Vuonon kimallus

Voi miten ihana ja lämmin kesäpäivä tänään olikaan! Minulla oli vapaapäivä, joten nautin siitä suurimmaksi osaksi pihalla ja puutarhassa.  Sitruuna tekee taas hedelmää ja oliivisatokin on tälle viljelijälle tulossa :).....ainakin miniatyyri sellainen.  Mietin kovasti mitä istuttaisin toiseen uusista kukkaruukuistani - pienemmässähän on nyt oreganoa. Ostin ruukut muutama viikko sitten ja ne ovat mielestäni varsin kauniit. Isompaan ruukkuun olisi kiva saada jotakin talvea kestävää ja somaa.  Kato oliivi :)  Staran aurinkonurkka * Miehelläni on huomenna syntymäpäivät ja koska kiiruhdamme silloin heti töiden jälkeen maalle, päätimme yllättää hänet synttäripäivällisellä jo tänään. Hänen vanhempansa tulivat tänne taksilla ja pöydällä odotti työstä palaavaa oikein lahjakin - Eyvind Hellstrømin shamppislaseja. Hauskaa oli ja lauantaina juhlitaan vähän lisää!  Tein muuten todella hyvää salaattia kalkkunan kaveriksi, eli ohrasuurimoita, pestoa, mozza

Elokuu kulkee kohden loppuaan ja seuraavan kuukauden nimessä onkin sitten jo syksy - onneksi ei kuitenkaan vielä loka :(  Itse en ole mikään syksy-ihminen, mutta sellaisista täydellisistä syyspäivistä pidän toki minäkin. Täydellisenä syyspäivänä on raikasta ja kuulasta, pelloilta ja metsistä nousee sumua, yöllä on ollut hallaa, ruska on kauneimmillaan ja auringon säteet valaisevat värien taianomaisen kirjon. Silloin juodaan teetä ja kuljetaan uusissa syystakeissa ja -neuleissa......... mutta, (nyt filmi niinkuin säreilee ja ratisee....)s ellaisia päiviä on tosin harvassa.  Romanttiset syksykuvat on kaukana silloin, kun sateen piiskaamana taistelee myrskytuulta vasten. Tiedätte varmasti sen tunteen, kun sormet ovat paleltuneet punaisiksi puristaessaan väärinpäin kääntynyttä sateenvarjoa, jotta se ei lentäisi taivaan tuuliin. Hiukset ovat sekaisin ja märät, eikä ruskasta ole tietoakaan - on vain pelkkää märäntyvää lehtimössöä ja kuraa. Sukat ovat märät, autolla ajo tuntuu merimatkalta

Kerran vielä Rodokselle retkeilemään ja tällä kertaa siis perhoslaaksoon, Petaloudes:iin ja Filermokseen.  Rodoksen luonto on varsin monimuotoinen ja täällä voi hämmästellä muutakin, kuin oliivipuita. Epta piges (jonne emme tällä kertaa lähde) on esim. todellinen vihreä keidas keskellä metsää ja sama koskee Petaloudes:isa. Petaloudes tarkoittaa perhosta ja paikka tunnetaan myös nimellä the valley of butterflies.  Perhoslajike, joka täällä viihtyy on nimeltään Callimorpha Quadripunctaria, tai "kalomorphi" (tarkoittaa kaunista) ja heinä-elokuussa niitä on täällä sankkoina pilvinä.  Perhoset palaavat laaksoon joka vuosi uutta sukupolvea luomaan ja syynä laakson viehättävyyteen ovat sekä kuumuus, kosteus että sweetgum puu ( Liquidbar orientalis), joka tuoksuu vanilijalta ja erittää makeaa nestettä. Samaa nestettä käytetään paikallisissa kirkoissa tuoksua luomaan. Perhoset eivät parittelunsa aikana kuitenkaan syö mitään, vaan elävät varastoidulla ravinteella. Tähän tulokse

Meillä vieraili viikko sitten hurjaakin hurjempi, puhkuen puhaltava myrsky - Lena.  Se saapui lauantaina, keikutti laivoja, repi puita ja puhalsi - lämpimästi, mutta rajusti. Illalla se voimistui ja teki maailmasta lähes pelottavan. Me istuimme maalla ja kuuntelimme Lenaa, metsä metelöi, meri pauhasi ja sade piiskasi. Vastarantaa ei vuonossa näkynyt, ei näkynyt omaakaan rantaa. Vesi nousi korkealle ja vips....torppa pimeni, kylä pimeni, koko seutu pimeni.  Kiitollisena ns. lyhtymaniastani sytyttelin vuosikaudet keräämiäni lyhtyjä ja kynttilöitä torpan joka huoneeseen ja todettava on, että esim. puuhellalla keitetty kahvi maistui ihan erikoisen hyvältä, kun sitä joi hämärässä ja kuunteli radiota - ainoata linkkiämme ulkomaailmaan :)  Sähköt palasivat seuraavana päivänä, 15 tunnin pimeyden jälkeen. Aurinko ilmestyi taivaalle ja tuulikin lauhtui pikkuhiljaa.  Syksyn ensimmäinen makupala oli saatu ja siitä selvitty.  Lena rikkoi meidän aurinkovarjon, joka kuvassa "kanivinottaa&