Vuonon kimallus

Vuonon kimallus

maanantai 26. helmikuuta 2018

Tästä se alkaa - uusi mökkikausi nimittäin!


Mainittakoon nyt heti tähän alkuun, että meillä sataa parhaillaan lunta ja eiliset kevätfiilistelyt ovat vaihtuneet ärräpäiksi. Lumi itsessään saattaisi olla ihan kiva, mutta täällä se tarkoittaa seuraavaa:

Sataa lunta ja mittarissa on +4 astetta. 
Lumi sulaa osittain ja muuttuu vedeksi. 
Mittari painuu yön aikana miinukselle.
Märkä maa jäätyy mustaksi ja petolliseksi. 
Kaduille ei tehdä mitään, vain pääväylät suolataan.


Palaankin siis ärsytystäni lievittääkseni mökkiviikonloppuumme maalla. 


Tällä kertaa torpalle matkattiin peräkärry täynnä viemisiä ja mukanamme oli mm. toinen mökin alkuperäisistä piianpenkeistä.

Penkkien tarinasta enemmän täällä:
 https://mariannaas.blogspot.no/2018/02/penkkivanhuksen-uusi-elama.html


Mökillä oli oikein kaunista ja keväistä. 
Syreenipuissa oli jo valtavat silmut ja lumikellot/kevätkellot olivat jo nekin tulleet esiin
talviuniltaan. 
 Viikinki jatkoi kasvihuoneen pohjustustöitä, eli kaivoi ja kärräsi rantahiekkaa auringon lämmittäessä ihan hikeen asti. Minä taas siivosin vierasmökkiä (kanalaa) ja ihmettelin/suunnittelin/siirtelin/sommittelin/pähkäilin/tuijotin/kuvasin kotiin palanneelle piianpenkille tilaa/sisustusta/paikkaa..... no, kyllä te tiedätte. 
Vierasmökissä ovat tällä hetkellä varastossa myös kasvihuoneeseen tulevat hyllyt ja laatikot, joten lopullista ilmettä joudun vielä odottelemaan. 



Kevätfiilistä vuonossa.











Kurkistus vierasmökkiin (entiseen kanalaan) juuri nyt. 
Sininen penkki on siis 1800-luvun loppupuolelta ja kotoisin täältä torpalta. 
Nämä vanhat täyspuiset huonekalut painavat aika lailla, joten naapurin isäntä tuli meille kantoavuksi - minähän en näillä riutuneilla nivelilläni kykene kantamaan oikein mitään, en ainakaan torpalle vieviä polkuja pitkin. 
Tuntui hyvältä saada penkki paikoilleen ja sen kotiinpaluuta juhlittiinkin ihan kakkupalan kera! 






Tiedättekö muuten, mikä tämä puinen, kaiverrettu neliosainen esine Tou-pullon 
takana on?



Vanha tuoli, jossa on tavattoman hyvä istua. Olen monesti miettinyt sen uudelleen verhoilua, mutta toisaalta tykkään tästä alkuperäiskankaasta ihan valtavasti.



Kesävieraiden iloksi.




Sandnesbenk omassa kodissaan.








Penkille on tarkoitus löytää nyt sopivat tyynyt - kenties jotakin pellavaista vaaleaa. 
Kuvissa ollaan värientestailuvaiheessa :)
No, tästä se alkaa - uusi mökkikausi ja ne tuhat haavetta ja suunnitelmaa.




Tänään ollaan siis vähän talvisimmissa tunnelmissa, mutta toivottavasti vain hetken.
Lumen (tuon aika ajoin yllättävän ilmiön) suhteen täällä rannikolla ollaan nimittäin todellakin aika "tumput suorassa" ja liikennekin ajautuu helposti kaaokseen.


Toivotan teille kaikille oikein hyvää viikkoa ja oikein mukavaa alkavaa maaliskuuta! 
Nautitaan lisääntyvästä valosta, auringosta, heräävistä kesähaaveiluista ja jokaisesta kevään merkistä, joka tiellemme osuu. 

Vi snakkes, 
Marianna



perjantai 23. helmikuuta 2018

Kalastajatorpan kesäunelmia



Aurinko mokoma on lämmittänyt mietintämyssyni nyt sellaiseen tilaan, 
että siellä pyörivät sata ja kymmenen vallatonta kesäunelmaa ja valtava kaipuu torppamme kesätunnelmiin! 

Unelmoin aamuauringosta, joka löytää tiensä vintin ikkunoista ja kutsuu lämpimästi uuteen päivään.
Unelmoin kahvin tuoksusta kesäaamussa.
Unelmoin syreeninkukista, veneretkistä, kesäjuhlista, sadepäivistä venevajassa ja illoista lyhtyjen valossa. 
Unelmoin majakoistani, meritähdistäni ja lämpimästä rantahiekasta varpaideni alla.



Iloista perjantaita ja hyvää viikonloppua kaikille! 







































Vi snakkes,

Marianna

keskiviikko 21. helmikuuta 2018

Maistiainen tulevasta



Tyyni Pohjanmeri, lähes 10 lämpöastetta ja lämpimän usvainen ranta saavat suupielet nykimään ylöspäin. Maistiainen keväästä on tervetullut ja kaivattu aistikokemus, niin silmille, nenälle kuin ihollekin.
Sunnuntainen rantaretkemme oli kaikkea tätä ja kotimatkalla sen kruunasi vielä pilvien takaa ilmestynyt aurinkokin - ai miten se lämmittikään ihanasti! 


Kun tulee aikaisin, saa olla hetken lähes yksin.




















En saanut merestä tarpeekseni vielä sunnuntaina, joten lähdin maanantai-iltana Tungenesin majakalle auringonlaskua kuvaamaan.
Ilta oli täydellisen kaunis ja kaikessa hiljaisuudessa oli hienoa seurata auringon katoamista horisonttiin. Auringonlasku peilautui kauniisti vanhan majakan ikkunoihin ja pilvettömällä taivaalla vahtiin astuivat kuu ja tähdet.
Muutama merimetso lensi aivan merenpinnassa, yksinäinen vene teki matkaansa kohti kaupunkia ja meri oli tyynen hiljainen.


Tällaisissa hetkissä on huikea määrä voimauttavaa hyvää oloa.


 














Maistiaisia tulevasta tarjoilee jo puutarhammekin.
Hortensia ja Forsythia ovat jo kevätmielellä. Kukkapenkissäkin tapahtuu ja terassin koreissa viereilevat päivisin myös kärpäset.









Etelän puoleisella terassilla on päivisin niin lämmin, että kahvit maistuvat taas ulkona!
Linus on niin mielissään, kun saa istua kuono kohden aurinkoa ja nauttia lämmöstä, mutta mielissäni olen tietysti minäkin. 
Oliivipuuni ovat yhä voimissaan, vaikka ovatkin talven aikana yöpyneet muutamaan otteeseen autotallissa. Auringosta ne innostuvat nekin, joten kiikutan niitä terassi-autotallia väliä lämpötilasta riippuen ja toivon parasta. 





Aurinkotuolista voi seurata lentoliikennettä, joka eilen oli näinkin hurmaavaa. 




Meille on luvattu ensi viikolle kaunista, mutta aika lailla kylmempää säätä. Mittari saattaa laskea miinuksen puolelle ja ainakin yölämpötilojen kohdalla näkyy keskiviikolle jopa -8 astetta. Hui! 
Oliivipuut muuttavat siis todennäköisesti ihan sisälle asti! 
Meillä näin alhaiset lämpötilat ovat todella harvinaisia ja muistelisin, että viimeeksi vastaavaa on koettu vuonna 2013. Silloin täällä oli yhtä kylmää jopa viikon verran.

(Miten kaiken jo kasvamaan lähteneen käy, mikäli sääennuste toteutuu ja pakkasherra eksyy tänne rannikollekin? Meillähän ei ole edes suojaavaa lunta.) 

Jännitys tiivistykööt ensi viikolla, nyt nautitaan kevätmaistiaisista ja haaveillaan edessä olevasta vuodenajasta kaikkine iloineen.


Toivottavasti piditte maistiaisista :)



Vi snakkes snart igjen,

Marianna