli uutisissa ollut sitten mitä vain!

      Ihanaa viikonloppua sinne kauneuteen Tuula <3

      Poista
  4. Kuvat ovat mitä kauneimmat ja voi meritähti <3 Tuo joukkomurha on järkyttänyt syvästi ja eritoten teitä siellä lähellä, niin monta nuorta elämää päättyi. Maailmalla on niin kovin paljon pahuutta ja jatkuvia kauheuksia, jotka ravistelevat turvallisuuden tunteita.

    Kaunista viikkoa Marianna <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Uhrien joukossa oli myös yksi kotisaaremme tytöistä ja kävelen hänen hautansa ohi kauppamatkallani. Olen muutaman kerran nähnyt hänen äitinsä haudalla ja voin vain kuvitella sitä surua ja kaipuuta, joka äidillä on. Aika ei voi sellaisia haavoja parantaa, eikä Breivikille tarvitse antaa anteeksi.

      Toivotaan, että tämä kesä saisi nyt jatkua hyvänä ja rauhallisena.

      Mukavaa viikonloppua sinulle :)

      Poista
  5. Voi miten upea kultainen auringonlasku! Auringon
    viime hetkissä on taikaa...
    Norjan joukkomurha ei unohdu varmaan koskaan,
    sitä ei ihmismieli pysty käsittämään. Maailmassa on
    niin paljon pahuutta, että pienten lasten vanhempana
    joutuu monesti vaihtamaan kanavaa, kun uutisten aika
    koittaa. Sitä yrittää suojella lapsiaan kauhuuksilta, vaikka
    valitettavasti samoihin kauheisiin uutisiin törmää tietysti
    myös netissä.
    Teillä on upeat puitteet kesälomanviettoon siellä mökillä,
    kauneutta kaikkialla <3 Hyvää unikeonpäivää :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Auringon kultaa - sitähän nuo upeat auringonlaskut ovat.....vaan eipä niitä niin montaa täällä ole nyt heinäkuussa ollut. Me hukumme sateeseen!

      Vettä tulee lähes joka päivä ja määrät ovat suuria, esim. 26 mm tässä yksi päivä :(

      Nauttikaa te siellä Suomessa - teillä on ihana kesä!

      Poista
  6. Maailman pahuus, joka tulee kaikkia kanavia pitkin olohuoneisiin ja tietoisuuteen, on kamalaa. Jos ei olisi kauneutta, luontoa, hyvää mieltä ja halua nähdä positiivisesti, ei selviäisi mitenkään. Surullisen keijun tarina on kyllä koskettava ja kaunis <3
    Minä peukutan myös noita mahtavia otoksia, auringonlaskut... niitä kun saisi purkkiin talven varalle. Lempeitä heinäkuun lopun hetkiä sinne <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ja hyvää alkavaa elokuuta sinulle Ellis <3

      Koettakaa nyt töniä sitä aurinkoa tännekin, me hukumme vesisateeseen!

      Poista
  7. Mukavaa juhlaa sinne teille! Ihanat kuvat.

    VastaaPoista
  8. luonnolla on lohduttava ja parantava voima:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin on! Siitä voimme olla kiitollisia ja nauttia rajattomasti :)

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Valohoitoa psori-käsille ja mielelle :)

Syyspäivän throw back huhtikuun hetkiin

Kreikkalaiset tuliaiset