Vuonon kimallus

Pieni (tai no vähän reilumpi) kuvakooste siitä, mitä on tullut viime viikkoina kuvattua :) Juuri nyt odotellaan hellettä, sen mukana (tottakai) kulkevaa ukkosta ja lauantaina tänne saapuvaa Bon Jovia, jonka konserttiin lähden minäkin, vannoutunut ikifani rokkaamaan :) Olin heidän konsertissaan Helsingissä vuonna 1986, joten on aivan mahtavaa mennä kokemaan Bon Jovi nyt uudelleen.....33 vuoden jälkeen....ja Jon Bon Jovia lainatakseni " not old, just older" Mutta nyt kuviin!  Olen nyt kuvaillut luontoa ja torppaelämää myös ensi vuoden seinä- ja pöytäkalentereihin ja saapa katsoa syntyisikö kuvistani vielä korttejakin.  Oli miten oli, nyt kuvataan ja syksyllä tehdään sitten kaikki muu työ. Luontoa on aina yhtä antoisaa kuvata. Valo ja sää vaihtelevat, luonto on kaunis. Sade Auringon paluu Hetkiä torpalla. Herneet ja tomaatit Torppa-aiheisen kalenterin kuvissa aion ...

Kun lapset olivat pieniä, olivat 17.mai:t (Norjan kansallispäivä) yhtä hulinaa.  Päiväkodin ja koulun paraatiin kiiruhdettiin jo aamuvarhaisella ja niihin lähtöä edelsi JOKA VUOSI jonkinlainen kaaos ja hässäkkä.  Hyväksi vakuutetut kengät saattoivatkin yht'äkkiä kiristää, kansallispuvun essuun lätsähti hilloläiskä, hiusnauhat olivat kadoksissa tai koulurepun pohjalta löytyi lappu, jossa pyydettiin toimittamaan kakku koulun juhlaa varten!  Paraatit kuljettiin joko sadesäässä tai kuumuudessa, mutta kuitenkin aina yhtä suurella innolla, laulaen ja hurraa -huutoja huudellen.  Koulujen torvisoittokunnat puhalsivat tahdit, usein hieman nuotin vierestä ja paikallisen vanhainkodin edessä paraati pysähtyi kansallislaulua laulamaan. Iloiset ja hivenen liikuttuneet vanhukset yhtyivät lauluun, liput liehuivat ja kaikki vilkuttivat kaikille. Olen kulkenut paraatissa vastuullani kokonainen luokka, järjestänyt kilpailuja koulun pihassa ja leiponut niitä kakkuja....niin...