Vuonon kimallus

Olen juuri tullut rannalta, pakannut apteekista ostetun aurinkovoiteeni (kertoimella 50 tottakai), hiekasta huolellisesti puhdistetut uimakenkäni, lukulasini ja muut tuikitärkeät varusteet raidalliseen, upouuteen rantakassiini, jonka valitsin siten, että voin hyötykäyttää sitä myöhemmin vaikkapa mökillä.  Olen vaihtanut ranta-asuni gipsy-mekkoon, joka mainoskuvissa antoi sellaisen prinsessa Victoria / prinsessa Kate -vaikutelman, mutta saa kyllä minut näyttämään ihan paikalliselta mummolta.  Tuskailen mummelimaista uumaani, mutta koen siitäkin huolimatta itseni aika cooliksi, sillä olenhan kuitenkin hieman päivettynyt, hiuksissani on uusi raidoitus ja nenälläni makeat Ray-banit....eikä siinä kaikki.....hotellimme vastaanotossa työskentelevät Maria ja Maria olivat keskenään päätelleet minut 43-vuotiaaksi! Wow!  Istun iki-ihanssa tavernassa, naputtelen sandaalillani sirtakin sävelien tahdissa ja mietin, ottaisinko tänäänkin lounaaksi omeletin vaiko kenties dolmadekset, kun kuu

Tyttäreni katseli eilen vanhoja kuvia minusta ja totesi: "vaikka oletkin aina ollut sellainen konservatiivisesti pukeutuva aikuinen, on sielusi ja sisimpäsi enemmänkin tuo lapsuudenkuviesi metsähippilapsi. Sellaisena minä sinut äiti tunnen" No, tottahan se on.  Minä suojelin luontoa jo 2-vuotiaana, enkä suostunut nukkumaan edes kukkakuvioisilla lakanoilla! En halunnut kukkien vahingoittuvan :)  Hermostuin totaalisesti, kun näin metsänhakkuuta televisiossa ja vaadin itkuisena äitiäni soittamaan "Suomen valtioon" ja komentamaan heitä nostamaan puut takaisin pystyyn. Pidin tädeilleni luentoja luonnon kauneudesta ja pyysin myös kiittämään Luojaamme, kun kävelimme Nousiaisten tädin metsässä ja rakastin, rakastin eläimiä!  Tämä kaikki siis jo taaperoikäisenä. Vietnamin sodasta olin tietoinen jo tuolloin ja se ahdisti minua.  Lapsuuteni vietin suurimmaksi osaksi metsässä :) ja jäsenyys sekä Suomen eläinsuojeluyhdistyksessä että WWF:ssä olivat minul