Vuonon kimallus

Joulu tuli, joulu meni! Myrsky tuli, myrsky meni! Täällä rannikolla joulua vietettiin varsin ilmavissa tunnelmissa, sillä Urd-niminen joulumyrsky puhalsi joulunviettoomme sadetta, tuulta, salamoita, rakeita ja korkeita aaltoja!  Sää on vanginnut meidät sisätiloihin ja huomasin aamulla (kauhukseni), etten ollut aattoaamun kirkkoreissumme jälkeen ulkona juuri käynytkään! Olen joko laittanut tai syönyt ruokaa, kattanut pöytää tai katsellut leffoja - apua!  Tänään oli onneksi niin kaunis aamu, että tein pitkän ja hyvää tekevän lenkin raikkaasta ilmasta, auringosta ja maisemista nauttien.  Meillä syötiin tällä kertaa suomalaista jouluruokaa ja täällähän se tarkoittaa, että kaikki tehdään itse....luumuhillosta lähtien.  Laatikot tein jo jouluviikolla, aaton vastaisena yönä paistettiin kinkku ja aattoaamuun jäivät siten vain rosolli, joulutortut ja jälkiruoka (tällä kertaa norjalaisten suosima lakkakerma). Hyvää oli jouluruoka ja kiitos loistavasta kink...

Vuoden lyhyin päivä, vuoden pisin yö - talvipäivänseisaus. Meillä sitä tahdittaa myrsky! Sade rummuttaa ikkunoita, tuuli ulvoo nurkissa, taivas on harmaa, maa musta ja päivä hämärän verhossa.  Hanget ja valkeat nietokset, aisakellot, lumiukot, jäätyneet järvet, lumiset puut....lauluissa niistä kerrotaan, vaan taitavatpa olla lähes kaikki joululaulut ajalta, jolloin ilmaston lämpeneminen oli vielä tuntematon ilmiö :) Minua on viime viikkoina vaivannut jonkinlainen melankolia ja yksinäisyys, vaikka ohjelmaa ja ystävien tapaamista on yllin kyllin ollutkin. Lieneekö syynä ikä, talvi, työhön liittyvä tilanteeni vai mikä, mutta koen itseni toisinaan hyvinkin surumieliseksi ja yksinäiseksi.  Melankoliani sopii hienosti yhteen näiden hämärien talvipäivien kanssa, sillä pimeässä on helppo olla menninkäinen. Ystäville tiedoksi - ilman teitä olisin varmasti jo erakko jossakin metsän siimeksessä. Kiitos, että pidätte minut sivistyksen parissa ja hiukset harjattuina :) T...

Blogi- ja instakuvat Suomesta ovat juuri nyt toinen toistaan kauniimpia!  On kuurankukkia, jäälyhtyjä, lumisia metsiä, kuunsiltaa hangilla ja vaikka minkälaista postikorttimaisemaa - näin ei ole meillä! Täällä suuren meren rannalla, Golf-virran läheisyydessä, eletään hyvin erilaista talvea, eikä joulutunnelmaa löydy metsästä, pellolta tai muualtakaan luonnosta.  Meidän mittarimme valssailee 0 asteen ja 10 lämpöasteen välillä ja huurretta lähemmäs lunta emme pääse. Aurinkoisina päivinä, kuten tänään, tuntuu ihan keväiseltä. Lenkillä tuli niin lämmin, että jouduin luopumaan sormikkaista ja kaulahuivista, avaamaan jopa takinkin.  Metsässä oli lämmintä ja vihreää, sillä saniaiset, muratit ja paikoitellen alppiruusutkin vehreyttävät metsän talvellakin. Linnut lauloivat auringon innoittamina ja kalliolta kuului keväinen tippuvan veden ääni....tip, tip, tip... Siinä kulkiessani mieleeni tuli väkisinkin Sylvian joululaulu! Tässä muunnelluin, itselleni sopivin...