Kolme yötä jouluaattoon

Tässä yksi kauneimmista tietämistäni norjalaisista joululauluista, Himmel på jord. 

"Taivas maan päällä, niin suuri armo, en ole yksin täällä missä asun".

Joulurauha laskeutuu jälleen kaupunkeihin ja kyliin. Joulun taianomainen tunnelma täyttää mielen ja joulupuuhien ohessa tuntee rauhan laskeutuvan omaankin mieleen. Koti-ikävä Suomeen kiusaa minua (myös) näin joulun aikaan ja vähän kateellisena katselen lumisia kuvia Suomesta, haikailen kinkun perään ja kaipaan kotiväkeä. 

Onneksi edes muutamat paikalliset suomalaiset ovat jääneet aloilleen tänne sateen piiskaamaan Vestelandetiin, joten kotimaista glögiseuraa on lähellä, jos ikävä tästä vielä pahenee. 

Joulu on minulle rakas ja tärkeä aika ja oma joulurauhani löytyy joulupuuhia tekemällä, perinteitä muistaen - ja sitä kautta myös rakkaitani muistaen. 

Tuntuu, että mummo on lähelläni, kun paistan karjalanpiirakoita ja tätini keikauskakkuohjeella tehty ananas-kirsikkakeikaus palauttaa mieleen monta lapsuuteni joulua hänen kanssaan. 

Omat uudemmat traditiot ovat tyttöjen kanssa rakennettuja ja heille tärkeitä. 

Tädin kirjoittama keikauskakun ohje. Tätini oli minulle hyvin rakas ja tuntuu melkein, että leivomme yhdessä, kun luen hänen käsinkirjoitettua ohjettaan.  

Keikauskakku on sellainen 70-luvun kakku ja niin mums-hyvä. Tällä on kiva korvata joulun "liian raskaat" hedelmäkakut.

Gluteenittomat karjalanpiirakat tattarijauhoista. Vähän vaikeampaa, koska tattari on "kuivempaa", mutta onnistuu kuitenkin ja maku on ihana!  Joulun aamiaisherkut ovat tässä. Karjalasta kotoisin oleva mummoni on ajatuksissani, kun leivon näitä.  Kenties siis mukana keittiössäni hänkin... <3 

Suvi Teräsniskan Mummo on kuin omasta mummostani kertova. Silmäkulmaan hiipii kyynel, kun tätä kuuntelen. Mummoni matkasta tähtiin tulee kohta kuluneeksi 18 vuotta - hän lähti vanhemman tyttäreni syntymää seuranneena päivänä. 

Jouluna, perinteiden yhteydessä, oma suku ja rakkaiden ihmisten opettamat asiat ja heihin liittyvät muistot korostuvat. Siitä syntyy ainakin minulle se parhain joulumieli ja rauha sydämmeen. 

Kuusipuu on rakennettu ja lopullisen asunsa se sai eilen. Joulukoti on kynttilöiden valaisema ja toistaiseksi vielä vähän sekainen....lahjapaperia, leipomispuuhia jne..

Kävimme vielä eilen ostoksilla kaupungilla ja hankimme viimeiset kolme lahjaa. Kaupungilla olikin sitten aika kaaos, hälinä ja tungos, joten pakenin hetkeksi läheiseen puistoon ja kuvailin lintuja :) Mainio tapa poistaa stressi - auttoi heti. 

Sateelta suojassa paviljongissa. 

Viime kesän lapsosia. Taivas tummui mustaksi juuri, kun saavuin kuvaamaan. Tummaa vettä vastaan joutsenlasten värit vain korostuivat. 

Tässä vielä viikonlopun tunnelmia kuvina. 

lisää sulkia....

Se paras ohje seuraavalle kahdelle päivälle :)

Oikein hyvää joulua teille kaikille, missä sitten olettekin <3

Halauksin,

Marianna