Vuonon kimallus

Vuonon kimallus

maanantai 27. helmikuuta 2017

Nyt nautitaan!


Talvilomaviikko pyörähti käyntiin ja mitä ihanimmassa kevätsäässä!
Tottahan tuo sää vaihtelee ja keikkuu laidasta laitaan, mutta juuri nyt ei ole valittamista. 
Eilen lämpötila kohosi jopa 12 asteeseen ja auringon paistaessa siniseltä taivaalta oli tämänkin puutarhurin heitettävä villataki päältään ja juotava kahvinsa terassilla. 
Tänäänkin paistoi niin, että aurinko tuntui poskilla aamulenkin jälkeen ja sisälle ei tehnyt mieli ollenkaan.
Mökillä oli muuten jo yllättävän paljon hyönteisiäkin ja mikä ihaninta, upea kukkameri lumi- ja luostarikelloja. Narsissit ovat aukeamaisillaan, ruusut ovat hiirenkorvalla ja uusi elämä alullaan kaikkialla! 
Ihanaa! 
Tuntui tavattoman hyvältä aloittaa mökkipihan puutarhahommat, rapsuttaa multaa, siivota pois talven risuja ja koristella kahvipöytä kevätkukin. 

Sadepäivätkään eivät harmita silloin, kun niitä tulee aurinkopäivien väliin - eikä kyse ole sadeviikoista tai sadekuukausista jopa ;) 

Minä matkustan tällä viikolle lomailemaan myös Osloon ja jännitän nyt pääkaupunkimme lumitilannetta. Oslossa on täysin erilainen ilmasto kuin täällä ja sinne tuli muutama päivä sitten aika lailla lunta. Paras siis pakata talvikamppeita mukaan, kun itään päin lentelee. 



Kuvasin Stavangeria torstaiaamuna kuvauskeikalle matkatessani. 
Aamu oli kaunis ja kahvilat odottivat asiakkaitaan - kiva tunnelma ja iloiset värit innostivat kuvaamaan tälläkin kertaa.











Stavanger aamuauringossa vähän etäämmältä katsoen.











....etäämmältä, eli lampaiden valtakunnasta :)








Meistä on tullut tämän variksen kanssa talven mittaan kaverit. Se tulee moikaamaan lähes joka päivä (uskon sen olevan sama tyyppi joka kerta).




Ruusu.




Osa meistä ottaa lenkkeilyn jälkeen mielellään nokoset.
Linus kuorsasi tässä eräänä päivänä niin autuaallisesti, että päätin hiipiä häntä kuvaamaan, mutta kuinkas sitten kävikään? Kuviin päätyi heräävä ja hieman häkeltynyt Linus, joka koetti sitten vähän laiskanlaisesti leikkiäkin. 









Mökillä meitä odotti viikonloppuna mitä kaunein kukkaketo! Lumi- ja luostarikellot kukkivat kaikkialla ja miten tervetullut näky se onkaan.







Me aloitimme pihatyöt ja rannan pitkäksi hujahtaneista puista typistettiin reilusti pituutta. 
Meri oli tyyni ja ylhäältä näkyi kauas. 





Ruusut ovat hiirenkorvalla täälläkin.







Taukopaikka ja rakas maisema. 






Kukkajuttuja ja pihan koristamista.

 




Luostarikellot (kevätkellot) ja muscari merta vasten.









Tällaista kameran kertomaa tällä kertaa siis :)
 Kyllä kevät on vuoden paras aika, ainakin minun mielestäni, enkä harmittele ollenkaan, että se meille niin aikaisin saapuu!

Me jatkamme nyt lomailua ja viikkoon mahtuu niin matkaa kuin synttärijuhliakin.
Niistä lisää seuraavassa postauksessa. 

Voikaahan kaikki hyvin!

Vi snakkes, 
Marianna







maanantai 20. helmikuuta 2017

Hiekkarantaa ja uunipunajuuria

Helmikuu kulkee kohden loppuaan ja talvilomakausikin on jo pyörähtänyt käyntiin!  

Täällä länsirannikolla talvilomaa vietetään vasta ensi viikolla, joten odottelemme kärsivällisesti vuoroamme ja toivomme viikonloppuna alkaneen vesisateen loppuvan ensi viikonloppuun mennessä. 

Ikkunan takana ropisee tällä hetkellä ihan reippaasti, mutta sunnuntain sää oli onneksi aavistuksen parempi ja saimme tehtyä rantalenkkimme oikein miellyttävässä säässä. 
Aurinkoa peitti sakea sumuverho, mutta se lämmitti siitäkin huolimatta aivan ihanasti. Meri oli suhteellisen rauhallinen ja rannalla niin utuista, että kasvot, hiukset ja hengityselimet saivat lenkin aikana täydellisen merisuolahoidon. 
Rannalta ei tehnyt mieli lähteä pois - niin lämmintä siellä eilen oli. Meri tuoksui sitäpaitsi aivan uskomattoman hyvältä ja aurinko teki utuisesta maisemasta satumaisen pehmeän.

Rantakohteemme tällä kertaa oli Orren ranta.
















Talven myrskyt koituivat tämän vanhan merenrantamökin kohtaloksi. Myrskyävä meri kaivoi tiensä ylös hiekkadyyneille ja otti mökin mukaansa.






Katson autiota hiekkarantaa.....näistä maisemista ei haluaisi pois lähteä!










Lauantaina poikkesin Fretexissä ja löysin sieltä nämä suloiset kanaset. Ne ovat oikeastaan kynttilänjalat, mutta kooltaan täysin sopivat myös munakupeiksi :)
Kirpparilöydöt ovat sitten kivoja!




Sunnuntairetkemme yhteydessä kävimme myös vihannes- ja juuresostoksilla maatilaputiikissa - yhtä hauskaa, kuin kirppiksetkin. 
Tilamyymälöistä ostaminen on sellainen hyvän fiiliksen juttu. Tilojen omat mehut, hillot, juustot ja leivonnaiset ovat aina kokeilemisen arvoisia ja tälläkin kertaa ostamani mehu, Frisk, sellainen makuhemmottelu, ettei paremmasta väliä. 
Ostin perunoita, punajuuria, kuivattuja viikunoita, lanttuja ja suolakurkkuja. Suolakurkut ovat norjalaisille tuntematon herkku, joten niitä saa yleensä vähän metsästää ja parhaiten niitä löytääkin kansainvälisistä ruokakaupoista. 
Myös osa tilakaupoista myy niitä nykyään ja kiitos tästä kuuluu ulkomaalaisille (vähän norjalaista rikkaammista ruokakulttuureista tuleville), jotka suosivat tilamyymälöiden hedelmä- ja vihannesvalikoimia ja ovat kysynnällään vaikuttaneet puotien tarjontaan. 

Tänään meillä herkuteltiin punajuurilla suolapedillä, chèvre-juustolla ja possun sisäfileellä. 





Punajuuret suolapedillä:

Pese punajuuret hyvin juuresharjalla.
Minä käytän 1-2 punajuurta ruokailijaa kohden (riippuu tietysti siitäkin, minkä kanssa ne tarjoilee).
Kaada uunivuoan pohjalle noin 1 kg karkeaa merisuolaa ja "istuta" punajuuret siihen juuri puoli ylöspäin.  
Sivele ne kevyesti oliiviöljyllä.
Paista 200 asteessa vajaat kaksi tuntia.
Halkaise punajuuret keskeltä tähdeksi ja täytä juusto-yrttiseoksella.
Minä käytin tänään chevreä, johon sekoitin aavistuksen vuoristohunajaa, mustapippuria ja timjamia. 
Mainioita vaihtoehtoja ovat myös sinihomejuusto ja feta, jotka kummatkin toimivat hyvin.

Tämä on aivan ihanaa herkkua ja sopii mainiosti myös alkuruuaksi. 






Maanantainen sadepäivä ei siis ole ihan pölhö sekään!

Käyttekö te usein tilojen omissa myymälöissä? 
Torihan on toinen mainio paikka ostaa suoraan tilallisilta, mutta paikallinen torimme on, suureksi suruksemme, kutistunut olemattomiin, eikä täällä saatu kauppahalliakaan oikeaan muottiin ja toimivaksi. Harmi. 
Voittekin varmasti kuvitella, miten kaipaan Turun toria ja kauppahallia!!!



Sade jatkaa tasaista tanssiaan ikkuani takana, mutta keväästähän se kertoo sekin ja venyttää kevätkukkia ylös mullista. 


Voikaa hyvin ja hyvää talvilomaa kaikille, jotka sellaisesta parhaillaan nauttivat :)
Me laskemme päiviä......





Vi snakkes,

Marianna