Vuonon kimallus

Vuonon kimallus

torstai 20. syyskuuta 2018

Syyskuun pyörityksessä



Huomenta myrskyn pyörityksestä! 

Trooppisen Helene-myrskyn jäänteet rantautuivat tänne Pohjanmeren rannikolle eilen ja huolehtivat mm. siitä, ettei Nukkumattikaan liikenteeseen arvannut enää illalla lähteä.
 Yö meni nimittäin myrskyä kuunnellessa ja hermoillessa, sillä tuuli oli puuskittain todella voimakasta ja sai talon paukkumaan liitoksissaan. 
Välillä tuntui, että ikkunat tulevat sisälle ja kattotiiletkin tuntuivat suorastaan tanssivan Helenen pillin mukaan.
Viikonlopuksi on sitten luvassa aivan uskomattomia sademääriä, joten kyllä - syksy on saapunut rytinällä.

Tämä Helene oli kyllä aika epävakaa lady, sillä se kertoi tulostaan varsin ystävällisellä tavalla ja puhalsi tänne ensin sellaisen 23-25 asteisen föönihenkäyksen, täyden kesän. Keskiviikkona se alkoi sitten kolistella ja laski lämmön 18 asteeseen. 
Yöllä se riehaantui täysin.
Huh mikä vieras! 

Saamme kyllä olla kiitollisia siitä, että tänne saapuvat myrskyt ovat pelkkiä supermyrskyjen jäänteitä. 





Tässäpä taas syyskuvia kuluneelta viikolta!
(syksy on niin upea kuvattava, että olen valokuvaamisen kautta oppinut tykkäämään siitäkin - ennenhän koin sen jopa masentavaksi).



Kesälaitumelta palanneet kotisaaren maisemissa.
Ilme kertoo, että vuoristossa on ollut hauskaa vaeltaa.



















Harmaan sadepäivän yksinäinen haikara.








Mökkirannan varjoja syyskuun iltana.






Ja meidän uusi terassiaita /nurkkaus, joka peittää naapurin "sekamelskan".






Pihakoivun ensimmäiset keltaiset lehdet ja innokas tomaatti :)












Orjanlaakeri, eli Ilex tekee tänäkin vuonna paljon marjoja, vaikka se kuivuuden vuoksi kesällä lehtiään pudottelikin. 







Sadepäivänä torpalla.
Nyt on taas aika puuhailla tuvassa, mutta oma viehätyksensä on kyllä siinäkin. Sade ikkunan takana, tuli uunissa....ja tuhat ideaa kasvihuoneen jouluun :) 




Kaupunkipuutarhassanikin on vielä elämää vaikka miten. 
Laakeripuut lopettivat juuri kukintansa, yrtit ovat voimissaan, oliivipuu on tehnyt hienot oliivit ja hortensia kukkii yhä upeasti.














Saapa nyt nähdä, miltä Helenen jälkeen näyttää! 

Toivottavasti se menee menojaan ja viskaa ennustettua vähemmän vettä. 

Oletteko te varustautuneet syysmyrskyihin? 


Minä lähden nyt tuulta kuvaamaan, sillä aurinko on sentään paikallaan ja tekee hommiaan - kiitos sille :) 


Voikaa hyvin! 

Marianna






maanantai 10. syyskuuta 2018

Shortsit ja sadetakki


Shortsit ja sadetakki, yhdessä ja erikseen, sellainen on syyskuu! 

Lauantaina oli niin kaunista ja lämmintä, että kuljin koko päivän shortseissa ja varvastossuissa ja hikoilin. 
Korjasin talteen vielä ison laatikollisen päärynöitä (uskomaton sato), tein mökin oveen syyskranssin ja avustin viikinkiä, joka puuhasteli yhä uuden terassiseinämme kanssa. 
Iltaa istuttiinkin sitten uudella penkillä, uuden seinän suojissa ja hienohan siitä tuli. 
Kokonaan emme naapurin valtavaa terassitornia piiloon saa, mutta seinä antaa ainakin jonkinlaista näkösuojaa.


Kukapa olisi uskonut, että tämän kesäisen lauantaina jälkeen herätään sunnuntaiaamun kaatosateeseen?  


Syksy torpan puutarhassa on hienoa aikaa ja sitä on valtavan hauska kuvata! 
Ensimmäiset Ombo-luumutkin olivat jo kypsiä ja aaah niin makeita! 







Torpan puutarhassa: taka-alalla koivu, ruusut, päärynä. Niiden edessä suuri palloni, eli buksipuu, mänty ja edessä vasemmalla syreeni. 
























Syyskranssi oveen. Kaikki muu metsästä, paitsi eucalyptus.






Viikingin raksalla on tällainen laiskan pulskea hanslankari.






Viikingin idea rakentaa näkösuojaseinän yhteyteen leveä penkki, oli loistava. 
Se on mukava "oma terassi" vierasmökissä yöpyville vieraille (tai meidän nuorisollemme) ja siinä voi jopa nukkua (hanslankari testasi sen hyväksi).




Sunnuntain sade piti toki taukoja ja niiden aikana oli tietysti kuvattava pisaroita.
Katsura-puu (sydänpuu) on nyt upean punainen (ja tuoksuu hattaralle).







Sulkatuhkapensas














Meillä Norjassa on nyt lammaskaalikausi ja ehdinkin jo taas miettiä sitä "ihanaa" kaalin tuoksua, joka pieneen torppaan jää moisen herkuttelun jälkeen leijumaan. Nyt kokeilussa on tämä löytämäni Grapefruit Floral keittiötuoksu, joka vaikutti hyvältä. 
Oletteko te testanneet vastaavia? Auttaako? 
Tämä jätti torppaan ihanan kevyen ja raikkaan tuoksun, mutta en ole ollenkaan varma, pärjääkö se kaalille, joka siis odottaa vuoroaan! 
(ihan itse ostettu juttu - en tee kaupallista yhteistyötä).

Kaali on mielestäni aivan kauhea huonetuoksu ja kakkoseksi omalla listallani tulee kala, vaikka ruokana hyvää onkin. 
Myös vahvat mausteet jättävät usein aikamoisen katkun jälkeensä, joten näitä vastaan aion nyt tätä hyvää tuoksua testata.





Toisinaan torppaan pöllähtää sitten ihan muita hajuja, kuten esim. vasta tongitun, märän mullan haju :) 
Tonkiminen rantahiekassa voi tarjota yllätyksen sekin ja tämä kuva on otettu sunnuntaina juuri tällaisen luvattoman tonkimisen jälkeen. 
Remonttihanslankarin parta paljastaa tauon aikan harjoitetun luvattomuuden ....ja tuoksu oli melkoisen erikoinen! 
Maalla on mukavaa! 


"Kurkkaan tästä varovasti, että onko reitti selvä. Jos on, juoksen nopeasti mamin vaalealle sohvalle partaani puhdistamaan". 




Syyskuun perhoset hakevat vielä mehuja ja aurinkoa. 
Vaikka syksystä nykyään jo osaan pitääkin, koen suurta haikeutta näitä kesän viimeisiä hetkiä katsellessani.











Sääennuste näyttää nyt kovasti sadetakkivoittoiselta ja taivas pudottelee saavillisiaan juuri tälläkin hetkellä. 
Vieläköhän tulee shortsipäiviä? 

Tuli mitä tuli, toivotan teille kaikille oikein mukavaa syyskuun viikkoa ja kaikenlaista kivaa myös sadepäiviin.
Omassa ohjelmassani on mm: kirppareilla kiertelyä, luumuhillon keittoa, karjalanpiirakkatalkoot ystävättärien kanssa, kirjoittamista ja kaupunkikodin siivoamista (se kun on ollut koko kesän kakkossijalla). 

Voikaa hyvin,



Vi snakkes,

Marianna