Vuonon kimallus

Vuonon kimallus

keskiviikko 24. huhtikuuta 2019

Pääsiäisen ajan kuvia


Pääsiäinen tuli ja pääsiäinen meni. 
Lämmintä riitti aina 22 asteeseen asti, joten mökkilomalta palattiin päivettynein ja pisamaisin kasvoin.
MInä aloitin uimakauteni (vähän tavallista myöhempään) ja pyörähdin vuonossa kaikkiaan neljä kertaa.
Vietin myös synttäreitäni ja iloitsin siitä, että kesäkin saapui niitä juhlimaan! 


Tänään minulla on kipupäivä, kirouttu kipupäivä, eli kiusaajani nakertaa luitani huonoilla hampailla repien, koko ajan, armotta. Se tekee liikkumisesta vaikeaa ja väsyttää. 
Blogipostauskin jää sen vuoksi (jälleen kerran) kuvakerronnaksi, mutta toivon, että kuvat ilostuttavat siinä missä sanatkin.
(koetan muuten käydä vastaamassa edellisen postauksen kommentteihin, sillä sekin homma on nyt retuperällä. Pahoittelen).



Näitä on odoteltu, joten olkaapa hyvät - huhtikuun karitsat. 

...mutta ensin niiden komea, mutta vähän väsynyt isi.









Näitä vauvakuvia tulee varmasti vielä lisääkin. 
Ihania ovat ja hyppelevät sinne tänne ikäänkuin hymyillen.

Ja sitten puutarhan uusiin tulokkaisiin.


Syreeni.




Lemmikki - norjaksi: glemmegei - englanniksi: forget me not



Punaviinimarja



Klematis



Luumu 





Päärynä



Huhtikuun aamu meillä. 








Pääsiäisenä tehtiin vähän töitäkin, eli mökkirakennusten välissä oleva terassi öljyttiin tummaksi, kuten uusi penkkikin. 
Olen lopputulokseen oikein tyytyväinen. 




Portaisiin maalattu valkoinen raita näkyy pimeässä ja estää siten kompurointia. Sama kikka terassin päädyssä.







Synttärilahjani eivät ole koskaan timantteja tai muuta sellaista, vaan useimmiten jotakin sisustukseen liittyvää  - ja niistähän saavat iloita sitten muutkin. 
Smeg-vedenkeitin sai nyt leivänpaahtimen seurakseen ja ihanat norjalaiset perinnetalot (tuikkutalot) ovat lahja tyttäreltäni. 
Ne ovat Lillesand design:ista ja käsintehtyjä. Aivan ihania!


Cupcakesit ruusunlehdillä ja kirsikoilla maistuivat kaikille.









Muutama keväinen luontokuva.









Ja loppuun vielä norjalaisia maisemia, joista ensimmäisenä 
Haugesund.
Kävin siellä reumasairaalassa ja nappasin samalla muutaman kuvan. 





Sitten Lysefjord - tässä lähellä.




Ja loppuun vielä täkäläisittäin aika tavallinen näky vuonossa.





Kaunis sää jatkuu edelleen, mutta ei ongelmitta. 
Maastopalot riehuvat taas pelottavalla tavalla ja luonto on kerrassaan kuivaa. 

Toivomme siis sadetta ja vehreää voimaa! 


Oikein hyvää loppuviikkoa teille kaikille.
I'll be back - stronger! 




Marianna







keskiviikko 10. huhtikuuta 2019

Kevätpäiväkirjan merkintöjä


Jaahas...jospa sitä herättelisi taas tätä blogiakin, eikä vain instagramin puolella pörräisi! 
Mitä teille kaikille kuuluu? 

Täällä vuonossa ollaan (kuten joka kevät) täydellisesti kevään pauloissa, eli sormet mullassa ja pää joko jossakin puskassa tai sitten pilvilinnoissa haaveita piirtelemässä. 
Minusta, vastahakoisesti kaupunkilaisesta, on jälleen kerran rimpuillut esiin ja vapaaksi metsäläinen, heinähattu....onnellinen landepaukku!

Aamuhetket maalla tuntuvat taas lähes satumaisilta, sillä kauan odotettu aamuaurinko jaksaa jälleen kiivetä viereisen vuorenhuipun yli ja lähettää tanssivat säteensä uneliaan torppamme aamukahvipöytään. Säteet tanssivat pitsiverhoissa ja seinillä, ne saavat mukaansa avoimesta ikkunasta tulvivan raikkaan meren tuoksun, lintujen konsertin ja natisevat lattialaudat! 
Ja voi miten onnelliseksi sitä itsensä tuollaisena hetkenä tunteekaan! 
Kahvikin tuoksuu torpalla niin ainutlaatuisen hyvältä, mummonmökkimäisen hyvältä ja aamuhetkessä on jotakin niin lempeää, rauhallista ja turvallista, että sydän on onnesta pakahtua.



Kaikenlaiset kylvöyritykset, lannoitukset, haravoinnit ja muut pihatyöt vievät juuri nyt aikaa (varsinkin, kun kykenen tekemään vain vähän kerrallaan), mutta aikaa vie myös valokuvaaminen, joka valon lisääntyessä on aina vain hauskempaa.

Tässä kevään edistymistä kuvina: 


Puutarhan asukkaat ovat taas vauhdissa ja kukinta kauneimmillaan.
Kuvan hämähäkki asuu terassillamme ja rakastaa aurinkoa :)











Edellisviikonloppuna satoi ja paistoi ja pisarakuvaamista oli mahdoton vastustaa :)

Gaean (Gaia, äiti maa) silmät ovat kaikkialla. 




 






Valkovuokkojen kukinta torpan pihassa on alkanut ja pääsiäispupukin siellä jo reippailee :)









Torppa valmiina pääsiäiseen.





Tähänkin postaukseen oli sitten laitettava muutama kuva innokkaista malleistani - he kun ovat niin suloisia! 
Heidän massujensa pulleus on muuten nyt sillä mallilla, että karitsat syntyvät hetkellä millä hyvänsä. Voi sitä ihanuutta....tuskin maltan odottaa!





Lenkkeilimme tässä jokin aika sitten Rogaland Arboretin metsässä ja ilostuimme havaitessamme, että osa alppiruusuista oli jo kukassa.
Täällä ne ovat valtavan suuria, metsän kiistämättömiä kuningattaria. 







Lenkkipolun varrella.







Pääsiäiseen valmistautumista kaupunkikodissamme, eli yksi karkilla täytetty pääsiäismuna on jo esillä. Kuten joka vuosi, jakaudumme pääsiäisenä muuttuviin kokoonpanoihin ja molemmat kodit ovat käytössä - koristelen siis kummatkin.









Tämän pidempiä en jaarittele tälläkään kertaa, vaan toivon, että viihdyitte kuvakoosteen parissa ja saitte käsityksen siitä, missä minä jälleen luuraan. 

Mitä ilmoihin tulee, olemme saaneet nauttia upeista kevätpäivistä ja lämpötiloista aina 18 asteeseen saakka. Tänään on tosin viileämpää ja yölämpötila taisikin laskea ihan nollaan asti. Se hirvittää vähän, sillä pihalla on kukinta parhaimmillaan ja paleltumisen vaara on suuri. 


Kirsikka-parka ei tykkää kylmistä öistä.







Ihania kevätpäiviä teille kaikille täältä landepaukun maailmasta!

Niin, ja hyvää pääsiäistä, jos en sitä ennen tänne ehdi! 
(Ig:ssä nähdään joka tapauksessa).


Vi snakkes, 

Marianna