Vuonon kimallus

Vuonon kimallus

maanantai 22. syyskuuta 2014

Huivi kaulassa metsään

Kaulahuivi ja takki olivat eilen ensimmäistä kertaa mukana, kun teimme sunnuntairetken Arboretin metsään. Aurinko jatkoi maailman valaitsemista toki näilläkin kulmilla, mutta pohjoistuuli on sen verran reipas, että varjopaikoissa tuntui jo ihan syyskuulta ;)
Metsä oli kaunis, värikäs ja raikas, hyvä paikka tuulettua valvotun yön jälkeen. Lauantaiset tapas-/mezeiltamat täällä meillä kun venyivät pitkälle yöhön, vieraat viihtyivät niin hyvin ja hauskaa oli!  Aamiainen muuttui siitä syystä brunchiksi ja sen jälkeen tuntui oikealta lähteä tuuleen raikastumaan. 

Molemmat neitokaiset lähtivät mukaamme ja retken lopuksi kävimme vohveleilla ja kaffella Arboretin kahvilassa. 


Lauantain buffet.. Keksin käyttää kesällä Rodokselta ostamaani keraamista lautasta horiatikin tarjoiluun.  Lisäksi pöydästä löytyi dolmades, hedelmiä, tzatzikia, kana-quinoasalaattia, pieniä tiropitoja ja taateleita pekonissa, lihapullia jne. 
Ulkona satoi, mutta meillä oli lämmin tunnelma :) Parasta ovat juuri tällaiset rennot illanvietot kivalla porukalla. Kaikki auttelevat keittiössä ja jalat on lupa nostaa loppuillasta sohvalle ;) Mikään ei ole niin "nokonuukaa" ja kaikilla on hyvä olla. 









Kattaminen on hauskaa ja koetan keksiä joka juhliin jotakin erilaista. Launtaina katettiin pellavan värein ja koska pöydässä oli myös kreikkalaisia herkkuja, saivat Rodoksen rantakivet koristaa kattausta. Vanhat hedelmälautaset ovat perintöä ja niihin kuuluu myös tarjoiluvati. Jälkiruoka (marjoja ja hedelmiä) tarjoiltiin niiltä, sillä ompputeema sopii mainiosti myös syksyyn. Servetit ovat Tine-K home:n ja lasilyhty Riviera Maisonista.









Arboretin metsässä oli aivan ihanaa! Olen kirjoittanut siitä aiemminkin, alppiruusujen kukinnan aikaan, mutta metsässä on paljon ihailtavaa kaikkina vuodenaikoina. 
Tässä kameran takaa katsottuna:






Horrokseen matkallako?

























Kaikki viljeltävä maa käytetään hyväksi aina niihin korkeuksiin saakka, joissa traktori ei kallistu kumoon - näihin maisemiin en kyllästy ikinä.










Kuten alussa mainitsin, huivi oli eilen taas mukana matkassa. Huivi on sellainen naisten juttu.....ja monet miehet inhoavat huiveja ;) Huivilla on monta olemusta ja luulenpa, että ne miehiä ärsyttävät huivit ovat sellaisia ns. kukkahattutäti-huiveja. Tai sitten heitä ärsyttää huivien liioiteltu käyttö, esim. keskellä kesää tai lähes kaulatukea muistuttavana paksuna tönkkökerroksena aina leukaan asti. Enpä tiedä, mutta itse pidän huiveista aika lailla. 
Ystävättäreni laski omansa viime vuonna....en muista montako niitä oli, mutta aika hurjasta määrästä on kysymys. Itse olen siivonnut kaappejani nyt niin ankaralla kädellä, että suurin osa vanhoista takeista ja huiveista sai lähteä hyväntekeväisyyteen ja ainoastaan uusimmat ja rakkaimmat retaleet saivat luvan jäädä kaappiin. 
Takkeja minulla oli ihan nolo määrä......yli 20 kaikenkaikkiaan :( Nyt jäljellä 8 - hyvä minä :)

Lempparihuivit ovat nyt järjestyksessä:

Siniset ja siniharmaat:
Pallohuivi on Mario Contin Donna, tähtihuivi on Beck Sonder Gaardin, sininen merinovillahuivi on Spinnerigaarden ja sydänhuivi löytyi kerran Jørpelandista (pieni putiikki).





Ruskeat ja harmaat:
Käärmeshuivi on Cubuksesta, ruskea huivi on Ilse Jacobsen Hornbækin ja alhaalla sitten tuttu klassikko :)



Yksiväriset villahuivit ovat ihania talvella. Jätin kaappiini pinkin ja mustan :)


Tänään paistaa aurinko ja vaikka aamu olikin viileä, ovat villatakit ja huivit aivan liikaa tänäänkin. 
Olen siivonnut kukkapenkkejä ja ihan kunnon hikihän siinä tuli..... syysvuokot kukkivat yhä komeasti ja uusia nuppujakin on paljon.









Kukkapenkissä kukkii vielä myös hortensia :)




Keittiössä kukkivat parhaillaan nämä pikkukurpitsat :) 
Halloweenia odotellessa......







Huolimatta siitä, että viikonloppu oli aivan ihana ja koko kesä on ollut ihan uskomattoman upea, on myönnettävä, että valvoin taas koko "Suomessa kulkien". Pala sydäntä on siellä ja sen palan kohdalla toisinaan aivan suunnaton kipu. Ikävä vie toisinaan yöunet ja niin kävi taas viime yönä. 
Kyyneleitä ei voi estää ja yön pimeydessä ne saavat tulla. 
Ihminen voi kontrolloida paljon, mutta ei tunteitaan, ei ikävää :(

No, syysloma lähenee ja kotiin lie kulkeva tieni. Isän sauna ja Suomen kirpeä syysilma - ne olivat mielessä yölläkin. Haluan kävellä Ruissalossa, juoda kahvia kuulaassa aamussa, kulkea omia jälkiäni ja tuntea olevani kotona. 

Niihin puheisiin ja takaisin pihalle, 

Vi snakkes, Marianna





9 kommenttia:

  1. Upea tuo satumetsä, niin rehevä ja värikäs!

    Voi tuota sinun huivivarastoa, mitä ihanuuksia
    sieltä löytyykään!

    Kaipuu kotikonnuille ei väisty varmaan koskaan,
    onneksi pääset pian palaamaan, edes hetkeksi.
    Hauska ajatella, että kuljet täällä meidän hoodeilla,
    Meidän koti kun on Maskussa ja möksä Merimaskussa.

    Ehkä joskus järkkäämme oikein treffit, kun olet täällä
    pidemmän aikaa? Olisi niiiin kiva tavata <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, vanhoilla kotihoodeilla :) Olisi todellakin hauska tavata ja eiköhän se vielä onnistukin. Tuo koti-ikävä on ikuinen, kausittainen, mutta ikuinen ja hinta ulkomaille muuttamisesta. Niiden rakkaiden ihmisten luokse on aina ikävä ja yöt ovat tietysti sitä pahinta aikaa silloin, kun uni ei tule. Minun sydämestäni on suuri pala Turussa ja juuret tiukasti siellä kotimaan mullissa. Muu maa mansikka, oma maa mustikka <3

      Poista
    2. Siis höh...toisin päin tietysti...muu maa mustikka! Mä kyllä tykkään enemmän mustikoista, joten siksipä tuo lienee menneen väärinpäin :D

      Poista
  2. Mukavata iltalukemista täällä ennen nukkumatin maahan suuntaamista...Minäkin tykkään järkkäillä juhulia, justiisa tuossa saunassa juteltiinkin isännän kanssa ystäväpariskunnasta jota emme ole pitkään aikaan treffannut. Hekin Kreikan ystäviä, joten voisinkin ottaa vinkkiä tarjoiluistasi. Ja kyllä naisella pittää olla se huivi-rytöläjä...Nauratti tuo toteamuksesi kaulatukihuivista. Sammaa kommenttia kuultu täälläkin, että eikö tuo liian massiivinen ja raskas kesäpukkeutumisseen. Kauniita syyspäiviä sinne teijän koko perheelle :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanaa syksyä teille myös. Luin juuri sääennusteen, jossa englantilaiset meteorologit lupailevat varsin leutoa talvea koko Pohjolaan - saapa nähdä mitä tulee ja tuleeko huivi-rytöläjälle käyttöä ;)

      Poista
  3. Upeat kattaukset siellä!!
    Laitahan joskus sinun tsatsikisi ohje! Itse rakastuin siihen 10 vuotiaana Thassoksella vieraillessani ja siitä lähtien se on kuulunut vakioreserviin. Olisi kiva kuulla, miten sinä sen teet :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mun ohje on helppo. Käytän yleensä 4 dl ruokajugurttia (mielellään aitoa kreikkalaista tai turkkilaista) ja 1 dl kermaviiliä (tämä kirpeyden vuoksi, koska en käytä omassa versiossani etikkaa). 1 kurkku kuorittuna ja raastettuna, 1-2 valkosipulinkynttä puserrettuna, aavistus oliiviöljyä ja siinähän se. Korista oliivilla. Aina yhtä hyvää ja kesällä varsinkin, kun grillaamme souvlakia :)

      Poista
  4. Upeita kuvia!

    Vajaa pari viikkoa sitten Ruissalossa oli vielä vihreää ja kesäistä. Saa nähdä, miten syksy etenee

    VastaaPoista
  5. Kiitos Sussi :) Tykkään valtavasti tuosta syysvuokosta - niin kauniit kukat. Toivon todellakin, että Ruissalo odottaa minua värikkäänä - silloin siellä on mahtavaa kävellä. Kauhea tää mun koti-ikävä taas....viime yönä olin taas siellä :)

    VastaaPoista