Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on syyskuu, 2016.

Arpajaiset myrskyn silmässä

Kuva
Syyskuun loppua Norjasta!
Lämmin, suorastaan helteinen syyskuu on vaihtumassa lokakuuksi myrskytuulen vauhdittamana, sillä trooppisen Karl-myrskyn rippeet riepottelevat parhaillaan Stavangeria. Eilinen ilta kului terassia "purkaessa" ja pupukin muutti talviasuntoon, eli valmiustilassa ollaan ja odotellaan! Hurjat ennusteet eivät läheskään aina toteudu (hyvä niin), mutta pahimpaan on aina kuitenkin hyvä varautua ja säästyä siten suurimmilta vahingoilta, mikäli myräkkä ihan mahdottomaksi yltyy. Pohjanmeri on ärhäkkä naapuri, siitä ei koskaan tiedä!
Kulunut viikko vietettiin erittäin kesäisissä merkeissä ja siksipä nämä rajut säämuutokset välillä uskomattomilta tuntuvatkin. Sunnuntaina kun loikoiltiin vielä rannalla aurinogssa ja nautittiin aamiainenkin ulkona! Mökillä oli aivan ihanaa ja vielä niin vihreääkin. Koivu oli jo värittymässä, muuten maailma oli sangen kesäinen ja mikä uskomattominta - minä löysin tienvarresta lupiineja!!! (kuvat alempana tekstissä) Tuntui ihan kesäkuulta,…

Kreikkalaiset tuliaiset

Kuva
Kreikasta ei voi palata tyhjin käsin, ei koskaan!  Vakiotuomisten, kuten viinin, oliivituotteiden, halvan, kahvin ja teen lisäksi mukaan tuppautuu aina jotakin muutakin....ja tuppautuisi vieläkin enemmän, jos en liikkuisi lentäen ;)   (jouduimme muuten maksamaan tällä kertaa yhdestä liikakilosta 11 euroa)
Minä keräilen ikoneja, mutta muutakin kaunista sisustustavaraa ja matkoilta on kiva tuoda muistoja, jotka tulevat osaksi kodin ilmettä.
Tällä kertaa löysin mm. kauniin, suuren viltin - ihan perusviltti, mutta ihanan pehmeä ja riittävän iso. Tälle keksin käyttöä monella tapaa, niin ihana se on. Viltti vie ajatukseni Kreikan maaseudulle, vanhalle puupenkille valkokalkittuun tupaan....se on yksinkertaisen kaunis. Lindoksessa tein niin ikään sellaisen löydön, että ohi en voinut kävellä.  Kaunis, perinteinen peili odotti minua pienessä liikkeessä, jossa myytiin kaikenlaista vanhaa ja käsintehtyä. Liikkeessä oli myös vanhanaikaisten lelujen minimuseo. Peilejä oli liikkeessä kaikkiaan viisi, kaikki…

Sinivalkoista rakkautta - minun Rodokseni

Kuva
Moni tuttavani matkusti kuluneen kesän aikana Rodokselle ja toimin heille tuon tuostakin  eräänlaisena kauko-oppaana - someoppaana, joka vastaili messengerin ja puhelimen avulla kysymyksiin ja neuvoi sekä ravintoloihin että nähtävyyksiin. Se oli hauskaa, mutta samalla tuskallista, sillä ikävä Rodokselle kasvoi kesän mittaan sietämättömäksi!  Kun mieheni sitten eräänä sateisena elokuun aamuna soitti töistä ja kertoi, että hän on varannut meille syyskuisen viikon Rodokselle, oli riemuni rajaton! Seisoin juuri silloin suuren puun alla kaatosadetta pitämässä, joten voitte varmasti kuvitella reaktioni :)
Kuten blogiani pidempään seuranneet tietävät, asuin nuorena reilut neljä vuotta Rodoksella ja siksipä saari onkin minulle se kolmas koti. Rodos on minulle rakas, hyvin rakas ja toivon, että sen hienous avautuisi mahdollisimman monelle. Saarnaan henkeen ja vereen rakkauteni puolesta, sillä tällä vanhalla ja suositulla lomakohteella on (aivan suotta) vähän kulahtanut maine - charter-maine - ja …