Vuonon kimallus

Vuonon kimallus

tiistai 26. marraskuuta 2013

Ihmisillä hyvä tahto

Adventti lähenee, kohta on joulukuu.  
Jälleen kerran taistelen ja tasapainoilen rakastamani joulutunnelman ja surujen summan välillä, pohdin ja murehdin samalla, kun koristelen taloa ja lämmitän glögiä. 
Ystävättäreni mies on yhä sairaalassa ja kovin valoisalta ei hänen tilanteensa todellakaan näytä. Käymme hänen luonaan lähes joka ilta, toivoen, odottaen.....murehtien. Olemme nyt myös hänen koiransa, Kiran, väliaikainen koti ja perhe. 

Surujeni summa on uhkea...en halua sitä ajatella, en listata murheitani, enkä uupua niiden alle. Joululahjaksi toivon valoisampia aikoja ja ympärilleni kilttejä ihmisiä - aivan, kilttejä ihmisä - tiedän, että se kuulostaa naivilta, mutta kaipaan niin sellaista "maassa rauha ja ihmisillä hyvä tahto" - fiilistä.   
Hyvää tahtoa näkee ja kokee yhä vain vähemmän. Välillä tuntuu, että toisen ihmisen surulliseksi tai noloksi saaminen ovat joillekin ihmisille se suurin ilon aihe, jonkinlainen voitto,  ja silloinhan on kyse suoranaisesta pahuudesta. Mummoni sanoi aina: " Jos sinulle ei ole mitään hyvää sanottavaa, ole hiljaa".  Välillä tuntuu, että on ihmisiä, jotka toteuttavat tätä ohjetta aivan päinvastoin, eli mitään positiivista tai hyvää ei missään nimessä sanota, mutta kaikki mistä voidaan kritisoida, loukata, pilkata tai kuulustella huudetaan "torilla" kannatusjoukkojen toivossa. 


Siis hyvää tahtoa maailmaan ja ihmisille - sitä jouluksi toivon! 


Marraskuinen ranta iltapäivän sadepilvien alla kuvastaa aika hyvin sitä vähän surullista tunnelmaa, joka meillä vierailee.





Mökillä hengittämässä ja energiaa hakemassa. Rannalta löytyi sydänkivi. Rodoksen merihenkiset pullot vierasmökissä ja venevajan lokki odottavat uutta kesää, niinkuin minäkin :) Aurinko tuntuu viihtyvän mökillä ja taas paistoi, kun siellä olin. Valoa ja toivoa, siitä kertoo tämä kuva.





Maailmaa ei aina ole niin helppo muuttaa paremmaksi, mutta tämän oman linnani saan sentään rakennettua joulun tunnelmiin. Takkatuli, glögin tuoksu ja kaikki ne ihanat joulun merkit - siitä on tämän linnakkeen rauha tehty. 
Ahkerana sisustajana rakastan joulua ja Disneyn joulupiirretyistä tuttu Mikki Hiiren joulukuusi toimii ajatuksissani yhä inspiraationa. Mikki haki koristeensa Sant Knick   Knack´s megashop:sta ja sellaisista shopeista tykkkään minäkin. Mikillä oli Pluto ja minulla nyt Linus ja Kira, joten toivoa sopii, että joulukoristeluni onnistuu paremmin, kuin mitä Mikillä aikanaan.  Koristelun olen jo aloittanut, mutta varovasti - onhan vielä marraskuu :)


Pikkuisia kuivattuja aprikooseja tumman suklaan sisällä - nam. Tuon vanhan makeisrasian ostin antiikkimessuilta. 




Jouluna esiin tulevat tyttären tekemät ukkelit.










Suomesta ostetut enkelivalot ovat taas paikallaan. Tykkään näistä enkeleistä, koska niitä voi käännellä ja väännellä eri asentoihin. Tämä yksi peilailee itseään.



Toivon, että tieni kohti sisustuskonsulentin uraa helpottuu ja nopeutuu ensi vuonna. Käsieni kunto on ollut niin huono, että opinnot ovat hyllyllä, mutta aika uudelle erikoislääkärille tammikuussa antaa toivoa hoidoista, jotka kenties toimivatkin.  Periksi en anna, aikani tulee vielä. 



Jääkarhut tulevat taas.....









Valkoista spraymaalia menee taas :) Kävyt metsästä, maali kaupasta ja kaunista tulee.









Sama juttu oksien kanssa. Meillä kun lunta ei näy.





Ensi viikolla soivat täällä Rogalandissakin kauneimmat suomalaiset joululaulut, sillä seudun suomalaiset kutsutaan jälleen joulukirkkoon ja kirkkokahveille. Norjan suomalaisen seurakunnan pappi tulee pitämään meille jumalanpalveluksen ja tämä monivuotinen perinne onkin yksi seuramme suosituimmista. Lasten Lucia-kulkue ja joulupukin vierailu kuuluvat tietysti asiaan ja kahvien yhteydessä lauletaan toivottuja joululauluja. 

Seuraavalla viikolla vietämme Itsenäisyyspäivä / pikkujoulujuhlaa, joten työtä siis riittää ja sinivalkoinen juhlakattaus & -koristelu ovatkin tänä vuonna minun ja ystäväni Tiinan käsialaa. Ihan kiva tehtävä ja varmasti kiva juhla. 




Löysin muuten uuden lemppariglögin Ikeasta. Se ei ole niin sokerinen, kuin mitä glögit täällä yleensä, vaan muistuttaa enemmänkin suomalaista glögiä. Ihan vaan vinkkinä teille ulkosuomalaisille, joilla on mahdollisuus päästä Ikeaan. 
Tsaikka-laseja kaipailen lisää.....kenties joululahjaksi :) 







Tämä tällä kertaa täältä lounais-Norjasta. 
Hyvää alkavaa adventtia ja joulun odotusta sekä oikein hyvää Itsenäisyyspäivää teille kaikille, niin maailmalla kuin Suomessakin <3 


Vi snakkes, Marianna





keskiviikko 13. marraskuuta 2013

Marraskuun mietteissä

Täälläpä taas pohdiskelen elämää ja sen käänteitä. 
On marraskuu ja illat ne pimenevät pimenemistään. Heijastimet on kaivettu esiin ja sadetakeillakin on ollut taas käyttöä. Auringon tullessa esiin on kuitenkin yhä varsin lämmintä ja maailma näyttää näin marraskuussakin yllättävän vihreältä, se on mielestäni ihanan piristävää. Omalla pihallani kukkivat vielä laventelit, margareetta ja jopa Hawajin ruusukin :) .....yhdessä jouluvalojen kanssa!  Aivan, ripustin ensimmäiset ulkovalot paviljongin runkoon jo tänään, sillä piha on iltaisin niin valtavan synkkä ja valoa kaivataan. Nyt on niin nättiä. 


Lenkki kotisaarella marraskuun auringossa.



Rannan tuntumassa kasvoi Lunden ala-asteen oppilaiden toivomuspuu. Siinä toivottiin maailmanrauhaa, pikkusiskolle hyvää lapsuutta ja että ihmiset olisivat kilttejä toisilleen.  Ihania toiveita auringon alla. 
















Vielä kukkii.




...myös kotiterassilla.




Ystävättäreni(ja kälyni) kuolemasta tuli sunnuntaina kuluneeksi vuosi. Tarkoitus oli käydä hänen haudallaan, rauhoittua ja muistella rakasta ystävää, mutta elämä muutti jälleen kerran suunnittellut kuviot ja istuinkin tuon päivän sairaalassa, voitteko kuvitella!!! Saimme torstaina tiedon, että ystävättäreni mies oli löydetty kotoaan tajuttomana, sokeriarvot pilvissä (diabetespotilas), hypotermian kylmettämäna (puutarhan ovi auki) ja reisiluu murtuneena. Sairaalan mukaan hän on saattanut maata lattialla jopa kolmekin vuorokautta, mikä tuntuu aivan hirveältä. Olimme puhuneet puhelimessa sunnuntaina ja suunnitelleet tapaavamme viikonloppuna, nyt elämä jakoikin meille uudet kortit ja taas koetetaan pelata parhaan kykymme mukaan. 

Näitä tunnelmia koetan tasapainottaa iloisilla asioilla ja tekemisillä - se on tärkeää. Aurinkoisen päivän lenkki merenrantaan, hyvää ruokaa ja ystävien seuraa - siinä vastakohtaa murheille ja huolille. 
Nuoremman tyttäreni kanssa kävimme jo hieman joulukoristeostoksillakin ja kotiin kannettiin niin ihana bling-bling poro kuin valotähtikin :) 
Ikeasta oli aivan pakko ostaa piparkakkutaikinaa ja glögiäkin on jo maisteltu! 


Hopean hohtoa ja bling-blingiä lisääntyvissä määrin joulun lähestyessä.













Movemberia meillä tässä muodossa - Ingen fart uten bart = ei vauhtia ilman viiksiä :) Pullo silitysvettä on lahja ystävättäreltäni Päiviltä ja on jo ahkerassa käytössä  - laventelin tuoksua tulvillaan. 





Antiikkimessuilta ostettu vanha pullo on muotoutunut käyttötarkoitukseensa. 
Helppo tapa tehdä kynttilänjalkoja joulun koristeluun. 





Kellariremontin vuoksi siirsin tämän tuolin eteiseen. Se on oikeastaan terassi-/aurinkotuoli, mutten ole koskaan raaskinut pitää sitä ulkona, se kun on viimeinen lahja viime vuonna poisnukkuneelta ystävättäreltäni. Suomalaista designia ja sopii mielestäni eteiseenkin. 






Marraskuun iloisin juttu on kuitenkin se, että meille on ostettu infrapunasauna. Kävimme nimittäin edellisviikonloppuna Stavangerin asuntomessuilla ja tutustuimme siellä infrapunasaunoihin joista sitten yksi päätyi tänne meille. Tämä hankinta on sekä kompromissi ikuiseen saunakeskusteluumme että hoitokeino psoriasisongelmiini. Infrapunasaunojen terveysvaikutuksesta olen lukenut paljon ja toivon, että oma psorini saa apua infrapunasäteilystä - näin talvella varsinkin. Infrapunasauna laihduttaa, nostaa mielialaa ja hoitaa ihoa, verenkiertoa ja kipeitä lihaksia.   Hyvä niin, sillä olen taas palannut salitreeneihinkin ja sormet paketissa, Rocky Balboaa muistuttaen, treenaan ahkerasti kolme kertaa viikossa. Se auttaa pitämään mielen positiivisena ja ajatukset pois kipeistä käsistä.

Pikkuisessa terveyssaunassani voi löylytellä aina 75 asteeseen saakka, kuunnella musiikkia ja valita valoterapiasta mieluisensa värin. Ekalla kokeilukerralla soitimme Jari Sillanpään joululevyä :)  Lämmin puu tuoksuu saunalta ja tyttöjen mukaan koko talo tuoksuu suomalaiselta, kun sauna on päällä. 
Kunnon finski tuunaa tietysti infrapunasaunankin suomalaisella designilla, joten Unikko-tyyny on saanut paikkansa lauteilla!







Kellariremonttiin tuli vauhtia saunan ilmestymisen jälkeen. Kellarin oleskelutila muuttuu vanhemman tyttäreni huoneeksi ja Ikean muuttolaatikot seisovat nyt rivissä kellarissa. Kellarin kylpyhuone saa saunaosaston ja pintaremontin, nuorempi muuttaa isosiskonsa nykyiseen huoneeseen ja minä saan nuoremman nykyisestä huoneesta työhuoneen. Aika hulinaa, taas kerran! 

Oikin ihanaa marraskuuta ja adventin odotusta teille kaikille! Heijastin hihaan, kun kuljette marraskuun pimeässä illassa - joskus niin kauniissa sellaisessa. 


Stavangerin marraskuista iltamaisemaa - vanha kapunki.







Vi snakkes, Marianna











perjantai 1. marraskuuta 2013

Valoa ja iloa Suomesta

Halloweenin jälkeistä perjantaita Stavangerista...ja oikein hyvää marraskuuta kaikille! Uutta blogijuttua onkin jo peräänkuulutettu ja käsien ollessa tänään varsin hyvällä mallilla kaavailen tästä postauksesta aikas pitkänlaista :D

Tämä jo marraskuulle edennyt syksy on ollut omalta osaltani varsin vauhdikasta, sairaslomasta huolimatta. Kädet ovat se jatkuva murheenkryynini ja niiden kunto vaihtelee suuresti. Suomesta tuliaisena tuotu flunssa vei kädet aivan surkeaan kuntoon, mutta tänään tilanne näyttää taas jo valoisemmalta. Gluteiiniton ruokavalio on uusi elämäntapa - siihen luotan ja "saarnaan" siitä muillekin. Uutena kokeiluna aloitin myös homeopaattisen hoidon ja odotan nyt jännityksellä mahdollisia/hartaasti toivottuja tuloksia. 
Suomen lomani oli aivan mahtava ja siihen kuului toki muutakin kuin lääkärikäyntiä ja homeopatiaa. Sain viettää mukavan viikon siskoni ja pikkuisen kummipoikani seurassa, tavata perhettä ja ystäviä ja tietysti shoppailla. Helsinki on kaupunkina kerrassaan ihana.....tästä olen hehkuttanut aiemminkin. Rakastan sen pikkuisia kivijalkaputiikkeja, kahviloita ja puistoja. Ulkosuomalaisella sanoinkuvaamatonta iloa tuotti keskustelu suomalaisen lääkärin kanssa, Stockmann herkun gluteiiniton kakkuvalikoima, äidin karjalanpaisti, syksyinen Ruissalo ja kahvit lapsuuden rantamaisemissa, ystävättären antama energiahoito....no joo, tästä listasta tulisi liian pitkä! 
Helsingin luonnontieteellinen museo kummipojan seurassa oli upea seikkailu ja seuraavat putiikit (lastenvaatteita ja leluja yms.) ovat mainitsemisen arvoisia: 

Tinttu.com löytyy myös netistä. Helsingin liike on osoitteessa Kalevankatu 16. Tämä hurmaavasti sisutettu liike myy aivan hurmaavia lastenvaatteita ja -kenkiä. Täällä voi pukeutua satuhahmoksi tai eläimeksi - jokaisen lapsen haavemaailma. 













 Tingeling (Helinä-keiju) Yrjönkatu 34:ssa myy ihania sisustustavaroita ja leluja. 
(Siskoni näkyy kuvassa ja omalle Tingelingenilleni ostettiin silkkipaperipalloja)



 Perinteisiini kuuluu raahata Suomesta mukanani valaisin (varsinkin, kun matkustan yksin ja painorajoitus on 20kg). Näin tein tälläkin kertaa, ostin jopa kaksi valisinta. Tämä valisin oli onneksi höyhenen kevyt - löytöpaikka Stockmann. Ostin sen itselleni lahjaksi. Se tulee saamaan paikkansa tulevassa työhuoneessani ja toivottavasti luomaan höyhenen kevyen työfiiliksen :)




Kakkosvalaisin kotona puuhun asennettuna.



Itselleni ostin muuten pari muutakin lahjaa....aikaista joululahjaa ;) Oslosta (kotimatkalla) löytyi syksyn suursuosikkini, oversized angoratakki. Se on norjalainen Line of Oslo- merkkinen ja ihanan lämmin. Olen käyttänyt sitä lähes päivittäin Suomesta palattuani. Beck Sonder Gaardin huivi on myös ns. toteutettu mieliteko!








Nämä kruunut löysin Helsingin pikkuputiikkeja kiertäessäni. Ne ovat niin somat omalla paikallaan ja pitäähän talon valtijoilla kruunut olla :) Olen muuten koristellut kuvan porontaljan alapuolelta leimoilla. Sain idean Vakrehjemin blogista ja valitsin leimoiksi vanhaa kirjoitusta ja muutaman ornamentin. Lopputulos on mukava ja talja on nyt kaunis miten päin vaan! 



 Joulua on liian aikasta koristella.......vai onko? Ensimmäiset "talvivalot" meillä ovat paikoillaan! Illat ovat pimeitä ja valoa kaivataan.




Kotiinpaluu oli tänä syksynä ihan mukava, sillä säät ovat hemmotelleet meitä lounais-Norjan asukkaita koko syksyn. Paljon aurinkoa ja lämpöä, eikä juurikaan myrskyjä, mikä täällä on suoranaista luksusta ja harvinaista herkkua!
Tämän vuoden luumusato olikin sitten ihan omaa luokkaansa, joten Suomesta palattiin satoa korjaamaan ja säilömään. Luumista olen keittänyt niin hilloa kuin chutneytakin, niitä on syöty ja jaettu naapureille ja sukulaisille. Ombo-luumu on lajike, joka viihtyy täällä Vestlandetissa ja kypsyy vasta lokakuussa kerättäväksi. Ombo-luumut ovat makeita ja niistä tulee mainiota hilloa! 

Kuten näkyy, sadonkorjuu vei tänä vuonna aikaa :)





Hilloamista riitti pariksi päiväksi.




Sairaslomalaisena olenkin viettänyt paljon aikaa keittiössä. Kehittelen gluteiinittomia reseptejä, kokeilen, epäonnistun ja onnistun :) Perhe saa maistelle milloin mitäkin uutta ruokalajia, kokeilla gluteiinittomia leivonnaisia ja leipiä ja ihmetellä uusia tuotteita. Suomesta tuotu soijapasta oli maistettavana eilen ja näyttihän tuo maistuvan, vaikka sitä aluksi ihmeteltiinkin. Ruohonjuuri- kauppa Helsingissä on varsinainen aarreaitta, sellaista toivoisin tännekin. 

Omat uudet supersuosikkini ovat pataatti-porkkanakeitto chilillä ja kurpitsacupcakesit gluteiinittomana. 

Ihana talvikeitto! 


1 sipuli hienoksi pilkottuna
1 valkosipulin kynsi hienoksi pilkottuna
700g pataatteja
300g porkkanoita 
2rkl oliiviöljyä
1 l kasvislientä
2 dl kermaa
tuoretta chiliä
pippuria
paahdettuja siemeniä (kurpitsa, auringonkukka)


Paloittele pataatit ja porkkanat. Kääntele öljyssä. Kaada päälle kasvisliemi ja anna kiehua noin 25 min. Käytä sauvasekoitinta tai tehosekoitinta ja tee keitosta puréta, lisää kerma ja kiehauta. Lisää pippuria ja chiliä. Koristele siemenillä ja nauti. 


Pumpkin cupcakes without gluten


 Suklaisten cupcakesien ohella teen gluteiinittomia kurpitsacupcakesia. 


Ohje on amerikkalainen, joten on hyvä muistaa, että 1 cup = 2,4 dl ja 375 F = 190 C. 

2 1/4 cups gluteiinitonta jauhetta (Semper fin mix)
1 rkl leivinjauhetta
1/2 tl ruokasoodaa
1/2 tl suolaa
3/4 tl kanelia
1/2 tl inkivääriä
1/2 tl muskattipähkinää
1/2 cup pehmeää voita
1 1/3 cups sokeria 
2 munaa vatkattuna
1 cup kurpitsapureeta (säilyke)
3/4 cups maitoa (tai kaurajuomaa) 

Uuni 375 F.
Sekoita kuivat aineet keskenään. 
Vatkaa voi ja sokeri vaahdoksi. Lisää vatkatut munat ja kurpitsapuree. 
Sekoita joukkoon jauho-mauste seos vuorotellen maidon kanssa.  Lisää saksanpähkinöitä, jos haluat. 

Paista noin 25 min. ja koristele haluamallasi tavalla. 


Keittiökokeilujen vuoksi olen jälleen palannut kuntosalille - jalat toimivat, vaikka sormet olisivatkin poissa pelistä, joten treenaaminen tekee hyvää niin keholle kuin mielellekin. 
Tässä vielä kuva lokakuun kukkaloistosta mökillä. Oikein ihanaa marraskuuta teille kaikille. Tämä oli oikea maratoonipostaus, mutta näin on tehtävä hyvänä "käsipäivänä".

Vi snakkes :)
Marianna