Vuonon kimallus

Vuonon kimallus

torstai 9. huhtikuuta 2015

Silloin kirjoitettiin 9.4.1940

Stavanger Aftenbladetin mukana tuli tänään kopio heidän 9.4.1940 ilmestyneestä lehdestään ja mielenkiinnolla olemme sitä nyt lukeneet. 

9.4.1940 oli päivä, jolloin Norja joutui sotaan Saksan hyökätessä ensin Tanskaan ja sitten Norjaan. 

Isäni oli tuolloin yhdeksän kuukauden ikäinen ja keskellä sotaa hänkin. Hän on usein kertonut ensimmäisistä muistikuvistaan, maakellarista, sen tuoksusta ja äänistä - pommisuojasta Turussa.  
Pellavapäinen pieni poika oppi ensimmäisten sanojensa joukossa sanan "pommi". 

Stavanger Aftenbladetissa 9.4.1940 olevat Suomeen liittyvät artikkelit ja ilmoitukset saivat kyllä liikuttumaan, sillä ajatus matkaa välittömästi sota-aikaan ja sodan moniin kasvoihin. Eniten liikuttaa lasten Suomen hyväksi tekemä avustustyö arpajaisten muodossa. 



Aftenblad kertoo, että Hunvågin edustalla on upotettu Ægir niminen laiva. 13 miestä on kuollut ja monta haavoittunut. Norja on sodassa Saksaa vastaan.  
Solan lentokentän kerrotaan olevan miehitetty. 100 saksalaista laskuvarjosotilasta on ottanut kentän komentoonsa...... vieressä oleva ilmoitus kertoo elokuvateattereiden olevan tänään kiinni.









Suomea avustetaan Finnlandslotteriet (arpajaisten avuin). Arvalla voi voittaa sähkölieden ja ilmoitus kehoittaa ostamaan, jotta suomalaisetkin voivat voittaa. 
Alla olevassa artikkelissa kerrotaan 11 pikkutytön järjestämästä arpajaismyynnistä Suomen lasten hyväksi. Tytöt ovat saaneet kasaan 300 kruunua. Tytöt ovat Tau:n kylän tyttöjä - meidän mökkiseudultamme siis. 

Kolmas juttu on norjalaisten Suomessa auttamassa olleiden lääkäreiden kertomus Suomen tilanteesta ja oloista. 
Nykyään tällaisia lääkäreiden kertomuksia kuulee esim. Palestiinaan tai Syyriaan liittyen. 










Elämä kulkee kulkuaan sodankin keskellä ja nämä ilmoitukset kertovat siitä. 
Pepsodent takaa valkoiset hampaat ja säihkyvän hymyn. 
Nuorille ja ahkerille on tarjolla töitä. 
Joku on kadottanut sinisen sateenvarjonsa, toinen koiransa ja kolmas sangattomat lasinsa. 
Myytävänä on myös kreikkalainen Elli-niminen laiva. Se on rantautunut Lillesandiin ja on täynnä paperi-ja selluloosatuotteita. 
Miehistö?  Sitä jäin miettimään. 
Suomea kehotetaan auttamaan tälläkin sivulla! 










Pysykää rauhallisena.






Miten nopeasti kaikki voikaan muuttua? Lehdessä mainostetaan kevättakkeja, puhutaan muuttolinnuista ja perhetapahtumista....ja sodasta. 
Toivokaamme hartaasti, ettemme koskaan joudu lukemaan vastaavia uutisia aamukahvia juodessamme! 

Minun isoisäni näki painajaisia sodasta elämänsä loppuun asti ja sanoi aina, että "ne tulevat vielä kerran"..... (miten toivonkaan hänen olevan väärässä).


No, iloisempiin asioihin! 

Me kävimme eilen Suomen kunniakonsulaatissa demokratian iloista nauttimassa, eli äänestämässä! Vanhempi tyttäreni äänesti nyt ensimmäistä kertaa ja pitihän tuo suuri tapahtuma ikuistaa kuviksi. 
Ihan helppoa ehdokkaan löytyminen ei ollut, sillä Suomen asiat ovat meille vähän kaukaisia (vaikka kuinka koetankin kärryillä roikkua) ja uusia puolueitakin täytyy vain ihmetellä, täysin tuntemattomia kun ovat. 

Sen verran voin sanoa, että äänemme lähtivät nuorelle naiselle.






Loppukevennys tulee tässä :) Lasia ja kesämieltä! 

Olen nimittäin ostanut uusia laseja, mukeja ja jopa tällaisen hanallisen vesiastian. 
Mukit ja hanallinen astia ovat samaa sarjaa ja tulevat olemaan paikallaan kesäjuhlissa mökillä! Mukeissa on kansi ja pillin paikka, joten ampiaiset eivät pääse niihin uimaan.

Kotia on tänään koristeltu simpukoin - kesäkausi on siis avattu.




Lasit ovat Åhlensista ja perheen mukaan niin whiskylasin näköisiä, että tunnelma on kuin Dallasissa vain :) Hello Bobby - Hello Jr.  - on the rocks. 

Ostin myös sokerihuurteisen kynttilän pääsiäiskoristeita korvaamaan, mutta jätin valkoiset höyhenet vielä sen ympärille koristamaan. Ne ovat niin nättejä, etteivät muuta muiden pääsiäiskoristeiden kanssa vintille....ainakaan vielä.





Kyllä näistä kelpaa kesällä mehua juoda, vai mitä? 





Puutarha eilen ilta-auringossa. Kirsikka kukkii jo ihan kunnolla :)





Pehmeitä tunnelmia sodan vastapainoksi. 
Tein eilen me-time iltalenkin saaremme rantoja pitkin ja nautin. Ilta oli kesäisen oloinen, lämmin, tyyni ja kaunis. Meri tuoksui ja linnut lauloivat. 
Auringonlasku oli aivan uskomattoman kaunis. 

Toivokaamme, että saamme jatkossakin nauttia rauhasta. Maailma on niin kaunis ja ihmeitä täynnä - kaikille riittää kaikkea, jos vain haluamme (toistan itseäni, mutta näin on). 

Vapaus, veljeys ja tasa-arvo! Liberté, Égalité, Fraternité!



Vi snakkes, 

Marianna

6 kommenttia:

  1. Olen ollut sotilaslääkintäarkistossa töissä ja perehtynyt vanhojen asiakirjojen kautta sodan kauhuihin. Hautausmailla käydessä ja sankarihautoja katsellessa käsittää, kuinka nuoria miehiä sodassa kaatuneet ovat olleet.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aivan lapsiahan heistä monet olivat. Samaa olen katsellut Turun sankarihautausmaalla. Serkkuni tekemä sukututkimus on avannut minulle ovia myös sellaisiin tragedioihin, joista ei sen enempää ole sodan jälkeen haluttu / kyetty puhumaan.
      Sukulaisiani kuoli mm. Elisenvaaran pommituksessa, äiti ja kaksi pientä lasta.

      Voimme vain toivoa, että Euroopan ja Venäjän väliset erimielisyydet ratkaistaan ilman sotaa (tai siis leviävää sotaa, sillä sotahan on jo alkanut). Pelottavaa ajatella, miten nopeasti asiat saattavat muuttua.
      Huh...menee vakavaksi :(

      Oikein hyvää ja kaunista viikonloppua sinulle Sussi <3

      Poista
  2. Ensinnäkin vanhat lehdet ovat aarteita, voi että mikä nostalgiamatka <3 Edellisestä talostamme löytyi rempatessa seinien sisältä vastaavia aarteita, että niitä oli kivaa lukea.

    Olen isovanhempien kasvattama, toinen sotaveteraani toinen lotta. Kyllä vaari näki painajaisia sodasta loppuun asti ja jotenkin mummin ja vaarin eteenpäin antamina sodan pelko asuu minussa. Kaikki se kauhu ja suru, mummin veljien kaatuminen, kaikki tuntuu vielä läheiseltä.

    Kaiketi jokainen sukupolvi uskoo ettei sotaa tule, mutta ihminen on ihminen. Toivotaan todella että maailma on viisastunut ja niin järeät aseet jo pelotteena, ettei kukaan uskalla aloittaa...

    Ihania lasikuvia, kaikkea niin kaunista taas. <3 Sinulla on täydellinen maku. <3

    Ihanaa viikonloppua <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivotaan, toivotaan <3
      Me taidamme olla se viimeinen sukupolvi, joille sota tuntui vielä läheiseltä. Isovanhempamme kertoivat siitä meille heidän omien kokemustensa kautta ja saimme omin silmin nähdä heidän pelkonsa sekä surunsa, joka ei koskaan kadonnut.

      Kiitos kauniista sanoista :) ..ja superihanaa viikonloppua sinulle ja koko perheellesi <3

      Poista
  3. Myös meidän suvussa on sodan kauhut koettu kovimman kautta. Mummo ja pappa joutuivat lähtemään evakkoon Käkisalmelta, jättämään kauniin kotinsa ja viljavat peltonsa sodan jalkoihin. Tyhjästä aloittivat toisten nurkissa asuen, isäni kun oli kuopus sai jäädä vanhempiensa kanssa asumaan, mutta isosiskon lähetettiin sotalapsiksi Ruotsiin. Voi niitä aikoja, kunpa kukaan ei joutuisi enää koskaan kokemaan mitään niin kamalaa.

    Iloisempiin aiheisiin. On ollut varmasti juhlallinen hetki, kun tyttäresi pääsi äänestämään ensi kertaa. Onko teillä siellä sellainen tapa, että äänestyksen jälkeen keitetään vaalikahvit? Meillä kaffetellaan aina sen jälkeen, kun ollaan käyty äänemme antamassa kunnantalolla. Niin ja herkutellaan tietysti asiaankuuluvilla herkuilla. Tällä kertaa ajattelin leipoa Ellen Svinhuvudin kakun, joka sopii mielestäni oikein hyvin päivän teemaan.
    Kevät on siellä jo pitkällä, ihania kukkakuvia <3
    Aurinkoista viikonloppua Marianna!

    VastaaPoista
  4. Sama kohtalo omilla isovanhemmillani, jotka olivat Kivennavalta kotoisin. Pohjanmaalle päätyivät ja tyhjästä aloittivat. Omaisia vei sota heiltä mukanaan ja mummon kaipuu Karjalaan oli elinikäinen.

    Ilmankos me tykätään kaikesta sorjasta :)

    Kyllä me vaalikahvit yleensä juodaan, mutta tällä kertaa oli niin kiireinen päivä, että kävimme vaalismootheilla :)
    Hyvää viikonloppua <3

    VastaaPoista