Time for goodbyes

Keskikesän yöttömät yöt, suloisin suvi ja juhannus kynnyksellä - viimeinen kouluviikko on VIHDOINKIN pyörähtänyt käyntiin ja perjantaina alkaa norjalaisten koululaisten hartaasti odotettu kesäloma! 
Omalla kohdallamme se tarkoittaa myös yhden elämänvaiheen loppumista, sillä nuorimmainen jättää perjantaina jäähyväiset koululleen, alakoululle, joka on näytellyt suurta osaa arkisessa elämässämme jo 11 vuoden ajan. Kummatkin tytöt ovat käyneet samaisen alakoulun / barneskolen ja itse olen istunut niin FAU:ssa = foreldrenes arbeidsutvalget (vanhempainyhdistys) kuin luokkayhteyshenkilönäkin. Olemme olleet mukana retkillä, valvoneet juhlia jne. 
Barneskole jää nyt taakse ja nuorimmaista odottavat uudet haasteet - samoin meitä. 
Myönnettävä on, että tunsin jonkinlaista haikeutta, kun aamulla allekirjoitin viimeisen ala-asteen kokeen. Neiti päätti koesarjansa upeilla 13/14 pisteellä ja joimme sen kunniaksi ananasmehut :)

Torstaina kokoonnumme viimeisen kerran, kun 7. luokka esittää lähtiäisjuhlassa musikaalin Grease. Koko kevään harjoittelu ja pukujen ompeleminen on tuottanut tulosta ja meilläkin täällä kotonakin osataan nyt Grease-biisit alusta loppuun.....ne pyörivät päässä yhtenään. 
Nuorimmainen ikävöi jo nyt opettajaansa, joka nuoresta iästään huolimatta (tai ehkäpä juuri sen vuoksi) on ollut aivan uskomattoman inspiroiva, oppimishalua & sekä yhteishenkeä upealla tavalla aikaansaava, oppilaiden keskuudessa ihailtu ja kunnioitettu ja kerrassaan mukava ihminen. Suurin kiitoksin ja haikein mielin jätämme nyt jäähyväiset luokalle 7 B ja sen iki-ihanalle opettajalle <3 


Aika tähyillä uusia haasteita kohden...






Poden parhaillani jonkinlaista kesäflunssaa, joka on vienyt äänenkin ja toivon sen hellittävän viimeistään torstaina. Huomenna vietämme uudistuneen terassin avajaisia "rättikutsujen" merkeissä, eli kokoonnumme ystävä-ja naapuriporukalla Norwex-merkkisten siivoustarvikkeiden ja ihonhoitotuotteiden esittelyyn. Mustikkapiirakkaa, ystäviä ja siivousvälineitä meille, joilla on "pöly aina ajatuksissa / støv på hjernen".  Ihan sopiva terassi-ilta juhannuksen tiimoilla ja grillikin puhdistuu samalla :) 


Uuden puun tuoksu on hurmaava. Tuo aita pitäisi vielä maalata, mutta flunssa siirsi maalaushommaa....onneksi on kesää jäljellä.



Uusi terassi on oikein soma ja työt jatkuvat juhannuksen jälkeen, kun rakennamme vielä toisenkin terassin autotallin takana olevalla "ongelma-alueelle". Ihan kiva saada paikkoja kesän aikana mallilleen...täällä kaupungissakin :)

Vaikka mojoni on yleensä varsin hyvä, olen viimeiset pari päivää kokenut lasini, en vain puoliksi tyhjäksi, vaan lähes tyhjäksi ja siipeni rikkinäisiksi. Sunnuntai-iltana katsoin parhaaksi karata koiran kanssa metsään....itkemään....siis ihan reilusti itkemään. 
Maanantaina rukoilin, koska edelleen itketti.  Flunssa ei auttanut asiaa, joten olo oli kuin maahan tallotulla vanhalla rievulla. 
Tänään tulikin sitten jo valoa ja vastaus rukouksiin....nimittäin ystäväni fb-statuksen muodossa :)
Hänkin makaili kotona flunssan kourissa, mutta juuri tuo joutilaana olo oli saanut hänet pohtimaan elämää ja onnea, josta hän sitten kirjoitti statuksensa. 
Hän kirjoitti siitä, miten hyvin asiat ovat, kun on rakastava perhe, oma koti, vakaa toimeentulo, luonto ympärillä, maassa rauha ja tasa-arvo ....arjen perusasioista, jotka eivät kuitenkaan ole itsestäänselvyyksiä. Me olemme niin onnekkaita ja etuoikeutettuja! 
Rakastan elämää - kirjoitti ystäväni.... ja niin teen minäkin! 


Onnekas on se, joka voi näin kauniissa maisemassa itkeskellä - luonto auttaa aina. Ajatelkaa, me saamme vapaasti liikkua luonnossa, metsissä, vuorilla ja merellä - mikä etuoikeus. 













Onnekas on se, jolla on tällainen kaveri. Ihmisten maailma tuottaa toisinaan suunnatonta surua ja pahaa mieltä, mutta kun tämän näköinen karvakuono lohduttaa, näyttää maailma heti paremmalta.
Otin kuvan eilen, kun niiskutin sohvalla ja Linus huolestui. 





Yöttömät yöt ja perhe vierellä....life is good indeed :)





Kiitos ystävälle - palautit mojon ja hyvät fiilikset - juhannus saa tulla! 

Näillä sanoilla ja fiiliksillä: Oikein ihanaa juhannusta teille kaikille!

Vi snakkes, Marianna



















Kommentit

  1. Ihana, kaunis kirjoitus, joka liikutti minutkin ihan kyyneliin <3
    Se, että itkettää välillä, se on rikkaus. Että on kaikki se tunteiden kirjo ja että voi niitä käyttää... Niitä itkupäiviä tosiaan välillä tarvitaan, että voi taas nähdä esteettä sen kaiken ihanan, mitä elämässä on...
    Lämmin halaus sinne, ihana blogiystäväin, ja mukavaa juhannuksen aikaa! <3

    VastaaPoista
  2. Voi miten ihana kirjoitus! Ihan kuin omasta elämästäni....Viime talven raskaat taakat (ne joiden takia suljin myös blogini, kun piti ottaa aikalisä itseni kanssa) alkoivat taas kasautua harteille, kun tuli todella pieniä vastoinkäymisiä... Mutta kuinka puhdistavaa onkin avata hanat ja itkeä hartiat rennoiksi :) Nukuttu yö ja juoksulenkki lähimetsässä aikaisin aamulla juuri, kun luonto on heräämässä.... Olet oikeassa, elämä on ihanaa ja hetkessä on sen kauneus! Se vaan pitää oivaltaa :-)
    Oikein mukavaa juhannusta myös sinulle! Toivottavasti siellä on edes lämpöisempää kuin täällä järkyttävän kylmässä Suomessa. Positiivista asiassa on se, että ei pala nahka auringossa ;)

    VastaaPoista
  3. Välillä tekee hyvää itkeä tirauttaa oikein kunnolla, se käy hyvin puhdistautumisrituaalista. Kyyneleiden pyyhkimisen jälkeen maailma näyttää taas paljon paremmalta. Ystävät on kyllä ihan parhaita tsempittäjiä, jo yksi sana auttaa parantamaan monta haavaa.

    Minä inhoan jäähyväisiä, lasten kevätjuhlat ovat ihan sieltä pahimmasta päästä. Voi sitä nenäliinojen määrää mitä tämä rouva saa tuhlattua yhden tilaisuuden aikana! Ihan totta, kärsin kovasti siitä, että en pysty lainkaan hillitsemään tunteitani vaikka kuinka yritän keskittää ajatukseni johonkin ihan muuhun esim. Saksan verbien kertaamiseen :-)

    Upeaa juhannusta vuonon rannalle <3 Me suunnataan huomenna mökille ja aiotaan viettää siellä seuraavat viisi viikkoa, mitä nyt yksi Ruotsin reissu heitetään.

    VastaaPoista
  4. Ihana postaus! Hyvää juhannusta:)

    VastaaPoista
  5. Voi että teillä on kaunista - niin sisällä kuin ulkonakin.
    Voi, jos meidän nuorin lapsista olisi jo sen ikäinen että olisi omillaan, silloin voisi vakavasti ajatella Norjaan muuttoa.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Valohoitoa psori-käsille ja mielelle :)

Syyspäivän throw back huhtikuun hetkiin

Kreikkalaiset tuliaiset