Kevätpäiväkirjan merkintöjä

Jaahas...jospa sitä herättelisi taas tätä blogiakin, eikä vain instagramin puolella pörräisi! 

Mitä teille kaikille kuuluu? 

Täällä vuonossa ollaan (kuten joka kevät) täydellisesti kevään pauloissa, eli sormet mullassa ja pää joko jossakin puskassa tai sitten pilvilinnoissa haaveita piirtelemässä. 

Minusta, vastahakoisesti kaupunkilaisesta, on jälleen kerran rimpuillut esiin ja vapaaksi metsäläinen, heinähattu....onnellinen landepaukku!

Aamuhetket maalla tuntuvat taas lähes satumaisilta, sillä kauan odotettu aamuaurinko jaksaa jälleen kiivetä viereisen vuorenhuipun yli ja lähettää tanssivat säteensä uneliaan torppamme aamukahvipöytään. Säteet tanssivat pitsiverhoissa ja seinillä, ne saavat mukaansa avoimesta ikkunasta tulvivan raikkaan meren tuoksun, lintujen konsertin ja natisevat lattialaudat! 

Ja voi miten onnelliseksi sitä itsensä tuollaisena hetkenä tunteekaan! 

Kahvikin tuoksuu torpalla niin ainutlaatuisen hyvältä, mummonmökkimäisen hyvältä ja aamuhetkessä on jotakin niin lempeää, rauhallista ja turvallista, että sydän on onnesta pakahtua.

Kaikenlaiset kylvöyritykset, lannoitukset, haravoinnit ja muut pihatyöt vievät juuri nyt aikaa (varsinkin, kun kykenen tekemään vain vähän kerrallaan), mutta aikaa vie myös valokuvaaminen, joka valon lisääntyessä on aina vain hauskempaa.

Tässä kevään edistymistä kuvina: 

Puutarhan asukkaat ovat taas vauhdissa ja kukinta kauneimmillaan.

Kuvan hämähäkki asuu terassillamme ja rakastaa aurinkoa :)

Edellisviikonloppuna satoi ja paistoi ja pisarakuvaamista oli mahdoton vastustaa :)

Gaean (Gaia, äiti maa) silmät ovat kaikkialla. 

 

Valkovuokkojen kukinta torpan pihassa on alkanut ja pääsiäispupukin siellä jo reippailee :)

Torppa valmiina pääsiäiseen.

Tähänkin postaukseen oli sitten laitettava muutama kuva innokkaista malleistani - he kun ovat niin suloisia! 

Heidän massujensa pulleus on muuten nyt sillä mallilla, että karitsat syntyvät hetkellä millä hyvänsä. Voi sitä ihanuutta....tuskin maltan odottaa!

Lenkkeilimme tässä jokin aika sitten Rogaland Arboretin metsässä ja ilostuimme havaitessamme, että osa alppiruusuista oli jo kukassa.

Täällä ne ovat valtavan suuria, metsän kiistämättömiä kuningattaria. 

Lenkkipolun varrella.

Pääsiäiseen valmistautumista kaupunkikodissamme, eli yksi karkilla täytetty pääsiäismuna on jo esillä. Kuten joka vuosi, jakaudumme pääsiäisenä muuttuviin kokoonpanoihin ja molemmat kodit ovat käytössä - koristelen siis kummatkin.

Tämän pidempiä en jaarittele tälläkään kertaa, vaan toivon, että viihdyitte kuvakoosteen parissa ja saitte käsityksen siitä, missä minä jälleen luuraan. 

Mitä ilmoihin tulee, olemme saaneet nauttia upeista kevätpäivistä ja lämpötiloista aina 18 asteeseen saakka. Tänään on tosin viileämpää ja yölämpötila taisikin laskea ihan nollaan asti. Se hirvittää vähän, sillä pihalla on kukinta parhaimmillaan ja paleltumisen vaara on suuri. 

Kirsikka-parka ei tykkää kylmistä öistä.

Ihania kevätpäiviä teille kaikille täältä landepaukun maailmasta!

Niin, ja hyvää pääsiäistä, jos en sitä ennen tänne ehdi! 

(Ig:ssä nähdään joka tapauksessa).

Vi snakkes, 

Marianna