Talvettomat talvikuvat ja talvi-ihon kosmetiikkaa

Minä en ole talvi-ihminen, en oikeastaan ollenkaan. En pidä hiihtämisestä tai lumessa "möyhimisestä" ylipäätään, palelen helposti ja suorastaan vihaan sulaneita lumikikkareita ihan missä vaan....lapasessa, lattialla - varsinkin lattialla.
(talviurheilun huippumaassa olen aika kummajainen).

En katso maastohiihtoa edes tv:stä, sillä jotenkin se vie minut takaisin 70-luvulle ja jopa  talviselle jumppatunnille, joka muistuu mieleeni suurin piirtein näin: Opettaja kaukana edellä ja minä (onneksi en yksin) lipsuvin suksin, räkä nenästä valuen, pipo vinossa ja hiki pipon alla hänen perässään, umpihangessa tietenkin.

Aikuisena olen tietenkin kunnostautunut (lue pakottanut itseni) takaisin suksille jo ihan lastenikin vuoksi ja ihan mukaviakin hiihtoreissuja olemme tehneet, mutta myönnettävä sen on - minä en hankeen, ladulle, mäkeen tai mihinkään lumiseen sen suuremmin halaja. 
Muutama lumipäivä vuodessa riittää minulle ja mukavinta olisi, jos ne osuisivat joulun tienoille tai talvilomaan. 

Muistan vieläkin lapsuuteni ensimmäisen Espanjan matkan (talvilomalla) ja sen oivalluksen riemun, kun ymmärsin, että näinkin voi elää - auringossa ja palelematta, kaukana lumesta ja suksista :D   Lumikikkarevapaa tulevaisuus piirtyi suunnitelmiini oitis! 


Ja kuitenkin....katselen Suomesta ryöppyävää talvikuvien määrää somessa ja lähes kadehdin sitä kauneutta, joka kuvista tulvii. 
Lumisia puita, jäätä, kylmää kauneutta! Kuvien lumimaisemissa voisin minäkin tehdä enkeleitä, sillä niissä ei näy keltaisia läikkiä tai lumiauran jättämiä ruskeita kikkareita. Kylmyyskin on kaunista kuvissa.




Meillä täällä Vestlandetilla ei talvea juurikaan koeta. Lunta tulee harvoin, eikä välttämättä aina ollenkaan (ja valitan kyseistä asiaa vain joulun aikoihin).
Lumiset päivät ovat todellakin niin harvinaisia, että niiden vuoksi saatetaan ala-asteella vaihtaa opetuskin pulkkamäkeen ja lapsille lumi onkin sitten niin suuri riemu, että jo 
2-3 mm. kerroskin aiheuttaa tungosta pulkkamäkeen. 
"Kraaps,kraaps" sanovat pulkat tienpintaa vasten, kun Stavangerin lapset matkaavat mäkeen...ja ilo on ylimmillään! 
Täällä olen nähnyt myös maailman pienimmät lumiukot - sellaiset, joilla on miniporkkanan puolikas nenunaan :)

Onhan meillä onneksi myös vuoristo ja lunta löytää tarvittaessa takuuvarmasti jo muutaman tunnin ajomatkan päästä. Talviurheilusta pitävät mökkeilevätkin siksi lähinnä vuorilla, joten ihan lumetta ei tarvitse täälläkään kärsiä, mikäli suksijalkaa kovasti kutittaa.   



Launtai-iltana sateli lunta! 
Maailma peittyi nopeasti valkoiseen vaippaan ja lumi auttoi myös läheisellä Lifjelletillä syttyneen maastopalon sammuttamisessa. 
Sunnuntain ollessa mökkipäivämme, toivoinkin, että saisin kuvattua vähän lumistakin maailmaa, sillä olihan se kaunis,  mutta hei....ähäkutti.....no such luck!

Meidän maalaismaisemamme oli vihreä, niin valtavan vihreä!
Nopeasti huomasin kuitenkin taas olevani ihan omalla paikallani, sillä voi miten minä tätä maisemaa rakastankaan!

Tuuli puhalsi kaakosta niin voimakkaana, että rantaan lyövät aallot nousivat korkealle venevajan seinään. Aallot olivat vaahtopäisiä ja ajoittaiset valkoiset lumipuhallukset kulkivat meren yli kuin talven huurteiset henkäykset ikään. 
Tuuli oli suolainen ja teki hyvää talvikuiville silmille ja flunssan yhteydessä tulehtuneille poskionteloille.
Meren pauhu kuului sisälle asti ja sen alati muuttuvat värit ovat yksi kauneimmista tietämistäni asioista. 
Jaden vihreästä kirkkaaseen siniseen, sitten taas lähes mustaan ja valkoiseen kuohuun.
Aallot olivat tuoneet rantaan niin roskaa kuin ajopuutakin, mutta varsinkin hienoa, puhdasta hiekkaa. 


Vuonossa talveaan viettävät telkät ovat tuttu näky rannassamme ja niistäkin on tullut sellainen rakas tuttavuus.
Telkät ovat ilonamme siis varsinkin talvella, kevät tuo rantaamme joutsenet ja kesä kuuluu vähän kaikille, mutta varsinkin pääskysille. 
Kaikilla vuodenajoilla on oma viehätyksenä ja vuonoon ei kyllästy koskaan. 

Kamera suolalla filtteroituna kuvasin siis tyrskyjä, telkkiä, rantaa ja mökkipihan vehreyttä.
Kuvaretken jälkeen istuin torpassani kahvia siemaillen, ikkunasta merelle tähystäen ja päiväkirjamerkintöjä kirjoittaen:
Päiväys, säätila, muut luontohavainnot ja kuulumiset - ne pitää aina kirjata ylös. 
Sisäinen muumipappani (josta olen aiemminkin kertonut) asuu täällä maalla ja rakastaa merta! 

Onni on yhdelle yhtä, toiselle toista ja minulle se on tätä torpparin elämää täällä vuonon rannassa. Joskus oikein havahdun siihen, miten onnelliseksi itseni täällä tunnenkaan.







Rannalla

































Yksinäinen merimetso lentää hyisen aallokon yli.





Kotimatkalla läpi tammikuisen maiseman.






Talviasiasta toiseen, eli ihoon. 
Kuten tuossa jo mainitsinkin, teki suolainen meri-ilma hyvää silmilleni, jotka eivät talven kuivuutta tunnu kestävän. Mittarin laskiessa lähelle nollaa ja sen alle, alkaa ihoni kutista ja kiristää, silmät kuivuvat ja käsiäni ei nyt varmasti tarvitse tässä edes mainita. 

Minulla on atoppinen iho ja kasvojen suhteen olenkin sitten moniongelmainen, eli atooppisuuden rinnalle tulevat lisäksi rasvainen iho ja ikärypyt. Blääh mikä yhdistelmä!
Äitini tapaan minulla on sellainen "paksu iho", joka siis on isohuokoinen ja epäpuhtauksien suhteen "aktiivinen". Kun siihen lisätään pintakuivuus ja allergisuus, on ihonhoidossa haastetta kerrakseen. 
Cliniquen kasvovedet (kuorivat) ovat ikuiset suosikkini, mutta nyt kokeilussa on myös Vichy.

Omat talvisuosikkini iholle (itsekseni testaillut ja vertaillut) ovat tässä.

Sain siskoltani joululahjaksi Vichyn tuotteita, kosteutta ja puhdistusta, mutta varsinkin Vichyn Aqualia Thermal on ollut talvi-iholleni ihan täydellinen ystävä. 
Kosteusvoiteen jälkeen käytän vielä Lumenen Bright now blur - line&pore minimizer:ia, joka mielestäni antaa lisää suojaa samalla, kun se tasoittaa ihoa. 
Meikkivoiteena minulla on nykyään kevyt BB-voide ja puuteri on mineraalipuuteri.

Lumenen kiinteyttävä päivävoide Time Freeze firming, SK 15, on toinen päivävoideihastukseni ja sitä ostinkin Suomesta varastoon asti. Täältä kun ei aina Lumenea tahdo löytää. 

Vichyn Ideal Body lotion antaa taas kosteutta kutiavalle vartalolle, vaikka minun kohdallani ei pakkasella pärjätä kyllä ilman kortisoniakaan! Talvi ei ole ystävä ihollenikaan!

Silmänympärykset hoitelen kolmannen merkin tuotteella, johon olen suuresti ihastunut. Kuvan tuubi on kylkiäinen, sillä unohdin purnukkani mökille, mutta nimi näkyy nyt tuostakin, jos joku haluaa kokeilla. 
Minulle hyvä silmänympärysvoide on ihan valtavan tärkeä, sillä kuivuuden lisäksi kärsin astmani vuoksi myös mustista silmänalusista. Mitä enemmän astmaoireita, kuten talvikylmällä, sitä tummemmat silmänaluset. 

Hyvät tuotteet ovat talvella erityisen tärkeät, joten halusin nyt jakaa omat lempparini kanssanne (tämä ei ole mikään yhteistyöjuttu).
Meikkilaukku oli muuten joululahja äidiltäni. 

Tämän meidän ihotyyppimme ei tule onneksi ilman hyvääkin puolta - se ei vanhene kovin nopeasti.
Äitini täyttää kesällä 75 vuotta ja on yhä lähes rypytön. Hän on tosin aina hoitanutkin ihoaan hyvin.







Puhelinkuva lähietäisyydeltä itselleni parhaasta mahdollisesta talvi-ihosta. Tähän olen tyytyväinen (lähtökohta kun on kaukana persikkaposkista), kiitos hyvien voiteiden. 




Minä ja äiti. Kuva on puhelinkuva ja vähän heikko laadultaan, mutta eiköhän siitä nyt kuitenkin huomaa, että hänen ihonsa on 75-vuotiaalle varsin hyvä.





Nautitaan talvesta ja te, joilla sitä on, lumesta! 
Ihailen kuvianne täältä käsin ja vaikken talvi-ihminen olekaan, rakastan lumikuvia koti-Suomesta! 

Omalla kohdallani viikko alkaa taistelulla poskiontelotulehdusta vastaan (talviperinne sekin), joten troppaan täällä kuumetta ja tukkoisuutta pois. 




Oikein mahtavaa viikkoa teille kaikille :)


Marianna

Kommentit

  1. Aivan kuin olisit kuvaillut oman ihoni ongelmia. Atooppinen iho on viheliäinen vaiva ja viimeiset pari vuotta täällä olleet aika pahanakin. Silmäluomille täytyy olla riittävän hoitavaa voidetta ja kappas se blogissani esiintynyt Lumene Bright Now uutuus sopii täydellisesti ja on vielä hoitavampi, kuin se aiempi. Tykkään hirmuisesti ja Vichy on kyllä yksiä lemppareita myöskin. <3

    Silmät täälläkin ikuinen ongelma.

    Mukavaa alkanutta viikkoa Marianna <3

    VastaaPoista
  2. Silmiini ovat muuten auttanut parhaiten spray silmätipat. Suihkaus aamulla ja pärjään paremmin kylmässäkin.

    Luulenpa, että vähäinen innostukseni talviurheiluun on sekin aina johtunut ihostani ja silmistäni - kärsivät niin, ettei lumessa ja kylmässä oikein viihdy.

    Onneksi on näitä hyviä tuotteita. Nuorena (80-luvulla) peitin kasvoni valtavaan meikkimäärään...liian tummaa meikkivoidetta ja paksu kerros puuteria, lisäksi vaaleata huulipunaa paskulti :D Voi jestas!

    Mukavaa viikko sinulle myös :)

    VastaaPoista
  3. Upeita kuvia!

    Täällä meillä on täysi lumimyräkkä ja kaaos liikenteessä. Sade jatkuu yön yli, joten aikamoinen hubbaloo taas tiedossa pääkaupunkiseudulla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi hurja! Luinkin juuri Iltalehdestä, että keli on huono ja autot kolaroivat.
      Koettakaahan pärjäillä, ajelkaa varovasti ja ottakaa lumikuvia - niitä on niin kiva katsella :)

      Poista
  4. Lumiset maisemat ovat sykähdyttävän kauniita. Kuvissa. Täällä meilläkään ei vielä lunta ole näkynyt ja tilanne taitaa olla vähän saman kaltainen kuin teillä siellä vuonossa. Hollantilaiset odottavat kovasti niitä muutamaa lumipäivää ja etenkin kanavien jäätymistä odotetaan kuin kuuta nousevaa. Vaikka sellainen ihme tapahtuu noin kerran kymmenesssä vuodessa, kaikilla on luistimet teroitettuna varmuuden vuoksi ;).
    Kauniin mutta hyytävän näköistä tuo kuviesi vesi. Voin ihan kuulla rannan lintujen äänet ja aaltojen pärskeet.
    Toivottavasti flunssasi hellittää pian. Hyvää alkanutta viikkoa <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Leena :) Tukkoisena täällä kiukuttelen, mutta lenkille sentään lähdin ja nautin hetken auringosta.
      Tutulta todellakin kuulostaa ja todellakin, varusteet on oltava valmiina, mikäli talvi tupsahtaa kylään :)

      Me olemme tulossa keväämmällä Amsterdamiin pienelle lomalle - tuskin maltan odottaa :)

      Mukavaa viikkoa sinulle <3

      Poista
  5. Meni nappaani tuo koulun hiihtokuvaus. Meikäläinen on aina inhonnut hiihtämistä, peruja varmaan kouluajoilta. Sukset olivat sen verran huonot että monot eivät pysyneet paikoillaan, jono meni menojaan ja minä hännillä suksia laittamassa!!! Huh, huh, mutta omien lasten kanssa olen hiihdellyt ja viettänyt monet mukavat hetket laavuilla mehua ja voileipiä syöden.
    Pidän talvesta, mutta en viimasta ja kovasta pakkasesta. Muuten pyöräilen kesät talvet töihin, ja nautin kun saa ihailla vuodenaikojen vaihtelua, esim talojen pihoissa ja metsässä.
    Itselläni on myös kuivaiho jaka kutisee talvisin, joten rasvoja täytyy käyttää runsaalla kädellä.
    Ihanat kuvat taas ja oikein mukavaa Tiistai iltaa sinne sinulle

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Tuija :)
      Minustakin juuri vuodenaikojen vaihtelu on mukava seuraamisen kohde ja siksipä teenkin ulkoilulenkkejä ihan päivittäin.
      Pyöräily onkin mukava ja tehokas kuntoilumuoto, siitä pidän minäkin.

      Töihin en kuitenkaan pyöräile ja syy on aika nolo (huvittava).
      Saareltamme täytyy pyöräillä kolmen sillan yli Stavangerin puolelle päästäkseen ja silloista yksi on valtavan korkea. Yhdelle niistä taas on sellainen ritiläpohja, eli meri näkyy alla (matala ei ole sekään)....ja minulla on ihan järkyttävä korkeanpaikankammo!
      Jopa kävely korkeimmalla sillalla on huimaava kokemus - pyörällä en kykene.

      Pyöräilen siksi vain saarellamme :)

      Mukavaa loppuviikkoa <3

      Poista
  6. Voi miten kauniita kuvia, mukavaa alkanutta viikkoa :)

    VastaaPoista
  7. Kaunis on talvi sielläkin! Kuvittelin sieluni silmillä nuo kuvauksesi merestä, sen väreistä, pauhusta ja valkoisista huurrehenkäyksistä meren yllä. Ja taas itkettää...enkä tiedä miksi :) Kiitos kauniista kuvista <3 Rakastan lunta ja pakkasta mutta myös sitä meren pauhua ja suolaista tuulta johon sain Pohjois-Norjassa tutustua <3 PS. Mun uusin postaus ei taida olla sun lemppariaiheesta ;) mutta käypä kurkkimassa...

    60luvunnahkahousut.com

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen niin otettu, kun kuulen, että kirjoitukseni sai sinut taas kyyneliin - kiitos ystäväni <3
      Tulen mielelläni blogisi kautta mukaan ladulle :) Arvelen, että laduista on kyse, vai mitä?

      Ihanaa loppuviikkoa sinne lumimaailmaan <3

      Poista
  8. Upeita ja hyytävän viileitä talvikuvia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Susanna :)
      Viileyttä riittää ja nyt taas pikkuisen luntakin.

      Ihanaa loppuviikkoa sinulle Susanna!

      Poista
  9. Olipa kauniisti kirjoitettu teksti ajatuksistasi siellä vuonolla. Piti palata siihen ihan uudestaan noiden hienojen kuvien jälkeen. :) Norja-kuume alkaa taas herätä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Karoliina :)
      Olen aikaisemmin luvannut tehdä myös sellaisen matkareittiehdotuspostauksen (pitkä sana), jonka reitti kulkisi esim. Oslosta etelän kautta Bergeniin asti.

      Kiva, että kuume nousee :)

      Poista
  10. Upeita kuvia. Olen eka kertaa sun blogissa ja liityin heti lukijaksi. Olis kiva jos tulisit kylään Aurinkokujallekkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, että löysit tänne vuonoon - tervetuloa :)
      Kävinkin jo katsomassa mukavaa blogiasi ja jäin tietysti myös lukijaksi!
      Mukavaa sunnuntaipäivää sinne teille.

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Valohoitoa psori-käsille ja mielelle :)

Syyspäivän throw back huhtikuun hetkiin

Kreikkalaiset tuliaiset