Vuonon kimallus

Vuonon kimallus

perjantai 29. heinäkuuta 2016

Bergen - seitsemän vuoren sylissä

Bergen - vuorien keskeltä löytyvä vihreä niitty, kuten sen alkuperäinen nimi Bjørgvin selittyy - on Norjan sateisin kaupunki.
Bergenissä sataa keskimäärin 214 päivää vuodessa, mutta hei...se ei kuitenkaan yllä maailman sateisimpien kaupunkien top 10-lisalle ;) 


Bergen oli aikoinaan merkittävä Hansa-kaupunki ja Pohjoismaiden suurin kaupunki aina 1600-luvulle asti. Kaupungin vanha Brygge puurakennuksineen löytyykin Unescon maailmanperintökohteiden arvokkaasta joukosta ja on ehdottomasti vierailun arvoinen paikka, mikäli Bergenissä lomailee. 
Bryggen on täynnä kivoja putiikkeja ja kahviloita, joten täällä ei kannata välittää sateesta, vaikka se pisaroita niskaan heittelisikin.  Bryggeniltä löytyy myös hotelli, Det Hanseatiske Hotel, mikäli haluaa yöpyä keskellä historian havinaa.


Kuvani on suurimmaksi osaksi keväältä 2012. 
Kävimme Bergenissä myös nyt kesäkuussa, mutta ilma oli niin kaatosateinen, että kamera ei juurikaan laukustani ulos kurkkinut. Vanhojen kuvien albumista löytyi kuitenkin ihan mukavia kuvia, joten päätin pärjätä näillä.


Bryggen i Bergen










Bergeniläisiä herkkuja ovat mm. nämä: Romboller! 
Leivonnainen on täytetty täyteläisellä kreemillä, joka maistuu rommilta. Taikina on kuin sekoitus tuulihattu- ja munkkitaikinaa......vaarallisen hyviä.
Bergen on tunnettu tietysti myös merenherkuistaan, joten kevyen kala-aterian jälkeen rombolle ei niin syntiseltä enää tunnukaan ;)




Bergenin keskusta on täynnä kauniita rakennuksia ja kaiken ympärillä näkyvät vuoret antavat hienon taustakankaan värikkäälle kaupungille. 
Bergenistä on helppo löytää hotelli, mutta aivan ydinkeskustaan ei kuitenkaan menisi asumaan, sillä bergniläiset ovat kovaäänistä kansaa ja tämän huomaa varsinkin viikonloppuisin, kun he kansoittavat keskustan ravintolat ja yökerhot. 
(kokemusta on).
Bergeniläiset kuulee todellakin yleensä jo kaukaa, sillä he puhuvat paljon, heidän murteensa on viehättävän kerskuva ja luonteensa etelä-eurooppalaisen räiskähtelevä. 
Miehelläni on paljon sukua täällä päin, joten vierailimme tälläkin kertaa heidän luonaan ja juttua riitti. Puheenvuoroa ei kannata jäädä odottamaan, se on otettava, mutta hauskaa oli ja bergeniläisten huumori kukkii ihan omassa luokassaan.

Kuuluisin bergeniläinen lienee säveltäjä Edvard Grieg. Hänen kotitalonsa on nykyään museo ja niin ikään suositeltava vierailukohde Bergenissä lomaileville. Kaupungin konserttitalo kantaa sekin säveltäjän nimeä - Grieghallen.









Bergenin akvaario, Norjan suurin akvaario, on sangen suosittu vierailukohde ja aivan ehdoton paikka, varsinkin, jos matkustaa lasten kanssa.











Aivan kuten Roomakin, on Bergen seitsemän vuoren kaupunki :)
Parhaiten näitä vuoria voi ihailla ylhäältä Fløyeniltä, 320 metrin korkeudesta, jonne matka taittuu jännittävästi Fløibanella.
Fløibane on ns. funikulaari, eli vaunut kulkevat kaapelia pitkin ja korkeuseroa lähtökohdasta huipulle on kaikkiaan 302 metriä. 

Fløyen on suosittu kohde niin näköaloja ihaileville kuin ruokailijoille ja retkeilijöillekin. 
Fløyen folkerestaurant käsittää sekä kahvilan että ravintolan ja ruoka täällä oli tänäkin kesänä erinomaisen hyvää. 













Laitan tähän loppuun vielä pari kuvaa kesäkuulta. Vettä tuli koko päivän, joten kuvaamiset jäivät vähiin, mutta hauskaa oli kyllä. 
Bergeniläiset itse eivät näytä sateesta välittävän ja täällä on ainakin hyvä testata sadevaatteita :D




Bergeniin on monta tietä ja Stavangerista sinne ajaa noin neljässä tunnissa. 
Mikäli suunnittelisin etelä-Norjaan kohdistuvaa lomaa, ottaisin Bergenin mukaan reittiini, sillä se on ehdottomasti kokemisen arvoinen kaupunki. 




Sitten kotiin Stavangeriin - sateiseen Stavangeriin - ja viikolla ottamieni luontokuvien pariin. 
Tein nimittäin tiistaina iltalenkin Solan rannalla ja kuvasin siellä rannalle ajautuneita maneetteja, joiden väri oli erikoisen sininen. Niitä oli rannalla aivan valtava määrä.








Rannalla oli myös jotakin surullista ja päätin jakaa kuvan täälläkin. 
Ihmisen jälkiä, ihmisen jälkiä......kaksi kalaverkkoon tai vastaavaan hukkunutta lintua.

Olen mökkirannastakin löytänyt muutaman kerran hylättyjä verkkoja, jotka on vain viskattu mereen (kukaan ei enää korjaa verkkoja, kuten ennen). Lisäksi meressä on sellaiset määrät muovia ja roskaa, että ihan kiukuksi pistää ja tässä on ihmisen välinpitämättömyyden tulos kuvana! 





Luontokuvat viikolta jatkuivat keskiviikkona onneksi vähän iloisemmissa merkeissä, sillä kuvasin tämän iltalenkkipolultani löytämäni kaverin, jonka toin mukanani meidän puutarhaamme asumaan.
Kyseessä on jättietana, boaetana, leopardietana....rakkaalla lapsella on monta nimeä, mutta latinaksi siis Limax Maximus ja varsinainen superetana puutarhaa vahtimaan. 
Tämä kaveri nimittäin käy iberialaisten etanoiden kimppuun tehokkaasti ja kiukkuisesti ja siivoaa puutarhan nopeasti näistä kaiken syövistä tuholaisista. 
Leopardietana on aika kookas, tämä oli reilut 10 cm. 
Toivon nyt, että se viihtyy täällä meidän pihassamme ja tekee parhaansa etanoiden torjumisessa. 






....ja suojeltavaa riittää! 
Tässä Syysvuokko. 









Oikein hyvää viikonloppua kaikille ja nauttikaahan te siellä Suomessa kesästä. Meidän heinäkuumme on ollut niin märkä, että varpaiden välissä on kohta ihoa ja jalat alkavat muuntautua räpylöiksi.....:(

Aamuinen ajomatkani kaupunkiin tuntui ihan venematkalta ja parhaina päivinä vettä on tullut reippaasti yli 20 mm.


Bergen-postaus sopii siis hyvin näihin tunnelmiin, joten toivottavasti piditte siitä.....ja saitte lukea sen aurinkotuolissa :D

Marianna

tiistai 26. heinäkuuta 2016

Keijun verran surua - muuten niin ihanaa kesää


"Ois paratiisi meillä täällä näin, jos elettäisiin aina lähekkäin ja vaikka faunin, peikon, keijunkin suru silloin kiinni saa, se ei vie mukanaan"  - Chisu.

Chisun Surullinen keiju on yksi siskoni lempibiiseistä ja kuuntelin sitä maalla viime aikojen tapahtumia miettiessäni / surressani. 

Norjassa vietettiin perjantaina 22.juli -muistopäivää. Utøyan järkyttävä joukkomurha, Oslon hallintorakennuksen pommi ja 77 uhria ( 69 heistä Utøyalla ) eivät unohdu koskaan. 
Anders Breivik ei riistänyt elämää vain heiltä, jotka terrori-iskussa menehtyivät, mutta myös heiltä, jotka siitä selviytyivät. Painajaiset, pelot, keskenjääneet opiskelut, ahdistus, masennus, työkyvyttömyys ja ikävä luotien kaatamia ystäviä ovat tuhonneet monta nuorta elämää.
Kaikkia haavoja ei paranna aikakaan, näin totesi pääministerimme Erna Solberg puheessaan 22.7.  Hän on oikeassa.

Chisun laulussa kerrotaan pienestä keijusta, joka on niin surullinen, ettei se jaksa enää lentää, vaan nukkuu pois. 
Ja suru, se tulee paratiisiinkin! 
On tärkeää elää lähekkäin, sillä silloin suru ei vie mukanaan - sekin on totta! Lähekkäin toistemme ja luonnon kanssa. 
Aika ei välttämättä paranna kaikkia haavoja, mutta niitä hoitamalla niiden kanssa kykenee elämään.




Luonnossa on parantavaa voimaa, jota ilman minä en ainakaan pärjäisi ollenkaan. 
Luontoon on myös hyvä paeta, kun ihmisten pahuus ahdistaa ja toisinaan haluaisin jäädä  sinne ihan kokonaan, erakoitua jopa! 
Ihmisten maailma kun on toisinaan aika ällöttävä paikka, enkä jaksaisi sitä oikeastaan ollenkaan ilman tätä mahdollisuutta "painua metsään".

Täällä ovat minun peikkoni, faunini, keijuni, lintuni, kukkani, meritähteni ja heinänkorteni - ystäväni. 



Kuvat ovat viikonlopusta luonto-ystäväni seurassa paratiisissani. 
Selvittelin vanhoja kalaverkkoja, maalasimme vanhoja mäntytuoleja, rakensin vanhasta rapupyydysestä valaisimen, tein vadelmasosetta ja muuten nautittiin yksinkertaisesti vain kesästä.


22. heinäkuuta istuimme iltaa rannalla ja sytytimme kynttilän Utøyan uhreille.



Kesäblogin keveyteen vilahti nyt keijun verran surua, mutta toivottavasti kuvat ovat kuitenkin kesäisen iloiset! 
(Kamerani on yhä se sama vanha ja siis rikki. En näe kuvaamaani kunnolla, joten nappailen näitä ihan vanhalla tuntumalla ja puolet kuvista joudunkin poistamaan heti - pelkkää blurria kun ovat :( Uusi kamera olisi siis hankittava, mutta päätöstä sen merkin ja mallin suhteen en ole vieläkään kyennyt tekemään). 




Helleriemua






Sumuinen aamu verkkojen parissa










Vanha rapupyydys - laitan ensi kerralla kuvia sen ihkauudesta toimesta :)










Ihanassa illassa rannalla.










Aamu-uinnit ja meritähdet - kesän luksusta!






Puuhastelua.












Me järjestämme mökillä elokuussa countrybileet ja järjestelyt ovat jo käynnissä! 
Olen jo aivan innoissani, kun suunnittelen yksityiskohtia ja esim. nuo vanhat mäntytuolit maalattiin juhlia ajatellen mustiksi. 
Maalaisbileet päättävät tavallaan kesäkauden ja tuntuu mukavalta saada juhlia elokuuta ystävien kanssa.

Tämä tällä kertaa :)




Ihanaa heinäkuun loppua kaikille - voikaa hyvin! 

Marianna