Sademetsän viikinki


Kahvinkeitin pörisee keittiössä, verhot heilahtelevat avonaisista ikkunoista tulevan ilmavirran mukana ja reipas sateenropina........no, se hukkuu ruohonleikkurin hurinaan! 
Viikinki se siellä työntää ruohonleikkuria soturin ilme kasvoillaan, t-paita sateen kastelemana, punainen parta vettä tippuen, eikä näytä antavan periksi. "Hullu norjalainen", ajattelen minä ja sytytän sateen hämärtämässä tuvassani muutaman kynttilän. 
Viikingillä on sentään seuranaan kaksi joutsenta, jotka pesevät sulkapukujaan sadetta suihkunaan käyttäen ja kolmikko onkin juuri nyt ainoa elonmerkki sateen hiljentämässä maisemassa.

"Miten on? Haluisitko vaihtaa valkokalkittuun taloon Kreikassa?" kysyn viikingiltä tämän vaihtaessa kuivaa päällensä. 
"Ja jättäisin nauttimasta vilvoittavasta kesäsateesta?"  toteaa punaparta ja katselee ylpeänä nurmimattoamme, joka nyt on oikein kartanomaisen virtaviivainen. 
Sade loppuu ja me juomme kahvit ulkona. 

Unelmani omasta kreikkalaisesta lomakodista jääköön siis toistaiseksi bucket-listalle ja postaukseni tulkoot jatkossakin täältä sademetsästä.
Sademetsää tämä vuononmutka nimittäin tänäkin viikonloppuna muistutti, sillä auringon kanssa vuorottelevat lämpimät sateet saavat kaiken "höyryämään" ja kasvamaan kohisten. 


Höyryävät metsät 





Ja sitten taas paistaa.
Puut ja pensaat vehreytyvät ja kasvavat sellaisella vauhdilla, että sen voi todellakin kuulla. 
Saniaiset nostavat kippuraisia päitään, tuomi päätti aloittaa kukkimisen ja me asumme kaiken vihreyden keskellä, kuin puutarhatontut konsanaan.









Perjanti-ilta oli tyyni ja lämmin, joten istuimme ulkona aina keskiyöhön saakka. 
Pääskyset ovat taas täällä ja illan hämärtyessä todistimme jälleen tuttua vahdinvaihtoa - pääskyset kävivät levolle ja lepakot tulivat yövuoroon.







Pikkukukat ehtivät turvaan ruohonleikkurin hampaista.




Valkokalkittu talo Kreikassa saa siis odottaa, mutta värimaailmansa puolesta torppamme voisi olla kyllä kreikkalainenkin. Se on ollut sinivalkoinen jo kauan ja varsinkin kesäisin on juuri tämä sinisen sävy kauneimmillaan. 
Se pitää vanhojen oppien mukaan poissa myös esim. kärpäsiä, joita sininen ei miellytä ja on siksi ollut suosittu väri myös entisaikojen maalaiskeittiöissä.
Sinivalkoiset torpat ja talot ovat perinteinen näky täällä lounaisrannikolla, jossa vanhojen talojen ovet ja ikkunanpuitteet ovat lähes poikkeuksetta värillisiä - sinisiä, vihreitä, punaisia ja mustiakin.
Merimiehienkö mukana tämä tapa tänne aikoinaan kulki? Ilmeisesti. 
Täältä rannikolta seilattiin ahkerasti Välimerelle ja mökkimme kirje- ja korttilaatikostakin olen löytänyt kortteja, joita kylän poijat ovat aikoinaan reissuiltaan lähettäneet, mm. Algeriasta.





Pihassa kukkivat nyt syreenit, joilla on kiva koristella myös jälkiruokia. Me herkuttelimme lauantaina mustikkajäätelöllä ja syreeninkukilla.
Sitä ennen syötiin pastaruuan kylkiäisenä nokkosiakin, jotka ryöppäsin muutaman minuutin ja tarjoililin sitruunanmehun ja oliiviöljyn kanssa....nam! 
Ohje löytyy instasta.








Ruusupuskan ensimmäinen.





Pihan vihreät lapsoset: Päärynä, mustikka ja omppu.







Perjantain aamulenkki ei ihan kuvattomaksi jäänyt sekään, joten tässäpä kotisaaren maisemia perjantaiaamulta.










..ja vilkaisu kotipuutarhaani täällä kaupungissa.

Kiinanpalmuni oli talvella hukkua (kukkalaatikko tukossa), mutta voimistuu jälleen ja tekee uusiakin lehtiä.  Japaninvaahtera taas on kohta komeimmillaan ja antaa sohvalle upean, punaisen taustan.






 Yrtit ovat vauhdissa, laakeripuut kohta kukassa nekin ja katsokaapa irispenkkiin :) 
Tämä on niin kivaa aikaa!




Näitä kuvapostauksia saisi juuri nyt tehtyä ihan jokaiselle päivälle, mutta välillä täytyy tehdä muutakin, joten kuvakasoina saatte postaukseni.

Voikaahan hyvin ja nauttikaa kesäsäästä! Oli kiva kuulla, että Suomikin sai nyt suven ja lumet ovat pelkkä muisto vain :)

Vi snakkes, 

Marianna




Kommentit

  1. Wow, todellakin kuin sademetsästä nuo vuoristomaisemat!
    Ihana kevään lumo kääntyy jo kesään.
    Syreenit ja mustikkajäätelö...nam!

    Kaunista viikkoa sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, kesään on käännytty ja nyt tekisi jo mieli jarruttaa kauden etenemistä. Olisi niin kiva viipyä juuri tässä hetkessä, jossa kaikki on uutta, voimakasta, vehreää ja täynnä odotusta.

      Ihanaa viikkoa sinulle Susanna!

      Poista
  2. Ihanat kuvat;2 ensimmäistä kuvaa tosiaankin muistuttaa sademetsää,jota näin kun asuin Etelä-Amerikassa:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos!
      Kauniita ovat höyryävät metsät :)

      Oikein hyvää viikkoa Jael!

      Poista
  3. Kuvaat kauniisti kamerallasi, mutta luulin kyllä nähneeni viikinkisoturisikin ihan ihka elävänä ja päättäväisenä suorittamassa tärkeätä tehtäväänsä. Osaat myös kirjoittaa!! Todella.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Leena!

      Kirjoitin nuorempana paljonkin, mutta ruuhkavuosina kirjoittaminen jäi pois harrastuksistani ja ulkomailla asuminen teki äidinkielellle hallaa.
      Blogin kirjoittaminen on onneksi parantanut ruostunutta kieltäni ja nykyään tekstiä tulee jo taas helpommin.

      Kiva, että tykkäsit :)

      Poista
  4. Voi mitä maisemia te Viikinkisi kanssa saatte ihailla! Upeita, upeita kuvia - ja olen Leenan kanssa samaa mieltä: kirjoitat kauniisti ja elävästi - oli pakko ihan tarkistaa, ettei tuo alku ollutkaan lainaus jostain kirjasta. Kauniin kielen rakastajalle on suuri ilo lukea tällaista tekstiä <3
    Aurinkoista viikkoa myös sinne <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon Lady!

      Kommenttisi lämmittää mieltäni, sillä ulkomailla asutut 25 vuotta eivät ole tehneet hyvää äidinkielen kirjottamiselle. Vuonon kimallus on ollut kieleni pelastus, sillä sen kautta olen elvyttänyt kieleni sujuvuutta ja nykyään tekstiä tulee taas soljuvammin.

      Oikein hyvää viikkoa sinulle Lady <3

      Poista
  5. Oi miten kaunista siellä on ja kaikki kuvasikin on todella kauniit <3
    Ihanaa viikon jatkoa <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon Susanne <3

      Kesäistä viikkoa sinulle!

      Poista
  6. Oi ihanuutta näitä kuviasi jälleen, niin kaunis kuvakimara! Ja valloittava teksti!
    Nyt kun meilläkin vihdoinkin alkanut lämmetä, tuntuu luonto tosiaan kohisevan ja vihreys lisääntyy silmissä:)

    Suloisia päiviä luoksesi♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Hannah!
      Tämä on sitä parasta aikaa ja jokainen päivä tuo mukanaan uusia yllätyksiä puutarhassa ja metsissä :)

      Lämpimiä ja aurinkoisia päiviä sinulle <3

      Poista
  7. Kyllä teillä siellä on kaunista, ihana luonto ja niistä kuvat.
    Saanpa minäkin osaksesi niistä. Edelleen totean että teillä kesä on selvästi pidemmällä. Meillä ei tietoakaan syreenikukista, ne ovat tosi kauniita.
    p.s. laittaisitko blogiosoitteeni omaan blogiluettoloosi. Kiva jos vaikka joku löytäis blogini sinun kauttasi, on kiva saada uusia lukijoita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ja laitanhan toki.
      Hyvä päivittää vähän listoja muutenkin :)

      Mukavaa helatorstaita ja viikonloppua!

      Poista
  8. Kauniit kuvat!
    Siellä on kevät pidemmällä kuin täällä.
    Ihanaa illan jatkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sari ja oikein hyvää helatorstaita ja viikonloppua sinulle!

      Poista
  9. Ihan kuin sademetsä! Kyllä sielu lepää näissä kuvissa =).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) Tämä viikonloppu menikin sitten vähän kuumemmissa merkeissä!

      Poista
  10. Niin kaunista taas kaikki. Teksti, kuvat, sireeneillä koristeltu jätskiannos. Nyt elämme täällä Suomessakin vuoden parasta aikaa. Voi kun se pysähtyisikin, ainakin hetkeksi, tähän. Me täällä odottelemme kovasti sadetta.
    Ihania toukokuun viimeisiä päiviä! T.Maija Myrskyluodolta

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Sinäpä sen sanoit, toukokuun viimeiset päivät.....apua! Kunpa voisikin pysäyttää ajan juuri nyt!
      Mukavaa viikkoa sinne teille <3

      Poista
  11. Vastaukset
    1. Kiitos Sussi ja oikein hyvää viikkoa sinne teille :)

      Poista
  12. Ihanasti kuvailit iltaanne. Tuonne kreikkaan muuttamista ollaan mekin monta kertaa mietitty, varsinkin kun kotimaassa vihmoo ja on pimeetä. Mutta jotenkin on rikkaus että meillä on nämä 4 vuoden aikaa. Sitä odottaa pitkän pimeän jälkeen valoisuutta ja siitä nauttii mutta mukava on kun illat pimenevät ja pääsee sytyttelemään kynttilöitä. Mukavaa viikkoa sinulle

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos.
      Kreikkaan muuttamista pohdin ihan jatkuvasti ja talojakin olemme sieltä katselleet, mutta toistaiseksi odottelemme.
      Sairauteni kannalta Kreikka olisi hyvä vaihtoehto, sillä talvet ovat minulle se pahin aika ja nivelet särkevät ihan hirveästi heti, kun mittari laskee alle 10 asteen.

      No, joskus sitten.....eikö vaan?

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Valohoitoa psori-käsille ja mielelle :)

Syyspäivän throw back huhtikuun hetkiin

Kreikkalaiset tuliaiset