Vuonon kimallus

Vuonon kimallus

maanantai 3. maaliskuuta 2014

Kevätkelloja myrskyistä selviytyneille

Tervetuloa maaliskuu ja vuoden mukavin aika!!!
Maaseudun rauhaa ja raikkautta käytiin viikonloppuna hakemassa mökiltä ja täytyypä jälleen kerran todeta, että sen paremapaa terapiaa ei ole!  Rakastan kävellä rannalla omissa ajatuksissani ja järjestellä asioita mielessäni. Mikä on tärkeää, mikä ei.....mihin kannattaa käyttää energiaa ja mihin ei.......mitä tunnen, mitä suren, mihin uskon, mihin luotan....  aivan, sellaisia asioita pohdiskelen ja nautin luonnon ja meren antamasta rauhasta!  Elämä on ollut viimeiset puoli vuotta aika mullistavaa ja mieli on myrksyjen jäljiltä vähän kuten osa meidän mökkirantaammekin - rikkinäinen ja ruhjeltu, käännetty ja piiskattu.  Murehtiessani rantaa sain kuitenkin lohdutusta naapurin vanhalta isännältä, joka totesi, että meri hoitaa rannan vielä ennalleen, niin se on aina tehnyt. Ehkäpä sama koskee meitäkin - seisonhan minä tässä vieläkin, kaikkien myrskytuulien jälkeen ja jopa parempana versiona - boot campin käyneenä :)

Elämässä tulee välillä "turpaan", vaikka kuinka koetat tehdä oikein ja parhaasi...niin se vain on. Elämäntilanteita ei voi kontrolloida, mutta monesti juuri nuo suuret, vaikeat asiat ja sairaudet tuovat mukanaan eräänlaisen siunauksen, kyvyn nähdä mikä oikeasti on tärkeää ja mikä hölynpölyä. Elämänarvot menevät paikoilleen ja tulee katsottua itseäänkin ihan rehellisesti ja kunnolla peiliin - kuka ja mikä olen, olenko oikealla tiellä, mihin käytän omat voimavarani ja energiani, olenko paras versio itsestäni vai voisinko olla parempi? 

Myrskyistä kannattaa olla siis kiitollinen ja muistaa sekin, että niiden jälkeen on yleensä raikas poutasää ja uutta energiaa. Tuuli on kenties vienyt mukanaan sellaistakin, josta oli hyväkin päästä eroon ja kaikki on taas raikasta. 

Rannan pohdiskelija saikin muuteen juuri sellaista seuraa, joka vahvisti tämän ajatuksen - vanhat tuttavamme lipuivat rantaan ja tervehtivät talven myrskyistä selvinneitä...olipa ihana nähdä heitä taas <3 












Mökin rinne kukki jo valkoisenaan lumi-ja kevätkelloja (snø-og klosterklokke på norsk) ja syreenissä sekä ruusussa olivat jo nuput. Pari krookustakin löysin talon takaisesta rinteestä ja riemu keväästä on aina yhtä suuri. 







Lauantaina katoimmekin sitten pöydän kevätkellojen koristamana ja aloitimme nuorimmaisen keskiviikolle osuvan 13-vuotispäivän juhlimisen :) 
Katoin pöydän vanhalla Strå-astiastolla, joka on mielestäni aivan hurmaava ja juhlakarkeille löytyi lauantain kauppareissulla oma ihana maljansa - sopii niin mökille. 


Snop on suomeksi karkki/makeinen. Eikös olekin soma malja?




Huomaatteko suolat ikkunassa - nekin kertovat aaltojen mahdista. Ikkunanpesua siis luvassa.












Rinteestä löytynyt







Strå on ehdoton lempparini.












Mökkikausi on siis avattu ja hyvältä tuntuu!
Nuorimmaisella onkin sitten huomenna suuri päivä, sillä kauan odotettu Isac Elliot-konsertti kajahtaa käyntiin ilta-kuudelta ja neiti juhlistaa synttäripäiväänsä yhdessä ystäviensä kanssa Isacin tahdittamana! Jännittävää :D
Nyt töihin ja huomenna pihapuuhiin :)

Kevään leutoja tuulia teille kaikille,

Vi snakkes!




4 kommenttia:

  1. Voi että siellä on jo ihanan keväistä! Täällä tallataan sohjossa ja taivaalta tulee vettä kaikissa mahdollisissa olomuodoissa. Aurinko on vain muisto jostain viime syksyltä…No mutta linnut, nuo optimistit, laulavat jo kevättä, joten eiköhän se tännekin ole tulossa!

    Sulla on ollut raskas talvi takana, mutta olet varmasti ihan oikeassa siinä, että juuri tuollaisten kriisien kautta sitä huomaa, mikä on oikeasti tärkeää. Silloin sitä on pakko kohdata myös ne asiat, jotka ehkä mielummin lakaisisi maton alle. - jos elämä on vain helppoa ja leppoisaa, niin moni asia jää käsittelemättä. Näin olen kokenut ainakin omassa elämässäni.

    Mutta niitä leppoisiakin aikoja tarvitaan ja toivottavasti sulle on nyt koittamassa sellainen! Ja luonto hoitaa ja parantaa. Entisessä elämässäni myös minä kävin hoitamassa itseäni aina meren rannassa, ja kaipaan merta välillä niin hirvittävästi! Onneksi täällä pääsee metsään ja vuorille, ja siitä on muodostunut uusi voimien kartuttamispaikka.

    Leppoisia kevättuulia, aurinkoa ja uusia voimia!

    VastaaPoista
  2. Upea kuvasarja ja viisaita sanoja!

    Voimia, iloa ja kaikkea hyvä sinulle:)

    VastaaPoista
  3. Nuo lumikellot on aivan ihania, uusi tuttavuus minulle! Ja voih, noita upeita maisemia, vesikin, miten se voi olla noin kirkasta!

    Voimahali Turun suunnalta sinulle!

    VastaaPoista
  4. Kiitos tytöt. Lumikellot ovat aivan ihania ja aina se ensimmäinen lupaus keväästä. Kummasti tämä kevään valo saa mielialan kohoamaan, inspiraatiot heräämään ja oman voiman kasvamaan. Oikein ihanaa viikkoa teille kaikille :)

    VastaaPoista