Miss' sypressit tuoksuu nyt talvellakin!

Blogi- ja instakuvat Suomesta ovat juuri nyt toinen toistaan kauniimpia! 

On kuurankukkia, jäälyhtyjä, lumisia metsiä, kuunsiltaa hangilla ja vaikka minkälaista postikorttimaisemaa - näin ei ole meillä!

Täällä suuren meren rannalla, Golf-virran läheisyydessä, eletään hyvin erilaista talvea, eikä joulutunnelmaa löydy metsästä, pellolta tai muualtakaan luonnosta. 

Meidän mittarimme valssailee 0 asteen ja 10 lämpöasteen välillä ja huurretta lähemmäs lunta emme pääse.

Aurinkoisina päivinä, kuten tänään, tuntuu ihan keväiseltä. Lenkillä tuli niin lämmin, että jouduin luopumaan sormikkaista ja kaulahuivista, avaamaan jopa takinkin. 

Metsässä oli lämmintä ja vihreää, sillä saniaiset, muratit ja paikoitellen alppiruusutkin vehreyttävät metsän talvellakin. Linnut lauloivat auringon innoittamina ja kalliolta kuului keväinen tippuvan veden ääni....tip, tip, tip...

Siinä kulkiessani mieleeni tuli väkisinkin Sylvian joululaulu!

Tässä muunnelluin, itselleni sopivin sanoin:

Miss' sypressit tuoksuu nyt talvellakin,

istun oksalla uljaimman puun,

miss' siintääpi veet, viini on vaahtovin

ja sää aina kuin huhtikuun.

Ja vuoret niin kaukaa mä kauniina nään,

ah' tää kaikki hurmaa ja huumaapi pään,

ja laulelmat lempeesti lehdoissa soi,

sen runsaammat riemut ken kertoilla voi!

Sä tähdistä kirkkain, nyt loisteesi luo
sinne Suomeeni kaukaisehen!
Ja sitten kun sammuu sun tuikkeesi tuo,
sä siunaa se maa muistojen!
Sen vertaista toista en mistään ma saa,
on armain ja kallein mull' ain' Suomenmaa!
Ja kiitosta sen laulu soi Sylvian
ja soi aina lauluista sointuisimman.

Sunnuntain lenkkeily tehtiin tosin varsin sumuisessa tihkusateessa, mutta silloinkin lämpimässä sellaisessa. 

Kävimme nimittäin pitkästä aikaa Njåskogenissa ja ylitimme Frøylandsvatnetin upeaa, käärmemäistä Midgardsormen-siltaa pitkin. 

Silta on kerrassaan upeasti suunniteltu ja sulautuu luontoon aivan täydellisesti. Midgardsormen oli viikinkimytologian mukaan maailmankäärme. Se oli kietoutunut maailman ympäri sen vesissä maaten ja tulisi viimeisenä päivänä nielaisemaan koko maailman. 

Näissä sumuisissa maisemissa on helppo aistia viikinkien mennyttä maailmaa ja ymmärtää heidän uskomuksiaan. 

 Midgardsormen kiemurtelee äänettömästi veden yli kohti vuoria, riisutut puut peilautuvat tyyneen vedenpintaan, kaikki on hiljaista.....aika hienoa!

Njåskogen on ihana! Se tuoksui raikkaalta ja suojeli sateelta.

Maanantaina paistoikin jo taas aurinko.

Lenkkeily koiran kanssa tuottaa aina kuviakin, joten tässäpä joulukuun luontoa kotinurkilta.

Olen pikkuhiljaa joutunut pyörtämään sanani kuolleesta ja värittömästä talvesta, sillä eihän se sitä todellakaan ole!

Todennäköisesti Kööpenhaminasta Amerikkaa kohden....

Eilinen lenkki oli sitten se viikon lämpimin ja ilma todellakin keväisen oloinen. Me istuimme Linuksen kanssa jonkin aikaa rannalla (tunnelmat filminä instassa) ja matkasimme ajatuksissamme kesään! Linus, kuten emäntänsäkin, on kesän lapsi ja auringon suuri ystävä, joten tämä pieni "kesä talven keskellä" oli tervetullut vieras.

Teki ihan mieli pulahtaa uimaan! 

Saniaiset, puita pitkin kiipeävät muratit ja muut talvivihreät kasvit huolehtivat metsän väreistä talvellakin. 

Täällä lenteli eilen niin paljon pieniä hyönteisiäkin, että linnut saivat auringon lisäksi herkkuja ruokalistalleen. 

Tiistaina piipahdettiin kävelyllä vanhassa kaupungissa ja sen jälkeen kaakaolla värikkäällä kadulla. 

Vasta tänne muuttanut tuttuni tuntuu viihtyvän tässä lauhassa ilmastossamme oikein hyvin ja onhan se mukavaa, kun voi joulukuussakin nauttia kaakaonsa ulkoterassilla joulukatua ihaillen. 

(kuva terassilta löytyy sekin instasta)

Vanhassa kaupungissa oli valtavan pimeää, mutta suloisen jouluista. Kuvia oli vaikea ottaa ilman erikoisvarusteita (kunpa se pukki nyt toisi jotakin sellaista), mutta tässäpä pieni kollaasi näkemästämme.

Jouluvalmistelut jatkuvat täällä kotonakin ja maananataina koristeltiin kuusi. 

Tein siihen muutaman koristeen lisää käyttämällä pieniä kuvakehyksiä ja vanhoja perhekuvia. Niistä tuli oikein somia!

Meidän kuusemme sai tänä vuonna nimen Victoria - kuningatar Victorian mukaan - joten se kimaltaa kruunuin ja Victorian ajan tyyliin. Kehykset valitsin sen mukaan, mutta voihan ne tehdä itsekin, esim. hyvästä pahvista ja koristella kankaalla, maalilla tms. tai käyttää askartelukaupoista saatavia puukehyksiä, jotka on helppo tuunata omaan kuuseen sopiviksi.

Kuningattaren muut helyt :)

Joulu lähestyy hurjaa vauhtia ja kalenteri on täynnä ohjelmaa aina ensi keskiviikkoon asti. 

Sen jälkeen rauhoitutaan joulun viettoon ja tänä vuonna joulupöytänikin on ihan suomalainen - kinkku on tilattu!  Kaupungin vanhin lihakauppias toimittaa suomalaisen joulukinkun tilauksesta ja tänä vuonna vaihdamme lampaanluut kinkkuun :)

Oikein hyvää joulun odotusta teille kaikille! 

Ha en riktig hyggelig førjulstid! 

Marianna