Linnoja ja haggista - sydämmellinen Skotlanti.

Tämä postaus oli tarkoitus kirjoittaa jo aamulla, mutta Nizzan järkyttävät tapahtumat vetivät mieleni niin suruisaksi, etten kyennyt kirjoittamaan yhtään mitään. 
Vasta eilen, Skotlannista kotiin lentäessämme, mietimme tyttäreni kanssa tämän maailmamme kauneutta ja kaikkia niitä mukavia ihmisiä, joita matkoillamme olemme tavanneet. 
Pohdimme myös sitä, mikä saa osan tällä samalla pallolla asuvista ihmisistä niin vihamielisiksi, että he haluavat tuhota, rikkoa ja tappaa. 

Kuvat Nizzasta saavat itkemään, sisällä kiehuu kiukku ja avuttomuuden tunne tuntuu palana kurkussa ja kipuna vatsassa. 
Jälleen kerran haluaisin kysyä heiltä, jotka terrorisoivat, millainen jumala tekee lapsia tappavasta miehestä paratiisin tähden? 
Ei sellaista jumalaa olekaan - tämä on puhdasta pahuutta! 



Uusi bloggausyritys tulee tässä ja tämä postaus on omistettu Skotlannille, sen sydämmellisille ihmisille ja kauniille maisemille.

Tyttäreni rippilahjojen joukossa oli myös matka hänen rakastamaansa Skotlantiin ja minä onnekas pääsin kyytiin :)
Kohteemme oli Aberdeenshire, jonne Stavangerista matkustaa tunnissa ja hotellin valitsimme hieman Aberdeenin kaupungin ulkopuolelta, läheltä Robert Gordonin yliopistoa. 

Aberdeen on Stavangerin tapaan öljykaupunki ja asukkaita siellä on reilut 200 000.
Kaupungin yleisväritys on harmaa, graniitinharmaa, mutta samalla hurmaava - kuin Harry Potter todellisessa versiossa - ja täynnä viehättäviä yksityiskohtia.
Täällä voi ruokailla (ja bilettääkin) vanhoissa kirkoissa, ihailla pikkukatujen kauppojen tarjontaa ja istua mukavissa pubeissa. 
Shoppailijalle Aberdeen on unelmakaupunki, sillä kaikki löytyy suhteellisen pieneltä alueelta Union Streetin läheisyydestä ja putiikkien kirjo on mahtava.
Union Square ja St Nicholas -ostoskeskukset ovat esimerkiksi vain kivenheiton päässä toisistaan.
Kovin montaa kuvaa en Aberdeenin keskustasta saanut napsittua, sillä ostokset venyttivät käsiä, mutta tässäpä nyt muutama kuva graniittikaupungista.











Hotellimme Norwood Hall oli täynnä entisaikojen hillittyä charmia ja tunnelmaa, joten täällä koki olevansa lähes aikamatkalla.
Hotelli on rakennettu vuonna 1881 paikalle, jossa aikaisemmin sijaitsi 1400-luvun linna, Pitfodels castle. 
Aika linnamainen oli hotellikin ja sitä ympäröivä puisto niin ikään - 
kummituksia emme tavanneet, vaikka hotelli käytävä öisin vähän natisi ja narisikin.

Kuvat kannattaa taas klikata suuremmaksi (keräsin niitä kollaaseihin).
















Ohjelmaamme kuului myös päivä Stonehavenin rantakaupungissa ja vierailu siellä sijaitsevassa Dunnottarin linnassa. 
Olimme googlailleet tietoa Stonehavenista ja sinne vievistä kulkuyhteyksistä ja päätyneet linja-autovaihtoehtoon, joka lukemamme mukaan vie noin 50 minuuttia Aberdeenistä, mutta kuinkas sitten kävikään.......
Hotelli tilasi meille auton (drive service) viemään meidät keskustan linja-autoasemalle, mutta kuljettajamme tarjoutuikin ajamaan meidät aina Stonehaveniin asti ja ihan pikkurahalla. Ajoja oli kuulemma vähän ja hänestä oli mukava päästä moottoritielle ja vähän oppaaksikin. Matkamme kestikin siksi vain 20 minuuttia ja oli sangen hyväntuulinen.

Stonehaveniin pääsee siis kuitenkin sekä bussilla että junalla ja molempia lähtee Aberdeenistä ihan tunnin välein.

Stonehaven meni suoraan sydämeen!
Leppoisa, suloinen rantakaupunki pubeineen, rantoineen, veneineen ja puoteineen ihastutti meitä molempia. 
Tässäpä kuvia.

























Koska päivä oli lämmin, eivätkä pilvet sataneet, päätimme lähteä Donottariin vihreitä rantanummia pitkin kävellen - matkaa kertyy reilut 4 km ja suuri osa siitä on nousua.
Kuljettajamme kertoi, että maisemat polulta ovat huikeat, eikä hän todellakaan liioitellut! Tämä polku oli lumoava ja näkymät ..... no katsokaapa kuvat :)
















Lähellä linnaa kohtasimme myös säkkipilliä soittavan nuoren miehen. Voiko tunnelma enää paremmaksi tulla? 







Dunnottarin linnalla on huikea historia ja se rakennettiin 1200-1300-luvulla. 
1297 linnan valloitti William Wallace, joka poltti mm. kirkon, jonne englantilaiset olivat piiloutuneet.
1400-luvulla täällä hallitsi yksi Skotlannin suurimmista suvuista, Keiths.
1600-luvulla täällä taisteltiin pitkään, kun Oliver Cromwellin armeija valloitti linnaa. Skotit ehtivät kuitenkin kuljettaa Skotlannin kruununjalokivet täältä pois ennen valloitusta. 
Täältä löytyy myös karmiva Whigs Vault -huone, jossa 122 miestä ja 45 naista kohtasivat loppunsa vankeudessa vuonna 1685. He kielsivät Englannin ja vannoivat Skotlannin nimeen - vapaus on aina ollut suuri asia täällä vihreillä nummilla! 

Linnan pelastustyöt raunioitumiselta alkoivat 1900-luvun alussa ja entisöiminen jatkuu. Paikka on todella kiehtova!

Linna on ollut inspiraationa myös elokuviin ja osa Hamlet-elokuvasta (1990 with 
Mel Gibson) on filmattu täällä.









Linnassa on kolme kummitustakin, joista vierailijat tekevät toisinaan havaintoja. 
Vihreä huivi hartioillaan kulkeva nainen näyttäisi etsivän lapsiaan ja pitkä, skandinaaviselta näyttävä, uniformuun pukeutunut mies tähyilee merelle. Lisäksi täällä kummittelee koira.











Paluumatkalla pysähdyimme katsomaan maailmansodissa kaatuneiden muistomerkkiä. 
BRAVE - they have always been brave! 





Skotlanti oli meille ystävällinen myös sään suhteen, eikä sateenvarjoa tarvittu kertaakaan. 
Linnapatikoinnin jälkeen oli ihanaa istua Stonehavenissa, rantapubin terassilla ja syödä haggisburgereita ja juoda olutta. 
Verkkainen elämä ympärillä, lämmin iltapäivä ja hyvä mieli - tänne teki mieli jäädä. 
Ja haggis oli muuten hyvää - teinikin söi kaiken!



Skotlannista jäi hyvä mieli.
Me tapasimme ihania ihmisiä ja matka lentokentällekin oli niin hauska, että nauroimme vatsalihaksemme kipeiksi. 
Isoisän oloinen kuljettajamme tarjoili kyydin lisäksi shown, eikä lopulta ottanut mittarin taksaakaan - kun kerran naapurin tyttöjä olimme ja hänellä olivat vaihtorahat vähissä :)


Me hymyilimme koko matkan kotiin, joten herääminen perjantain uutisiin oli kuin kylmä suihku ja herätys maailman raadollisuuteen.


Voi kunpa jokin ihme veisi pahan pois ja antaisi ihmisten elää rauhassa. 
Elä ja anna elää   - miksi se on niin vaikeaa? 


Toivottavasti piditte tästäkin reissusta.

Hyvää viikonloppua - voikaa hyvin.

Marianna

Kommentit

  1. Voi miten kaunista, kunpa pääsisikin tuonne ja pian!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suosittelen kaikille, jotka eivät pelkää sadetta. Sitä Skotlannissa nimittäin riittää. Me olimme onnekkaita, emmekä tällä kertaa tarvinneet sadetakkia tai -varjoa (ne oli pakattu mukaan).

      Poista
  2. Tuttu paikka tuo Stonehaven ja sen linna :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ....ja Aberdeen :)
      Skotlanti on kyllä kiva - kaikin tavoin!
      Laukkuun lätkästiin heavy-tarrat tälläkin kertaa, vaikka itse aika varovainen olinkin. Rippilapsi shoppaili ja teki löytöjä lähes joka putiikissa :D

      Poista
  3. Ihania kuvia. Niin upeat maisemat. Skotlannista minulle ovat tuttuja vain Glasgow ja Edinburg, joista molemmista pidän kovasti. Tyttäreni oli vaihto-opiskelijana Glasgowssa ja hänkin ihastui Skotlantiin. Eikä ihme! Mukavaa viikonloppua täällä koti-Suomessa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vaihto-oppilasvuosi saattaisi kiinnostaa tätä meidänkin Skotlanti-fania! Varmasti kiva vuosi.
      Mukavaa sunnuntaita sinne 😊

      Poista
  4. Kyllä tämä silmitön pahuus todellakin järkyttää. Ei sitä voi käsittää, ei millään.

    Kiitos Sinulle kauniista matkakuvista. Skoltlanti on sellainen maa, jossa vielä joskus haluaisin vierailla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, että pidit kuvamatkasta. Tässä todellakin tarvitaan vastapainoa kaikelle ikävälle ja maailmassa on onneksi niin paljon hyvää ja kaunista.

      Poista
  5. Maailma on niin kaunis, mutta maailma on niin julma. Kyllä maailman tapahtumat saavat olon surulliseksi ja myös turvattomaksi. Mutta teillä ollut upea reissu ja maisemat vailla vertaansa. Skotlantiin mielin minäkin.

    Aurinkoista uutta viikkoa Marianna <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei juurikaan huvita tv:tä tai radiota aamuisin enää avata - aina jotakin surullista kuultavaa.
      Skotlannissa tuntui turvalliselta ja Aberdeenin kenttäkin on niin pieni, ettei se taatusti terroristeja kiehdo.
      Luin juuri lehdestä, että kesämökkien myynti kasvaa terroripelon kasvamisen myötä - ymmärrettävää toki.

      Toivottavasti saamme nauttia loppukesästä ilman järkyttäviä uutisia.

      Aurinkoista viikkoa sinulle Tiia <3

      Poista
  6. Voi miten upea Skotlanti, kunpa pääsisi itsekin sinne! Kiitos kuvista <3
    Muistan Nizzan rantabulevardin niin kauniina ja aurinkoisena, valitettavasti nyt ei niin ole kun niin suuri suru leijuu sen yllä.

    60luvunnahkahousut.com

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mitä enemmän tapahtumien kulusta lukee, sitä surullisemmaksi sitä tulee. Nizzan uutiset olivat vielä uunituoreet, kun saimme jo siirtyä Turkin tapahtumiin ja nyt on jälleen ammuskeltu myös USA:ssa.
      Maailma todellakin kiehuu.
      Mieleeni tuli eilen vanha Tears for Fears:in biisi: Everybody wants to rule the world. Valtaa himoitsevat miehet - siinä maailman ongelma.

      Poista
  7. Piti oikien katsoa kartasta tuo Stavangering ja Skotlannin läheisyys.
    Upeita kuvia olet taas ottanut. Nuo maisemakuvat muuten voisivat olla täältäkin.
    En ole Skotlannissa koskaan käynyt...ehkä vielä joskus.
    Pistäppäs nyt Irlanti listallesi ja tule käymään meillä. Täältä löytyy paljon kuvattavaa.

    Kyllä uutiset taas pysäyttivät. Milloin tämä hulluus loppuu?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Laitan Irlannin listalle ja tulen vielä joku kertaa kylään :)

      Hyvää lomaa Saara <3 Toivotaan aurinkoa ja ihanaa hellettä!

      Poista
  8. Itse kävin saattamassa tyttäreni Aberdineen 10 päivää sitten. Ihastuin kaupunkiin todella paljon. Tein reissustamme videoitakin, että isovanhemmat ja muut sukulaiset sekä tietysti muutkin, ketkä ovat kiinnostuneita, näkevät mihin paikkaan hän lähti opiskelemaan.
    Kauniita kuvia olet napsinut reissustanne.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Valohoitoa psori-käsille ja mielelle :)

Syyspäivän throw back huhtikuun hetkiin

Kreikkalaiset tuliaiset