Kaveri kärpänen, tuhat lumista kelloa ja Muumipapan uusi kevät

Talviloma! 
Nuoriso venyttelee laiskoja jäseniään vällyn alla, aurinko paistaa ikkunasta sisään ja kahvi maistuu mainiolta - talvilomaviikko on pyörähtänyt käyntiin. 
Olin lauantain (tuon kiireisen sydänilmapallojen koristaman päivän) töissä ja illaksi matkasimme maaseudun rauhaan. 
Matkalta ostettu, Habib Wardan tekemä kebab-pizza ....kyllä, luitte aivan oikein, kebabpizza.....ja firenzeläinen lempiviinimme maistuivat lähes taivaalliselta hämärän mökin lämmetessä vanhan ja uskollisen puu-uunimme voimin. Vuono oli aivan tyyni, tähtitaivas kuin timantein kirjotttu samettikangas ja piipusta tupruava savu tuoksui koivupuulta ja keväiseltä illalta. 
Parempaa loman alkua ei juurikaan voisi toivoa. 

Aamukin valkeni aurinkoisena ja vuonossa alkaa olla taas enemmän liikennettä ja elämää. Kalastajaveneiden kaksitahtimoottorien kodikas putkutus on minulle sellainen kesäinen ääni ja muistuttaa lapsuuden kesistä Ruissalossa. Rakastan sitä ääntä ja tulen aina hyvälle tuulelle, kun kuulen sen mereltä. Kiire katoaa, stressi unohtuu ja muu maailma tuntuu sangen kaukaiselta. 

Joskus minusta tuntuu, että torpan aikaisemmat asukkaat, Eliane ja Lars, hymyilevät meille seinällä olevasta valokuvasta  Täällä on aina niin hyvä olla ja tuntuu, että heidän rauhallinen ja hyvä energiansa on täällä yhä. Tiedän, että he olivat hyvin kilttejä ja rauhallisia ihmisiä, joten voin kuvitella heidän jättäneen paljon rauhaa ja rakkautta sekä näihin vanhoihin seiniin että torpan pihaan. Kuvittelen mielelläni, että he katselevat meitä tyytyväisinä ja kiitollisina siitä, että pidämme heidän kodistaan niin hyvää huolta. 

Eliane ja Lars avioituivat vuonna 1876. He saivat kaikkiaan 10 lasta, joista neljä muutti myöhemmin Amerikkaan ja yksi, Rakel, menehtyi 16-vuotiaana sairauteen.  
Heidän kuvansa on kunniapaikalla torpan seinällä! 






Mökin pihassa kukki jo satoja lumikelloja ja tarkka silmä erotti muutakin kukintaa. Mökkimaisemamme on ns. kulttuurimaisemaa, sillä se on pysynyt lähes muuttumattomana 1800-luvun alusta lähtien ja on erittäin tyypillinen lounais-Norjan maisema. Yksi sen viehttävistä ominaisuuksista on sammal. Kivet ovat lähes kaikki paksun vihreän sammalmaton koristamia ja se luo metsiin ja rinteisiin jonkinlaista satumaista tunnelmaa. Sammalta on myös kiva käyttää koristeissa ja kukka-asetelmissa. 
Torpan isännän korjatessa rannalla venevajan viereistä porttia (talven myrskyjen rikkoma), vaeltelin minä pihapiirissä kevään merkkejä ihmetellen ja kappas vaan.....sammalmatolta minua moikkasi kevään enismmäinen kärpänen! Kesän kiusankappale oli nyt niin mukava ilmestys, että ikuistin sen tervehdyksen filmille :)



















Sammal on kiva lisä asetelmissa ja tässä on kevään ensimmäinen sellainen. Vanha emalinen pesuvati, narsissit ja sammalta. Tämä koristaa mökin terassia. 




Otan talteen myös sulkia. Tuo pieni kaksivärinen on pääskysen, valkoinen on lokin. Löysin myös sulkaservettejä. Pääsiäisen koristeet ovat siis jo suunnitteluhatussa :)








Syreenipuu








Toin lumikelloja sisällekin koristamaan <3 Ne ovat kerrassaan suloisia valkoisine kellohameineen. On uskomatonta, että ne vuosi vuodelta nousevat kylmästä maasta, hentoina, mutta niin vahvoina. Pieninä joukkoina ne seisovat tuulta ja viimaa vastaan, antavat lupauksen kesästä ja ilahduttavat talven pimeydestä väsynyttä. 













Valoa tulvii taas sisään aivan ihanalla tavalla ja sehän innostaa kuvaamaan! Tein pari kollaasia (toivottovasti ette kyllästy näihin samoihin nurkkiin) mökin tunnelmista.
Kuten olen aiemminkin kertonut, olemme tarkoin vaalineet torpan alkuperäisiä huonekaluja ja tavaroita. Vanha ruusumaalattu kaappi esim. oli häälahja Elianen äidille, Kristinelle. Kun modernisoin ja ostan uutta, harkitsen aina tarkkaan uuden ja vanhan yhteen sopimista. 
Tuo pieni jakkara on kalaverkkojen selvityksessä käytetty työväline. Siinä on yllättävän hyvä istua ja huomatkaa sydänkoriste sen selässä. Ennen tehtiin kauniita huonekaluja. 



Vanha venevaja purettiin muutamia vuosia sitten, mutta osa siitä on tallella ja uusiokäytössä. Kuvan avainnaulakko esim. on osa venevajaa. 




Kevät saa tähyilemään ja kiikarit ilmestyvät taas esiin kaapista. Olen aikaisemmin kertonut sisälläni asuvasta Muumipapasta, joka rakastaa tähyillä merelle, kirjoittaa, muistella ja haaveilla. Kun istun tämän pöytäni ääressä, tähyilen merelle ja kirjoitan blogiani, koen itseni Muumipapaksi. Olen jo kauan etsinyt uutta paikkaani ja vähän samoin ajatuksin, kuin Muumipappa.....

"Eräänä iltapäivänä elokuun lopulla kulki eräs isä puutarhassaan ja tunsi olevansa tarpeeton. Hän ei tiennyt mihin ryhtyisi, sillä kaikki mitä oli tehtävä oli jo tehty, tai sitten joku muu oli juuri siinä puuhassa"

Aivan, minä olen Muumipappa ja edessäni on nyt uusi ja suuri seikkailu. Olen löytänyt majakkani ja purjehdin sitä kohden. Suljin nimittäin työpaikkani oven viimeistä kertaa nyt lauantaina.....kerron lisää sitten joskus!  Lainaan vielä Muumipappa ja meri -kirjaa kalastajan ajatuksilla: 

"Kalastaja istui talossaan ja näki aaltojen kasvavan. Oli siunatun ihanaa, ettei enää tarvinnut välittää mistään. Kukaan ei kysellyt eikä kertonut, ei tarvinnut sääliä ketään eikä mitään. Oli vain taivaan ja meren käsittämätön ja saavuttamaton suuruus, joka virtasi hänen ylitseen ja ohitseen eikä koskaan voinut tuottaa hänelle pettymystä". 




Sellaiset ovat siis uudet tuulet täällä vuonossa, mutta ensin, ihan ensin on edessäni pieni loma. 
Mökkilaukku on nimittäin tullut nyt kotiin ja matkalaukku otettu esiin. Torpan hiljaisuus vaihtuu Oxford streetin kuhinaan, kun juoksen tyttärieni perässä pitkin Lontoon katuja :)
Hauskaa tulee varmasti olemaan ja kuten aina, torppaan paluu sen jälkeen aivan ihanaa! 


Mökkilaukku odottaa Lontoosta palaavaa :)



Oikein mukavaa viikkoa teille kaikille ja ennenkuin sanon byebye, toivotan uudet lukijat tervetulleeksi vuonoon. Kiva, että olette loytäneet tänne ja minä siten teidän blogeihinne :) 

Vi snakkes, Marianna

Kommentit

  1. Voi mahtava, kun pidätte torpastanne niin hyvää huolta ja entisten asukkaiden muistoja kunnioittaen! Aivan ihanaa. Eilen itseasiassa mietinkin sinua ja upeita aarteitasi, mitä aina löydät luonnosta. Itse hiihdin yhteen saareen ja mietin, että löytäisinköhän minä täältä jotain, kuten sinäkin aina luonnosta löydät :)
    IHANAA MATKAA, nauttikaahan ja shoppailkaa!

    VastaaPoista
  2. Voi ihanaa Nipsu, ihan täällä liikutun :) Löysitkö jotakin vai olivako vielä lumen kätkeminä? Luonto on kyllä upea aarreaitta ja jopa ihan tavallinen kärpänen voi saada iloiseksi näin helmikuussa :D Oikein ihanaa viikkoa sinullekin ja kiitos, matkasta tulee toivon mukaan mukava. Liput London Dungeon:iin ja London Eye:hin ovat valmiina, eli kauhua ja korkeuksia on luvassa shoppailun vastapainoksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei löytynyt yhtään mitään :) :) Hiihdin takaisin. Oli muuten erittäin pelottavaa hiihdellä keskellä järvä kun se jää PAUKKUU. Toisaalta ääni on upea, mutta kuitenkin jotenkin niin spooky. Ja siis jää on monta kymmentä senttiä paksu, mutta kuitenkin....

      Poista
    2. Se ääni on aika pelottava ja sellainen miltei "mystinen". Kerran kuuntelin jäisen järven ääniä illan ja metsän hiljaisuudessa ja vaikken jäällä edes seisonut, tuli jotenkin pelottava olo. Muumeihin palatakseni, saatoin kuulla Mörön saapuvan..hehheh...norjaksi Mörkö on Hufsa, hyinen Hufsa. Hän kylmä ja pelottava, mutta onneksi järvet jäädyttävä :D

      Poista
  3. Ihanaa kevättunnelmaa, niin tekstissä kuin kuvissakin.
    Mukavaa lomamatkaa ja onnea uuteen elämänvaiheeseen.

    VastaaPoista
  4. Voi sinua, Muumipappa <3
    Ihanaa, miten vaalitte ja kunnioitatte torppaa ja sen historiaa. Ihan varmaan se puolestaan luovuttaa teille hyvää energiaansa ja antaa suojaa vuonon myrskyissä.
    Haastoin sinut blogissani (selleri-postaus) blogikaverin ilahdutushaasteeseen - käy nappaamassa haaste, jos vain suinkin haluat <3

    VastaaPoista
  5. Ai niin, piti vielä toivottaa hyvää lomaa ja ihanaa reissua! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, haaste napataan. Keksin jotakin kivaa lomani aikana ja palaan asiaan :) Sellerikukat olivat muuten hienoja!

      Poista
  6. Oo, paljon onnea uusille tuulille! Ja oikein hyvää matkaa & lomaa :)

    VastaaPoista
  7. Sulosunnuntaita täältä kammarista! Miten mukava postaus jälleen, ihan kuljin mukanasi mökillenne, kuvviisikin niin ihana upota. Kevät siellä jo pitkällä, olin kyllä eilen lenkilläni täälläkin haistavani kevättuulen ja lintusetkin lauloivat kuin pesänrakennuspuuhissa konsanaan :)

    VastaaPoista
  8. Teillä on ihana tunnelma siellä kesäpaikassanne Elianen ja Larsin lämpimien katseitten alla.
    Kevät on siellä pitemmällä kuin Suomessa, on kiva tutkailla luonnon heräämistä!
    Loistavaa Lontoota!!

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Valohoitoa psori-käsille ja mielelle :)

Syyspäivän throw back huhtikuun hetkiin

Kreikkalaiset tuliaiset