Vuonon kimallus

Vuonon kimallus

sunnuntai 31. tammikuuta 2016

Arvonnan voittaja ja katsaus pyöriin


Aurinkoista sunnuntai-iltapäivää kaikille!
Dale-pipon arvonta suoritettiin eilen ja voittaja-arvan nosti appeni, joka oli täällä meillä päivällisellä :)

Pipon voitti:
Birgitta Makkonen

Onnea - gratulerer!
(laitan sinulle mailia, jotta saan osoitteesi)



Testailin eilisellä päivällisellä myös uutta viritelmääni - pyörillä kulkevaa tarjoiluvaunua. 
Kiinnitin H&M Homesta ostetun laatikon alle pyörät ( clas ohlson), koska halusin siitä monikäyttöisemmän ja lopputulos oli oikein onnistunut. 
Eilen se rullasi pöydällä alkupaloja ja servettejä kuljettaen, mutta se voi suorittaa myös leipäkorin tai tarjottimen virkaa.
Toinen piristys keittiössäni on vanha kakkuvuoka (töistä löytynyt), joka asuttaa nyt sitruunoita. 
Pyörät maksoivat 3 euroa / kpl ja kakkuvuoka 2.5 euroa, joten pieneen piristykseen ei siis mitään valtavia summia aina tarvita! 

Idea pyörillä kulkevaan tarjoiluvaunuun tuli lemppariohjelmastani Fixer Upper, jossa Chip and Joanna Gaines kunnostavat ja sisustavat vanhoja taloja Texasissa. Olen aivan koukussa kyseiseen sarjaan ja miltei jo muuttamassa Wacon kaupunkiin Texasissa. 
Joannan tyyli on minulle kuin taivaan mannaa ja rakastan vanhoja taloja uusissa asuissaan.  












Piristystä viikonloppuun toi myös täällä perjantaina vieraillut Tor-myrsky.
Raekuuroja, voimakasta tuulta, ukkosta, vettä ja myrskypilviä -  sitä tarjoili Tor, joka moukaroi rannikkoa varsin kovin ottein.
Tuuli puhaltaa vielä tänäänkin ja sunnuntailenkkimme Tungenesin majakalle olikin varsin raikas :)





















Pysähdyimpä vielä Hafrsfjordissakin ja kuvasin nämä kalliossa seisovat miekat.
Miekat seisovat paikalla, jossa viikinkikuningas Harald Hårfagre vuonna 872 julisti Norjan yhtenäiseksi kuningaskunnaksi. 
Tätä edelsi kuuluisa Hafrsfjordin taistelu Harald Hårfagren ja pienempien viikinkikuninkaiden välillä.
Harald Hårfagre ( Harald kaunishiuksinen) nimi kuninkaalle tuli siitä, että hän ei leikannut hiuksiaan ennekuin hänen päämääränsä, kuningaskuntien yhdistäminen, oli saavuttu. Hänen hiuksensa olivat pitkät ja ilmeisesti aikas upeat aina Hafrsfjordin voittoon asti. Mieleeni tulee sellainen Joye Tempest -look 80-luvulta.....aika makee ;)

Miekat symboloivat rauhaa, yhtenäisyyttä ja vapautta.

Hieman etäämmältä olisi saanut vielä parempia kuvia, mutta tuuli teki tehtävänsä ja kuvaaja pakeni autoonsa.







Sellainen Norja-pläjäys tänään :)

Myrsky luo kyllä niin kauniita värejä, että saa paukuttelunsa anteeksi.


Hyvää alkavaa viikkoa teille kaikille.

Vi snakkes,
Marianna


torstai 28. tammikuuta 2016

Lupauksia keväästä


Torstai on toivoa täynnä....ja ainakin toivoa keväästä!

Katsokaapas mitä minä kukkapenkissäni eilen havaitsin!!! 
Kyllä, kevät se siellä pinnistelee talven mullista valoon ja sama tapahtuma on käynnistynyt istutuspurkeissanikin :) Mikä riemu!!!
Sukset eivät ole minun juttuni, mutta puutarhassa möyriminen on, joten minun kevääni alkaa tavallaan jo tästä - sanokoot ihmiset mitä tahansa!


Tämä on lupaus keväästä, ilosanoma talven väsyttämälle, energialähetys äiti maalta!






Aamulenkillä huomasin myös magnoliapuun olevan nupullaan! Voitteko kuvitella, että hymyilin (taisin jopa tervehtiä sitä) nuppuja kuvatessani?  
Oksista innostuneena nappasin pihapuusta pari oksaa ja tein niistä lasilyhtyihin pienen "oksahässäkän" (Riviera Maisonin lyhdyt sisäkkäin).






Sääkin oli tänään sellainen keväisen oloinen, eli vaihtelu auringosta raekuuroihin oli nopeaa. 
Kävimme Linuksen kanssa moikkaamassa lampaitakin ja auringon tullessa esiin tuntui niin valtavan keväiseltä ja lämpimältä. 

Alueemme korkein lämpötila tälle viikolle mitattiinkin muuten tiistaina lähellä mökkiämme. Mittari hujahti tuolloin +15 asteeseen, mikä taisikin sitten olla uusi lämpöennätys tammikuulle. 

Alla aamulenkkikuvia tältä päivältä.









Aamulenkin jälkeen vietin pienen lounashetken LevLandlig -lehden parissa. Haaveilen itseni maalle ja uusia ideoita & sekä mielitekoja putkahtelee mieleen kuin pistokkaita mullasta :D  
Syksyllä löytämäni Arabian lautaset ovat muuten nyt oikein trendikkäät, sillä juuri tuo lautasten sininen väri on nyt very much in style!   
Viime vuoden löydöistä nämä lautaset ovat kyllä se paras ja rakkain löytö - suomalaista iki-kauneutta Norjaan eksyneenä....ja nyt "pelastettuna" rakastavaan suomalaiseen kotiin!

Kahvit terassilla jäivät juomatta, sillä raekuuro yllätti juuri lounasaikaan, mutta mitäpä tuosta - olihan minulla pajunkissoja olohuoneessakin.





Norjan rannikolla asuminen on kyllä mielenkiintoista, sillä vaikka tänään inspiroiduinkin  keväisiin ajatuksiin, saamme jo huomenna varautua ihan kunnon ekstreemimyrskyyn. 
Myrsky on nimeltään Tor ja se lähestyy Norjan rannikkoa aikamoisella voimalla. Varoituksen mukaan tuuli yltyy huomenna jopa 35-40m/s:ssa, joten lähdenpä tästä jo nyt puutarhaan sitomaan ;) ja irtaimistoa varmistamaan. 

Lauantaina arvon muuten sen pipon voittajan - mikäli emme ole lentäneet taivaan tuuliin - joten muistakaa seurailla blogia. 
Koetan saada postauksen (jossa voittajan nimi) tänne heti sunnuntaina!


Voikaa hyvin,

Marianna






maanantai 25. tammikuuta 2016

Äidin pieni pakolainen

Mitäpä jos nimesi olisikin Takaiyah Abboud, passinumerosi 1160 78709, syntymäpäiväsi 16.05.1996 ja kotimaasi Sudan? Mitäpä jos olisitkin perheesi kanssa pakomatkalla Sudanista Eurooppaan?

Nuorimmaiseni osallistui viikonloppuna Camp Refugee - leirille ja kulki vuorokauden Takaiyahin kengissä. Se olikin sitten vaikuttava, kova kokemus!

Camp Refugee on osa humanistisen rippikouluvaihtoehdon ohjelmaa ja tarkoituksena on opettaa empatiaa ja ymmärrystä omien kokemusten ja tuntemusten kautta. 
Camp Refugee vie 300 konfirmanttia viikonlopuksi pienelle paikkakunnalle ja antaa heille uuden identiteetin, pakolaisstatuksen ja perheen. Edessä on loputonta kulkemista pitkin teitä ja metsiä, raja-asemia ja armottomia rajatarkastajia, nälkää ja kylmää, huonoa kohtelua, tönimistä ja kielivaikeuksia. 
Raja-asemilla ja tarkastuksissa on puhuttava englantia, passinumerokin on kuulusteluissa muistettava, sillä passiahan pakolaiselle ei enää ole. Vääristä vastauksista seuraa rangaistus, punnertamista rinkka selässä. Rangaistus tulee myös virheistä, kuten hymyilystä kuulustelun aikana tai tyttöjen esillä olevista hiuksista. 
Nukkuminen jää olemattomaksi, sillä sopiva paikka löytyi tyttäreni mukaan vasta aamuneljältä ja herätys olikin jo taas ennen seitsemää.

Mukaan nuoret saivat ottaa vain välttämättömän - EI puhelinta tai mitään omia eväitä. Rinkat ja reput tarkastetaan.

Camp Refugee:n ensimmäinen positiivinen seuraus näkyikin sitten jo eilen, kun busseista purkautuneet "pakolaiset" suorastaan syöksyivät vanhempiensa syliin -  kaikkien kavereidensa edessä!  Teini-imagot unohtuivat siinä valtavan helpotuksen ja ilon pyörteissä :)

Meille kaikille, aikuisillekin, tekisi hyvää kokea vastaavaa. 
Vuorokausi Takaiyahin kengissä - kiinnostaako? 
Rippilapset ovat nyt tärkeää kokemusta rikkaampia ja aika varmasti hitusen verran empaattisempia ihmisiä. Heidän sormensa eivät ehkä niin helposti näppäile moskaa pakolaiskeskusteluihin netissä. 





Rippijuhla täällä Norjassa on nuoren ihmisen suurin, merkittävin ja lahjotuin juhla. Lakkiaisia ja muita valmistujaisjuhlia täällä sen sijaan ei vietetä, niin outoa kuin se meistä suomalaisista onkin.
Vaihtoehtoja rippikouluun on nykyään kaksi, perinteinen kristillinen ja uudempi, humanistinen rippikoulu. 
Humanistinen vaihtoehto käsittää yhdeksän iltaa opetusta (ihmisoikeudet, tasa-arvo, asioiden kyseenalaistaminen, vastuun ottaminen, rasismin vastustaminen), camp refugee -viikonlopun ja juhlaseremonian, jota vietetään normaalin rippijuhlan tapaan huhti-toukokuussa. 
Norjassa big deal, very big deal!


Tädiltä peritty kansallispuku on vietävä ompelijalle pienennettäväksi, juhlatilat & meny on varattu ja päätetty jo syksyllä, kutsut ovat työn alla ja uusi työhuoneeni remontoitu myös vierashuoneena toimivaksi. Hulabaloo on käynnistynyt! Stressi kurkkii jo nurkan takana.......


Remonttiprojektimme on sentään (onneksi) jo puolivälin paremmalla puolella ja molemmat tytöt asuvat nyt uusissa huoneissaan. 
Tässäpä tuleekin siis pieni sisustuskatsaus - pitkästä aikaa :) 
Tätä huonetta vuorokausipakolainen kaipasikin sitten tosissaan nukkuessaan pressun alla kylmässä metsässä.

Huone on vanhemman tyttäreni entinen huone, joka remontoitiin uuden asukkaan toiveiden mukaisesti.  Hän valitsi värinsä, kalusteensa ja tyylinsä itse. 
Seinät maalattiin harmaiksi ja valkoisiksi, lattia sai harmaan laminaatin, kalusteet ovat suurimmaksi osaksi valkoisia ja tehosteväreinä ovat musta ja kupari. 

Lounge-tunnelmaa (se oli suuri toive sohva- ja lukunurkkaukseen) huoneeseen toi mm. Ikean PS 2014 -lamppu ja tietenkin Crosleyn punainen levysoitin, joka nyt soittelee varsinkin Lana Del Reyn musiikkia.
Työpiste on lähempänä ikkunaa ja siten valoisa. 
Teini teki mielestäni hyvää työtä - huone on toimiva ja omistajansa näköinen.



Yksityiskohtia konfirmantin loungessa. 







Vanhempi tyttäreni muutti jo joulun alla kellarikerrokseen, jossa hänellä on nyt oma eteinen, kylpyhuone ja tilavampi huone. Kylpyhuoneen osalta remontti on vielä aavistuksen kesken, mutta muuten tila toimii nyt oikein hyvin. 


Remontti jatkuu nyt kodinhoitohuoneessa ja yläkerran aulassa. Huh...rankkaa, mutta mukavaa.


Sunnuntaina kävimme ihastelemassa myös vähän suurempaa kunnostuskohdetta, eli upeaan kuntoon entisöityä Vålandin näköalatornia.
Torni on ollut rapistuneessa kunnossa jo vuosia, joten oli ilo nähdä se arvossaan ja ihailijoiden ympäröimänä. 
Tornissa toimii nyt sunnuntaisin myös kahvila ja täältä on kerrassaan mahtavat näkymät Stavangerin kaupunkiin ja vuorille.












Sen jälkeen lenkkeilimme vielä Vålandin metsässä.






Harmaa päivä ei juurikaan haitannut ja täytyypä jälleen kerran todeta, että Stavanger on mukava kaupunki asua. 

Pienen pakolaiseni sanoja lainatakseni: "me kyllä valitamme niin turhasta! Kaipasin koiraani, puhelintani, sänkyäni, jääkaappia, suihkua, lämpöä ....ihan kaikkea...ja olin siinä kurjuudessa vain vuorokauden. Monille se on loputon kurjuus ja seuraa kurjuutta, josta koettavat paeta". 
Me olemme onnekkaita, hyvin onnekkaita. 



Oliko teillä mukava viikonloppu?  

Voikaahan hyvin,

Marianna










perjantai 22. tammikuuta 2016

Vuonon kimallus juhlii ja arpoo!

Taivas on harmaa, tuuli ulvoo nurkissa, mittari on komeasti plussan puolella ja lumi on muuttumassa märäksi loskaksi  -  Stavangerin talvi taitaa olla ohi!

Kahden viikon talvi on ollut meille rannikon asukkaille (jopa minulle) ihan valtava ilon aihe, sillä sen aurinkoiset & lumiset päivät ovat olleet tavattoman kauniita ja kuvauksellisia. 
Kuurankukkia, jääkiteitä, merisavua, kimaltelevia hankia, sininen taivas, mukava pikkupakkanen ja hymyileviä ihmisiä - talvi-idylliä parhaimmillaan. 

Seuraavat kuvat nappasin keskiviikkona, kun olin lenkillä Linuksen kanssa :)
Tuttu polku, mutta nyt talviasussaan.






















Merisavua meilläkin.





Talvilampaat aurinogssa.





e



Lampaat ja villa ovatkin sitten niin norjalainen juttu, että ne inspiroivat minua myös Vuonon kimalluksen ihka-ensimmäiseen arvontaan!

Huomasin nimittäin muutama päivä sitten, että tämä hiljaisena hissukkana aloitettu, pikkuinen blogini on saavuttanut uskomattoman 100 000 vierailijan merkkipaalun! 
Sellaista kävijämäärää en osannut kuvitellakaan, kun blogin kirjottamiseen aikoinani ryhdyin ja vaikka kyseinen luku suurille bloggareille lähes mitätön onkin, on se minulle ihan ihmetyksen aihe!


Kiitos kaikille vierailijoille ja lukijoille! 
Te teette tästä harrastuksesta mielekkään :) 

Juhlan kunniaksi päätin järjestää myös talveen, blogini henkeen ja Norjaan sopivat arpajaiset!!!!


Palkinto on Dale of Norwayn Garmisch pipo (one size). 
Se on 100% merinovillaa, ei kutita, hylkii likaa, lämmittää ja hengittää.
Pipon arvo on 50 euroa.


Säännöt:
1 arpa: kommentoi tätä postausta (muista mailiosoitteesi)
2. arpaa: jos olet lukija tai liityt lukijaksi.

Arvonta suoritetaan lauantaina 30.1.2016.

Lykke til alle sammen!










Sellaista tällä kertaa! 

Oikein ihanaa viikonloppua kaikille ja kiitos vielä kerran :)


Vi snakkes, 
Marianna