Mamman keittiössä /στην κουζινα της μαμας / på kjøkkenet til mamma

Taisin varastaa kreikkalaisen tv-ohjelman nimen, mutta se jotenkin tupsahti mieleeni, kun mietin sunnuntaista fuusio-kokkaamistani ja keittiötäni muutenkin :) 

Täällä Norjan lounaisrannikolla on jälleen syksyiseen tapaan menossa ns. sauesanking, eli lampaiden kokoaminen vuorilta ja vuonoista, joissa lampaat ovat kesälaiduntaneet. Kesän vapaus ja upeat yrttiruokavaliot ovat lammaspoloille mennyttä aikaa ja kokoamisen yhteydessä osa lampaista, varsinkin tämän vuoden karitsoista, päätyy teuraaksi.  Jouluruoka pinnekjøtt ja syksyn lammaskaali ovat suosittuja herkkuja ja meilläkin juhlittiin syksyä sunnuntaina lammaskaalin siivittämänä. 

Lammaskaali on perinneruokaa parhaimmillaan, yksinkertaista ja hyvää. Kaalia ja lammasta vuorotellen pataan, mukaan tilkka vettä, hieman jauhoja kerrosten väliin (sakeuttamaan), pippuria ja suolaa. Pata pariksi tunniksi porisemaan ja kyytipojaksi perunoita, porkkanoita ja vaikkapa puna- ja polkkajuuria. 

Me teimme jälkkäriksi omenapaistoksen, eli kunnon sadonkorjuupäivällisestähän tässä on kyse! 

Tällä kertaa tein kuitenkin norjalaista lammaskaalia siinä mielessä fuusiolla, että juomana tarjoilin Rodokselta tuotua retsinaa ja pöytään katettiin suomalaista lasia :) Retsina oli kuin luotu tämän aterian kaveriksi - metsäinen raikkaus yrttejä herkutelleen lampaan ja tuoreiden juuresten rinnalla - nam!

 Kivat lyhdyt, puinen alusta ja servetit löytyivät RM:n syysmallistosta ja synttärialennusmyynnistä. Kivet ovat Rodokselta. Juomalasit ovat suomalaista vanhaa Iittalaa, kummitädin perintöä ja kaikki erivärisiä. Sopivat aina kivasti syksyn kattauksiin. 

Syksyssä on näitä hyviäkin puolia - se helpottaa kesää ikävöivää :)

Keittiön merkitys kasvaa aina syksyllä, sillä grillikausi jää taakse ja syksyn pimeinä iltoina tekee usein mieli leipoa tai laittaa jotakin oikein hyvää ruokaa. 

Keittiö piristyy aina niin helposti helposti hedelmillä ja vihanneksilla, lasimaljoihin esille ja kaunista on,  mutta myös kukat ja kynttilät luovat mukavaa tunnelmaa. Auringonkukat ja kanervat ovat mielestäni aivan ihania juuri nyt :)  

Minä en pidä sellaisista "kliinisen steriileistä" keittiöistä, joissa ei näy mitään ruokaan tai ruuanlaittoon liittyvää. Kuvissa ne näyttävät usein upeilta, mutta keittiön on omasta mielestäni oltava se KODIN SYDÄN, lämmin, asutun näköinen ja viihtyisä. Muistelen aina mummoni keittiötä maalla, sen tuoksuja, ääniä, kaappeja ja purnukoita - sellainen keittiö on kodin sydän. 

Omani lienee aavistuksen modernimpi versio, mutta ainakin siellä näkyy ruuanlaitto ja elämä. 

Iso lyhty keittiössä tomii hienosti myös maljakkona ja on siksi kiva. Juuri nyt tykkään keittiössä keltaisesta, siksipä sitruunaa ja auringonkukkia. 

Kanervat ovat kauniita niin sisällä kuin ulkonakin. Paperipallot ovat Kremmerhusetista.

Tänään avasin Suomesta tuodun kahvipaketin ja keitin hyvät kahvit :) Olen sairaslomalla, kyllä, käsien vuoksi tälläkin kertaa, joten kahvihetket ovat tärkeitä. Käteni pakottavat minut nyt jättämään nykyisen työni, mutta uskon, että vanhan loppu on uuden alku - siivet selkään ja lentoon - I´ll be fine :D

Muumimamma kahvikaverina auttaa aina, paha mieli kaikkoaa, kun muistelee muumien filosofiaa......tätä kuvaa katsellessa voi miltei kuulla Muumimamman lohduttavan ja antavan kannustavia ohjeita kupposensa takaa.......... ja hyvää oli mamman kahvi, muumien keittiön makuista, luulisin <3 

Vi snakkes, Marianna