Uskon puute, eli nyt tarvitaan apua!

Terveisiä ihanalta aamulenkiltä (vaikkakin lyhyeltä - yskä kun kiusaa vieläkin)! Stavangerissa paistaa jälleen aurinko ja ulkona on aivan uskomattoman ihanaa, raikasta, kaunista ja kirpeää, mutta lämmintä. Kävelin alas rantaan ja ihailin maisemia, auringossa kimmeltävää merta, pienen kalastajaveneen putkutusta eteenpäin vuonossa, lintuja, syksyn lehtiä ja vielä voimissaan olevia kesäkukkia.  Kamera olisi saanut olla ulkoilutettavana sekin, mutta tällä kertaa ikuistin maisemat vain omille verkkokalvoilleni :) Kerran näinkin. 
Oman kukkapenkkini espanjattaret kukkivat nekin vielä ja niistä sentään nappasin tiistaina teille kuvankin. 




Joulu ilmoittelee täällä vuonossa jo tulostaan ja kaupungin joulukoristeiden paikoilleen asentaminen aloitettiin maanantaina. Suurin osa sisustusliikkeistä on tuonut joulunsa jo esiin ja ruokakaupassakin näkyy jo joulumarsipaania, sylttyä, pähkinöitä jne. 
Aikaistahan se on näin marraskuun alussa, ainakin minun mielestäni, mutta toisaalta ihan kivaakin.   

Itse koetan jarrutella joulun rakentamista, vaikka glögikauden olenkin jo avannut ja muutaman lahjankin ostanut. 
Näin marraskuussa rakennan kuitenkin ns. talvisisustusta ja ujutan sitten joulun sen joukkoon, pala kerrallaan. Tunnelma valmistuu pikkuhiljaa ja pikkujoulu avaakin sitten sen varsinaisen joulukauden täällä kotona. 
Nuorimmainen jo haaveilee Michael Bublen joulumusiikista ja tekee huoneessaan tilaa omalle joulukuuselleen :) 


Opiskeluni sisustuskonsulentiksi ei ole mennyt ihan suunnitelmien mukaan, sillä tämä peijakkaan käsipsoriasis on heittänyt kapuloita rattaisiin. Käteni eivät kestä paperia ja pienikin kosketus paperiin aiheuttaa ongelmia. Kaikkiin opintotöihini liittyy piirtämistehtäviä ( ne ovat suurimmaksi osaksi piirtämistä) ja siksipä en opiskelussani juurikaan etene. Pumpulihanskoissa työ ei onnistu ja muut hanskat eivät ole käsilleni hyväksi. 
Olen onneksi saanut opintoihini jatkoaikaa ja päätöseni viedä homma kunnialla loppuun on tähän asti pitänyt - periksi en haluaisi antaa!  Arvosanani ovat olleet korkeita ja opettajat ovat kannustaneet jatkamaan. Olen hyväksynyt sen, että tämä vie aikaa ja jonkinlainen toive ihmeparantumisestakin elää yhä, mutta.....nyt uskoni horjuu ihan muista syistä. 
Minua on neuvottu pitämään sisustussilmät kirkkaina ja mieli aktiivisena, eli seuraamaan sisustusmaailman tapahtumia, sisustamaan, luomaan, kuvaamaan ja jakamaan tekemisiäni. Blogihan sai alkunsa opiskeluni pohjalta ja vaikken siitä ihan puhdasta sisustusblogia luonutkaan, on se sisältänyt paljon näitä interiöörijuttujakin. Omia tekemisiä ja kuvia jaamme myös kanssaopiskelijoiden kanssa ja muutama alan supertaitaja, sekä opettajat, niitä myöskin haluavat toisinaan nähdä. Palaute on yleensä positiivista ja tietenkin on kiva saada neuvoja ja vinkkejä. 
Olen kokenut olevani oikealla tiellä ja vaikken mikään maailmanmestari tässä olekaan, uskon kehittyväni parempaan suuntaan ja taitavani näitä juttuja ihan mukavasti. Sisustuksien lisäksi harjoittelen valokuvaustekniikkaa, kuvankäsittelyä jne. Oma kansio on tulevaisuudessa tärkeä ja sen luomista on harjoiteltava. 

Tällä alalla ei voi pitää kynttilää vakan alla, vaan omia töitä on opittava näyttämään rohkeasti (kuten sitten tulevaisuudessa asiakkaillekin). Minua on siksi neuvottu jakamaan kuviani myös fb-sivullani. Fb on neuvojien mukaan hyvä paikka, sillä omille ystäville ja tuttaville on helpompaa ja turvallisempaa näitä opiskelutöitä ja visioita näyttää ja palautetta on kiva saada. 
Minun kohdallani tämä on johtanut vain ja ainoastaan uskon menetykseen ja kysymykseen: pitäisikö nämä sisustushanskat ripustaa sittenkin naulaan?  
Tiedän, että fb on hölynpölyä, mutta kuitenkin......samat ihmisethän olisivat kuitenkin tulevaisuudessa niitä toivomiani ensimmäisiä asiakkaita ja hyvän sanan levittäjiä, tai niin kuvittelin.....Tulisivatkohan he ostoksille, jos avaisin oman liikkeen? 
Fb-reaktioiden perusteella eivät! 

Reilusti yli sadasta fb-kaverista ainoastaan 2 tykkäystä näille seuraaville talvisisustuskuville meiltä kotoa!!!
En välittäisi mitään, jos kyse olisi pelkästä harrastuksesta, mutta koska kyseessä on toivottu tuleva ura (ja taivas tietää miten sitä kohden taistelen), alkaa uskoni horjua - niin se vain on....ja kuvat on nyt näytetty muutamalle alan osaajallekin...onneksi!!! Voinko kuitenkaan jättää huomioimatta sitä faktaa, että ystäväni ja tuttavani eivät noteeraa kuviani mitenkään....voiko sellaiselta pohjalta lähteä esim. omaa liikettä mainostamaan? Tiedän toki, ettei kuvieni laatu ole mitään ammattimaista - tavallinen kamera, ei erikoislaitteita, oma koti ja itse rahoittamat sisustukset, mutta opiskelijatyöstähän tässä on kysekin.


Taljoja, kynttilöitä ja eläinaiheita. Marraskuun tunnelmia. Itse rakennettuja yhdistelmiä kynttilöistä ja lyhdyistä sekä taljasta & paljeteista & eläinaiheista. Tummia harmaan ja ruskean sävyjä, hopeaa ja keltainen huomioväri. 









Kuvasin myös terassin tunnelmat torstain aamuauringossa. Oli niin ihanaa istua auringossa glögiä maistellen ja valmistua illan työvuoroon. Illalla sitten jo satoikin. 
Tämä kuva sai sentään 9 tykkäystä, mutta ei kuulunutkaan suoranaisesti sisustuskuvien ryhmään. Sinnikkäänä sissinä tein siitä nyt kuitenkin uuden tunnuskuvan blogilleni :)






Tämäkään tekele ei aikanaan saanut yhtään tykkäystä. Kuva on viime vuodelta - syyskuun kattaus dinnerpartyille. 





 Fb ei tietenkään ole mikään mittari, mutta pistää silti pohtimaan. Itse en ole tykkäysteni suhteen pihi ja sormeni painaa varsin helposti "like"-nappia, jos näen ystävieni tekemisiä aiheesta kuin aiheesta. Paitsi jos en todellakaan tykkää....., eli siinäpä se kysymysmerkki nyt sitten kummittelee! Eikö kukaan tykkää???

No, eteenpäin, sanoi mummo ylämäessä ja sillä asenteella jatkan minäkin. 
Lopetan, jos alan ihmiset siihen kehoittavat tai jos käteni putoavat kokonaan pois.....tai sitten jatkan proteesin avulla :D 
Mutta mitä mieltä te olette? Mitä tehdä, kun oma lähiympäristö ei kommentoi tai pidä? Voiko yksin alan ihmisiin luottaa? Voiko sellaiselle pohjalle sijoittaa mitään? 



Minä jatkan nyt auringosta nauttimista ja toivotan teille kaikille oikein hyvää viikonloppua. Me matkaamme huomenna maalle ja sunnuntaina olisi palattava kahvittamaan seudun suomalaisia!

Ai niin.....pieni joulumieli täällä jo on... eksyin nimittäin Riviera Maisonin hyllyihin...










Vi snakkes, Marianna





Kommentit

  1. No ensinnäkin: se, että kukaan ei satu painamaan sitä "tykkää"-nappia, ei tarkoita sitä, että he painaisivat "Ei tykkää"-nappia :). Monilla on fb:ssa niin paljon kavereita, että suuri osa jutuista ja kuvista menee yksinkertaisesti ohi, jos ei koko ajan istu koneen ääressä. Eli facebookin perusteella ei todellakaan kannatta vetää yhtään minkäänlaisia johtopäätöksiä yhtään minkään suhteen. Varsinkin, jos kyse on itselle tärkeästä asiasta, jonka suhteen on vielä vähän epävarma. En koskaan jakaisi omia maalauksiani omilla facebook-sivuilla - se on vielä aivan liian herkkä aihe:). Ihmisten tykkäämiset ja ei-tykkäämiset ei useinkaan ole kovin tarkaan harkittuja. Kunhan näppäillään tai jätetään näppäilemättä sen enempiä miettimättä.

    Toisekeen, omasta mielestäni fb ei ole muutenkaan mikään hyvä paikka tällaisten kuvien jakamiseen. En varmaan itsekkään kauheasti reagoisi tai reagoi siellä oleviin sisustuskuviin. Tai ainakin niissä pitää olla tekstiä kaverina. Fb kun ei mielestäni perustu kuviin, vaan tekstiin. Paljon oikeampi paikka kuville on instagram ja vaikka pinterest. Onko sulla profiili siellä?

    Noista jakamistasi kuvista sitten. Itse pidän eniten kahdesta ylimmästä - ovat tosi kauniita! Yleensäkin kuvissa vähemmän on enemmän. Lähikuvat ja kuvat, joissa tapahtuu vähemmän, ovat tehokkaampia. Varsinkin, jos tekee kollaasin. Jos kollaasissa on kaukaa otettuja kuvia, joissa on paljon tapahtumia, kuvasta tulee helposti sekava, vaikka sisutus itsessään olisi kuinka kaunis ja onnistunut. Se on ehkä vähän ongelmana tuossa kattaus-kollaasissa. Kattaus on kaunis, mutta kollaasi vähän sekava.

    Vaikka itse en paljon varsinaisia sisustuskuvia otakaan, seuraan paljon muita blogeja ja pinterestiä ja yritän analysoida muiden kuvia. Mikä niissä on hyvää ja mikä miellyttää silmää ja miksi? Varsinkin Ruotsissa on tosi taitavia kuvaajia ja bloggaajia. Omia lemppareitani ovat esim. Krickelin ( http://www.lovelylife.se/krickelin/ ) ja Northern light ( http://northerndelight.elledecoration.se ) - ja näiltä molemmilta sivuilta löytyy sitten linnkejä eteenpäin muihin hyviin blogeihin. Jostain syystä en ole löytänyt vastaavia kivoja norjalaisia blogeja… onkohan niitä?

    Mutta siitä vaan jatkat opiskelua! Ihan kaikkiin luoviin ammatteihin ja harrastuksiin liittyy nämä tuskaiset tilat, kun ajattelee, että "en osaa mitään, en opi mitään ja mikä oikein kuvittelen olevani? Ei kukaan kuitenkaan ole kiinnostunut" jne jne. Se kuuluu vähän niin kuin asiaan, se on hyvä tiedostaa ja opetella elämään sen kanssa :).

    Tsemppiä, olet taitava, luova ja innostunut. Se riittää. Sitten vain kuvaat ja kuvaat ja kuvaat. Ja vielä kerran kuvaat :). Ja katsot muiden kuvia yhtä paljon :).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos vinkeistä ja neuvoista, painan mieleeni. Sain todellakin neuvon tähän fb:ssakin jakamiseen ja joidenkin kohdalla se oli ollut varsin kannustavaa....no, ihmisillä on varmasti erilaisia fb-piirejä. En pidä fb minkäälaisena mittarina, mutta ystäviäni toki. Arvostan sitä, että saan palautetta - kuten nyt sinultakin - ja sehän se auttaa matkan varrella. Täytyypä tarkastaa nuo mainitsemasi blogit. Luovuus on aina tuskallista ja kriitikkojen käsissä. Kuten niin usein olen todennut, turvallisinta on olla tekemättä mitään....., mutta siihen tilaan en halua lähteä.

      Poista
    2. Siis luovuuden tulos on kriitikkojen käsissä...oli tarkoitus sanoa.
      Hyvää loppuviikkoa :)

      Poista
    3. Olen itsekin miettinyt viime aikoina paljon näitä luovuusjuttuja, kun olen taas maalaillut enemmän. Vaikka se tulos on kriitikkojen käsissä, niin tärkeintä olisi oppia olemaan välittämättä liikaa. Etsiä oma tyyli ja oma tie, ja kulkea sitä rohkeana ja pää pystyssä. Aina on niitä jotka tykkää ja niitä, jotka ei tykkää. Nämä kun ovat makuasioita :). Se on vähän sama juttu näiden blogien kanssa. Mutta sitten toisaalta, olla kuitenkin nöyrä sen kritiikin edessä. Miettiä, onko siinä jotain perää ja voiko siitä ottaa oppia? Mutta ei antaa sen suistaa itseään pois omalta tieltään. Koska jos lähtee tekemään asioita vain miellyttääkseen joitain "auktoriteetteja", kadottaa helposti oman äänensä ja oman juttunsa, ja se muuttuu tyhjäksi ja sieluttomaksi.

      Yksi blogivinkki vielä "Helt enkelt". Ruotsalainen nainen, joka ottaa upeita kuvia pääasiassa omasta kodistaan ja jolla on tuhansia seuraajia, mutta silti hänkin pyörii luomisen tuskassa tosi usein... To be or not to be. To do or not to do :D.

      Poista
  2. Jos olisin fb ystäväsi, olisin kyllä tykännyt kaikista! Mielestäsi blogisi kuvat ovat aina kivoja ja näkee, että ne on tyylillä "stailattu" ja muokattu - älä siis missään nimessä luovuta!!
    Näissä on tunnelmaa!!
    Me odottelemme jos lumimyräkkä yltäisi Pirkanmaalle tänään, kaipaan niin lunta ja sen tuomaa valoa. On ollut niin synkkää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kannustuksesta. Meillä on täällä juuri nyt hirveän kylmä, vain 6 astetta ja täysikuu mollottaa kylmältä taivaalta. Lumi olisi tervetullutta, vaan tuskinpa sitä täällä ihan heti nähdään.

      Poista
  3. Herranpieksut- ei tykkäyksiä! Näin ihania kuvia, asetelmia ja tekstiä. olisiko sananparsi paikallaan - "ei kannata heittää helmiä sioille".

    Minun fb- kokemukseni ovat erilaisia. Itse olen jo vanha ja nuoremmat tutut ovat pyytäneet kaveriksi, joten laitoinpa mitä tahansa, tulee tykkäyksiä roppakaupalla ja kommentteja niin, että välillä uskon jo itsekin laittavani "upeita" kuvia ym. Joten minusta ei mittariksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla on fb-listalla monta taitavaa sisustajaa ja sisustuksesta kiinnostunutta ihmistä - siitä se mun pikkuinen paniikki nyt heräsikin! Sain tänään (linkitin postauksen fb:iin) palautetta toki myös ihan suoraan siitä, ettei mun tavaroiden ripustelu kaikkialle kiinnosta ja että "oikeat" valokuvat ovat paljon kiinnostavampia. Risut ovat kuitenkin tervetulleempia kuin syvä hiljaisuus, joten rehtiä peliä ainakin. Tuun taas käymään sun blogissa. Hyvää viikonloppua :)

      Poista
  4. Tykkään sinun tyylistäsi ja kuvistasi ihan äärettömän paljon! Instagramiin minäkin sinut lempeästi passittaisin, siellä kuva on se, joka tulee huomatuksi, joka on ohittamaton. Kokeile... ehkä fb hukuttaa loputtomaan virtaansa upeat otoksesi? Oletko muuten kokeillut minkäänlaisia piirtämisohjelmia? Mulla ei itsellä ole mitään kokemusta - ja eivät varmaankaan koskaan ihan ole kynän ja paperin veroisia, mutta niistäkin voisi löytyä laadukkaita ja kokeilun arvoisia ohjelmia. Samoin tuli mieleen, onko muuta pintaa, jolle voisit piirtää kuin paperi? Jokin laatta tai ohut vaneri?
    Tsemppiä marraskuun hämärään <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No nyt siirryn tutkimaan Pintrestiä ja Instaa tarkemmin. Minulla on insta, mutta koska telefoonini kuvanlaatu on ihan kökkö, en instaa juurikaan käytä. Uusi puhelin ostoon? Meillä ei ole opintotehtävissä lupaa käyttää piirtämisohjelmia ja sehän se probleemi onkin. Tarkat säännöt koskevat myös paperia, käsin tehdyt piirustukset lähetetään koululle ihan tavallisena postina. Argh. Ihanaa viikonloppua Ellis :)

      Poista
  5. henkilökohtainen FB ei ole paras paikka tuohon.

    Minulla on kokemusta oman kirjani markkinoinnista, jos haluat kuulla tarkempaa, niin laita minulle s-postia. osoite löytyy blogini sivupalkista

    VastaaPoista
  6. Kiitos kaikille kannustuksesta ja varsinkin neuvoista. Sussi, tuhannet kiitokset :) Kantapään kautta se oppi parhaiten tulee, mutta kiva kuulla, että joillakin tuo fb toimiikin. Norjalaisilla kanssaopiskelijoillani varsin hyvinkin, mutta norjaksihan minä en ole mitään julkaisuttakaan. Instagram on nyt työn alla (uusi puhelin pukilta kenties). Hyvää marraskuista viikonloppua kaikille <3

    VastaaPoista
  7. Ziljoona tykkäystä täältä Turun suunnasta! Kuvasi ovat kerrassaan upeita ja rakentamasi sisustuskollaasit inspiroivat sisustamaan. Olet lahjakas stailaaja, jatka valitsemallasi polulla.
    Ihanaa viikonloppua ystäväni <3

    VastaaPoista
  8. Lisää näistä tykkäyksistä ja kommenteista. - Pitkä juttu selitettäväksi. Nämä tällaiset sivustot eivät oikeastaan ole mittari ollenkaan jos tekemisen laadusta on kyse. - Vuosia sitten. kun itse aloitin, odotin innolla kommentteja, varsinkin blogeilla. Tällä blogilla on kaiken aikaa tullut jonkun verran, mutta toinen blogini "vanhat ajat" ei ole saanut kommentteja juuri koskaan. Siellä olen kirjoittanut vanhoista ajoista, tein jopa kirjankin niistä kirjoituksista. Kirjaa olen tehnyt käsityönä noin 60 kappaletta ja myynyt ne kaikki. Mutta ne kommentit puuttuvat. Kova pala tyytyä siihen, mutta lukijakunta taitaa olla sellaisia, että eivät hoksaa tai osaa näitä juttuja. Tytär neuvoikin minua, että älä odota kommentteja vaan bloggaa ikään kuin kirjoittaisit päiväkirjaa. Siltä pohjalta tämä onkin ihan OK . Niinpä nyt olen tekevinäni sääpäiväkirjaa tällä blogilla ja "vanhat ajat" blogillani muistelen tällä haavaa siirtolais-aikojani Canadassa. Laskurista huomaan kyllä, että niitä kirjoituksia seurataan todella paljon, mutta en ole tietävinäni. Varmaankin tuttavat seuraavat, kerronko mitään heistä. Saattaisihan kommentteja tulla jos vähän sepittelisin juttuja siihen malliin, että heräisi mielenkiinto todella. Mutta näillä mennään.

    VastaaPoista
  9. Kyllimarjaana, samaa teen minäkin, eli pidän blogia vähän päiväkirjan tapaan. Mökillä kirjoitan lisäksi ihan vanhanaikaista päiväkirjaa. Hauska tapa saada ruokaohjeita, säätiloja yms. muistiin. Kommentit ovat vähän sellainen "niin ja näin" -juttu......niitä ei aina tule ja joskus se on tietysti harmillistakin, mutta enpä minäkään niiden vuoksi tätä blogia pidä. Tilastot näyttävät kuitenkin valtavaa lukijamäärää, kuten varmasti sinullakin ja näitä tilastojahan on joskus ihan mielenkiintoista tutkia. Ne kertovat paljon: missä on luettu, mitkä olivat liikenteen lähteet jne. Luin juuri artikkelin siitäkin, miten jotkut harrastavat ns. vihalukemista, eli lukevat juuri niitä blogeja, joita vihaavat (elämäntapa, aiheet, kuvat)! Huvinsa kullakin ja hulluilla huikeimmat :) Mun täytyy nyt tulla tutkimaan se Vanhat ajat -blogisi - en ole siihen kurkistanutkaan vielä.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Valohoitoa psori-käsille ja mielelle :)

Syyspäivän throw back huhtikuun hetkiin

Kreikkalaiset tuliaiset