Vuonon kimallus

Vuonon kimallus

maanantai 24. heinäkuuta 2017

Rodos - true love stories never have endings!

Niin pölyinen, hälyinen ja pikkuisen vinksallaan kuin se onkin, on se minulle se oikea! 
Rakkauteni Rodokseen ei kuole koskaan.

Rakastan sen tuoksuja, värejä, valoa, ääniä ja epätäydellistä, ajatonta kauneutta, jonka keskellä minun on niin ihmeen hyvä olla.
Täällä on sieluni koti, täältä ammennan energiaa, voimia ja inspiraatiota, täällä lepään ja nautin, täällä voimistun.

Olen koettanut pukea tunteitani jälleen kuvien muotoon - ne kertokoot jälleen enemmän kuin tuhat sanaa. 


Rodos - true love stories never have endings.





Lindos, day and night.


















Monolithos






Korkeanpaikankammoiselle juuri oikea lomailumaisema :)
Ihailkaa tätä rohkeutta!









Monolithoksen pikkuinen kirkko ja kaunis Siannan kylän kirkko.









Vanha kaupunki ja arkeologinen museo.
Museon puutarha on niin romanttinen, että siellä voi unelmoida ritareista ja salaisista suudelmista :)














Mandraki













Vanha kaupunki














Kaupungin kujilla. Vähän vinkasallaan ... herttaista.








Ilta tummuu.








Filerimos













Siskon kanssa Filerimoksen luostarissa. 



Puutarhoja.












Kaikanlaista kulkijaa.













Tämä oli aikoinaan kotitieni ja tänne tulin hetkeksi elämääni mietiskelemään.
Monenlaisia polkuja olen kulkenut ja paljon ne ovat minua ihmisenä muovanneet, mutta lähdeköhän vielä jatkossakin uusille poluille....sitä mietin täällä istuessani. 
Maailma on upea ja paljon on yhä näkemättä, mutta nykyään huomaan viihtyväni parhaiten juuri niissä paikoissa, jotka koen omikseni. 
En enää koe tarvetta olla kaikkialla!

Kuten eräs rodoslainen minulle sanoi: "ihan hyvä niin - sinä olet rodoslainen tyttöseni, eikä se todellakaan ole mikään häpeä". 








Rodokselle heitin jälleen itkuiset jäähyväiset. 
Laukuissani painoivat Siannasta ostetut hunajat, oliiviöljyt, teet ja hedelmähillokkeet, jotka tuovat paljon lohtua varsinkin talven kylminä päivinä.


Lomasta täydellisen tekivät tälläkin kertaa vanhat ystävät, joiden tapaaminen on aina yhtä ihanaa, samoin siskoni perheineen, jotka lomailivat kanssamme lomaviikoista toisen. 
Oli hauskaa huristella Rodoksen teitä 7-paikkaisella vuokramenopelillä koko porukan kanssa ja Rodoksella aikoinaan paljonkin vierailleelle siskolleni loma oli lähes aikamatka menneisyyteen. 






Kuullaan taas pian blogimaailma, 

Marianna