Sumun takana olikin neiti Kevät!

Perjantaiaamuna sumussa (ja iltapäivä hienossa poutasäässä), lauantaina viimassa, sunnuntaina sateessa ja maanantaina mitä upeimmassa auringonpaisteessa! 

Säät vaihtelevat ja minä kuljen kevään merkkejä etsimässä, kuvaamassa ja ihastelemassa. Yksi riemullisimmista keväthavainnoistani on se, että aurinko lämmittää taas ihan kunnolla ja tuntuu kasvoilla lenkkien jälkeen. 

Perjantaina suunnistin kamerani ja uskollisen kuvausassistenttini, Linuksen kanssa sumuun. Aamua harsotti nimittäin jälleen varsin sakea sumu ja kaikki oli kuin pehmeää hattaraa. 
Rannan tuntumassa sumu oli niin sakeaa, että sen verhoon oli helppo kuvitella äänettömästi lipuva aavelaiva tai vaikkapa itsensä Ahti :)
Merellä huusivat sumutorvet ja harmaahaikarat, mutta mitään ei näkynyt - kiehtovaa.

Luonnossa liikkuessa on niin valtavan helppo ymmärtää entisaikojen tarinoita maahisista, peikoista, näkistä ja muista kummajaisista ja välillähän sitä säpsähtää itsekin, kun hahmoja muistuttaviin kiviin ja kantoihin hämärässä tai sumussa törmää.
Yksi ihan eläväkin/oikeakin tuttu matkalla sentään tavattiin, eli läheisellä rannalla majaileva ankka. Se hengailee yleensä sorsien parissa ja taitaa olla alunperin kesyankka (muistuttaa englantilaista Ancona-rotua).

Sumuinen luonto on kaunis, pehmeä ja miltei äänetön.












Puolilta päivin taivas oli taas sininen ja sitä kaunisti suuri, lämmittävä aurinko. 
Minä ja kuvausassitenttini avasimme terassikauden ja nautimme molemmat auringon voimasta täysin sydämin.

Oliviini ovat muuten selviytyneet pahimman talven yli ja yöpyneet autotallissa vain kerran. Vanhat, suuret oliivipuuni menetin viime talvena, joten toivon, että nämä uudet tulokkaat nyt pärjäisivät ja pääsisivät kasvuvauhtiin. Tuossa yhdessä on kuivuneita oliivejakin :) 
Hyasintit kukkivat ja terassilla on siten oikein keväistä.

Aurinkoterassilta olikin sitten luonnollista jatkaa Stavangerin kreikkalaiseen ravintolaan, Akropolikseen, jonne lähdimme ystäväpariskunnan kanssa uusia makuja testaamaan. 
Ravintola on nimittäin saanut uuden omistajan ja uudistunut menu on Kreikasta tänne lainatun kokin käsialaa. 
Hyvää oli, tavattoman hyvää ja ravintolan takka lämmitti siihen malliin, että olo oli kuin heinäkuisena iltana Kreikassa.















Kevättä olen tuonut myös sisälle sekä tulppaanien, magnolian  että krokusten muodossa.












Launtaina lenkkeiltiin Hafrsfjordissa ilkeän tuulen puhaltaessa mereltä. 
Kylmä tuuli oli ainakin tehokas pääkopan tuuletteja ja kaikki kuluneen viikon aikana vastaanotetut, uskomattoman vastenmieliset uutiset hävisivät hetkeksi tuulen kyytiin. 
(tiedätte varmasti mihin näillä uutisilla viittaan).

Polkumme varrella oli valtava parvi mustavariksia, joita olisin mielelläni kuvannut pidempäänkin (ja lähempää), mutta kylmä ajoi autolle ja kotiin. 
Kovasti lensivät jo oljenkorret nokassaan ja mietinkin, että alkaakohan varislintujen rakennusboomi jo nyt?

Oletteko te nähneet kotiseuduillanne mustavariksia? 
Täällä niitä kutsutaan Kornkråke -nimellä (viljavaris) ja ne ovat tavallista varista kookkaampia, korpinmustia ja isonokkaisia. 



















Sunnuntaina satoi koko päivän, joten jätimme sunnuntairetkemme tekemättä. Saimme sen sijaan väkeä kisakatsomoon Norja-Ranska käsipallon VM-finaalia katsomaan, joten teimme hyvää ruokaa ja keskityimme matsiin. Norja hävisi kultaottelun, mutta onhan se hopeakin hieno.
Käsipallo ei minua yleensä juurikaan kiinnosta, mutta porukalla peliä oli ihan kiva katsella ja minäkin innostuin Norjan puolesta jännittämään (ja Ranskan valmentajaa ihastelemaan).









Maanantai oli minun makuuni, eli lämmin, aurinkoinen, tuuleton ja niin keväinen, että ylistin sitä ääneen Linuksen kanssa rantoja kulkiessani. 
Minulla oli aamutapaaminen, jonka jälkeen hain assistenttini kyytiin ja ajoin Vaulenin rannoille nautiskelemaan.
Me kuljimme, istuimme rantakalliolla ja huokailimme onnesta.
Kunpa näihin kuviin saisi mukaan äänen...merimetsojen siipien havina, lintujen huhuilut, laineet... ja vielä meren raikkaan, puhtaan tuoksun....voi kunpa voisin ne teille välittää.

Aamun sumu leijui vuonossa pitkään.
(kannattaa klikata suuremmaksi, jos haluaa sukeltaa kevääseen)








Rannan vesileikkipaikka odottaa kesää ja leikkijöitä.




 Ympärillämme lensi yht'äkkiä keijukaisia!
Nämä pienet hyönteiset tanssivat auringossa ja muistuttavat ihan keijuja. Jos kuvaa tarkastelee, huomaa, että niillä on ikäänkuin pienet kengätkin :) Varjoina ne näyttävät sydämiltä.



Vielä hetki ja nämäkin oksat ovat taas vihreitä.




Sumun takana ei siis ollutkaan aavelaivaa, vaan itsensä Neiti Kevät! 

Tänään näyttää sitäpaitsi ihan yhtä kauniilta, joten paras kiiruhtaa ulos ja aurinkoon.

Toivottavasti piditte tästäkin sääpäiväkirjaotteesta - sitähän tämä blogi aika pitkälti nykyään on - ja jaksatte kulkea kanssani niin sumussa kuin auringonpaisteessakin. 


Hyvää alkavaa helmikuuta! 


Vi snakkes, 
Marianna








Kommentit

  1. Pidän, pidän! Jotenkin niin omanlaisia ajatuksia, että niihin on helppo samaistua. Sumu, aavelaivat, meri, luonto ja kevät. Kauniita, kauniita kuvia. Ja keväänkin voi kokea jo hiukan etukäteen Sinun avullasi. Kiitos siitä!
    Kauniita päiviä Vuonolle! T.Maija myrskyluodolle.blogspot.com

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon ja kauniita päiviä Myrskyluodolle myös!

      Jatketaan aavelaivojen kiikaroimista :)

      Poista
  2. Oi tuota kaikkea kauneutta! Puhalla sitä auringonpaistetta tänne meillekin. Täällä päivät meinaavat nyt olla noita tasaisen harmaita ja sumuisia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Puhalsin sinne ja täällä meni pilveen :)

      Toivottavasti saatte paistetta ja sitä kaivattua lämpöä sielläkin!

      Poista
  3. Mahtava kuvasarja! Suomessa ei ole mustavariksia kuin Satakunnassa ja Oulun seudulla. Molemmissa olen niitä nähnyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hienoja lintuja ovat! Saapa nähdä tuleeko niitä Suomeenkin tulevaisuudessa useampi yhdyskunta.

      Hyvää viikonloppua.

      Poista
  4. Täällä Amsterdamissa mustavariksia on, vaikka jäinkin kyllä miettimään ovatkohan ihan NOIN mustia.
    Keijukaisiisi ihastuin! Kuinka suloisia!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jännää miten ne näyttivätkin niin keijukaismaisilta!

      Hyvää viikonloppua sinne Amsterdamiin.

      Poista
  5. Neiti kevät sumun takana!! Missä ihme paikassa sinä asut? Täällä on sumun takana toinen samanlainen ja tähän asti pimeä ja pilvinen päivä. Tänään tosin oli ihan tyydyttävä kuulas päivä, eikä pakkasta kuin 10 astetta

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täällä ei talvesta voi oikein edes puhua ja kevät tekee tuloaan aikaisin.
      Ensi viikolle on luvattu kylmempää säätä ja jopa -5 astetta!

      Poista
  6. Mielettömiä maisemia ja kuvia! Voi kun tuli ikävä.
    Voi hyvin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti tulette jossakin vaiheessa käymään! Olisi kiva saada teidät vierailulle tänne täti-kaartin luo :)

      Ihanaa viikonloppua <3

      Poista
  7. Kaunista. Kevättä on ilmassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin on, vaikka vaihtelevaahan tämä sää on. Ensi viikolla luvassa kylmempää.

      Hyvää viikonloppua sinulle Satu!

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Valohoitoa psori-käsille ja mielelle :)

Syyspäivän throw back huhtikuun hetkiin

Kreikkalaiset tuliaiset