Peikko metsänvartijana


Norjassa on peikkoja, senhän te kaikki tiedätte ;)
Peikkoja on norjalaisten kansantarinoiden mukaan erilaisia ja vuonna 2010 valmistuneen elokuvan Trolljegerin mukaan (joka ammensi suoraan kansantarinoista)  ne jaetaan vuoren-ja metsänpeikkoihin ja edelleen alaryhmiin: tusseladder, rimtusser, dovregubber ja jotner).
Peikot ovat suuria, niillä on häntä ja monta päätä. Ne syövät kiviä. Peikot eivät siedä UV-säteilyä, vaan kivettyvät, mikäli säteilyä saavat.

Onpa täällä vieraillut muuten sellaisiakin turisteja, jotka ovat olleet pettyneitä siihen, ettei opas vienyt heitä peikkoja katsomaan!  ......oppaiden kertomaa, eli totuus on tarua ihmeellisempää :D

Peikkoja etsivät turistit kävivätkin mielessäni eilen, kun tapasin tämän mielenkiintoisen hahmon lenkkipolullani Rogaland Arboretissa! 
Erikoinen kuusi oli kasvanut hahmoksi, jota hämärässä olisi todellakin voinut peikoksi luulla. 
Näettekö te kivelle hypänneen peikon?








Kesäinen polku, lintujen laulu, ilta-auringon viimeiset säteet.....tänne olisi voinut jäädä vaikka nukkumaan!
Parhaillaan täällä kukkivat sekä magnolia- että rhododendronmetsä. Ilta-auringossa kukkiva metsä tuoksui taivaallisen hyvältä ja polun varrelta löytyi sekä tuttuja että vähän eksoottisempia kasveja. 
Kamera oli mukana, joten pääsette mukaan tähänkin metsään :)
(muistakaa klikata kuvat suuremmaksi, varsinkin kollaasit - siten saatte niistä enemmän irti)






Norja voi näyttää tältäkin.








Rhododendroneita ja magnoliaa (ja syrenga vulgaris) 







Metsän erikoisuuksia.




Pieni tulppaanipuun (liriodendron tulipifera) lehti.




















Vähän tutumpaa maisemaa





Puuta, kaunista puuta.






Maisemaa Arboretin ympärillä.






Metsiin lumoutuneena poluilla voisi kuljeskella loputtomiin! 
Kesäkin tuntuu nyt saapuneen ihan kunnolla ja se tekee illoista valoisia ja lempeitä, joten sisälle ei mieli halaja ollenkaan.

Tänään meillä vietettiin Linuksen synttäreitä! Karvakuono täytti kuusi vuotta ja sai jälleen kynttiläkakkunsa. 
Minulle tuli ihan kyynel silmäkulmaan, kun mietin miten nopeasti nämä kuusi vuotta ovatkaan menneet ja miten nopeasti Linuksen aika kanssamme ohitsemme kiitää. 
Linus on minulle se lapsista pienin, paras ystäväni ja kaverini niin lenkkipolulla kuin bloginurkkauksessakin. 

Virallinen 6-vuotiskuva (ja kakun jälkeinen "olipa hyvää"-kuva tulevat tässä)
Instassa on kuva kakustakin.




Onnea Linus!



Vaan eipä tässä muuta tällä kertaa. Ensi kerralla koetan pysyä poissa metsistä ja kuvata jotakin muuta.

Oikein hyvää loppuviikkoa teille kaikille!

Marianna




Kommentit

  1. Ihana metsä ja ihana lenkkimaasto!
    Ja taas kiva tarina. Ihan selkeä hyppäävä peikko tuossa kyllä on. Ovatkohan peikot norjalaisille vastaavia kuin tontut meille suomalaisille? Meilläkin on joulutonttuja, saunatonttuja, tallitonttuja ym.?
    Onnea Linukselle, söpölle karvakuonolle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ovathan ne, tonttujen lisäksi, sillä nuo samat tontut puuhastelevat täälläkin.
      On kyllä helppo ymmärtää, että entisaikojen väki näki kaikenlaista, kun metsissä kulkivat. Usein sitä itsekin ihan hätkähtää, kun esim. kaatunut puu juurineen heittää varjollaan "hahmoja" metsän varjoista.

      Kiitos onnitteluista!

      Poista
  2. Hui mikä peikko! Ja tuossa polkukuvassa näen Floridan alligaattoreita sameassa vedessä odottelemassa suupalaa...

    Upeita luontokuvia. Mustavalkoisessa kuvassa puun vuosirenkaat tulevat todella kauniisti esiin. Kovasti tykkään myös lummelammikon peilistä.

    Synttäri-iloa Linukselle!

    VastaaPoista
  3. Näyttää tosiaan peikolle! Olen muuten nähnyt sen elokuvan.

    Upeat kuvat!

    Onnittelurapsutukset Linukselle!

    VastaaPoista
  4. Aikamoinen peikko! Ja hienoja luontokuvia. Taitava olet.
    Tiedän, että Norjassa on peikkoja. Pienenä koulutyttönä tanssin Vuorenpeikkojen tanssia koulun jossakin juhlissa. Ja meille kerrottiin, että säveltäjä on norjalainen Edvard Grieg. Ja nyt tiedän, että siellä on metsissäkin peikkoja :)
    Onnittelut suloiselle Linukselle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Tuula!..ja onnea Åblogeihin pääsystä <3

      Peikkoja täällä todellakin on ja Griegin Vuorenpeikkojen tanssia soittavat mm. vuonoristeilyllä Preikestolenille, kun ajavat vuorten varjoisiin syvennyksiin.

      Hyvää viikonloppua :)

      Poista
  5. On ihan peikon näköinen!
    Upeita kuvia olet taas ottanut!
    Ja ihana Linus! Paljon onnea kuusi vuotiaalle!

    Mukavaa torstai päivää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sari ja oikein hyvää viikonloppua sinne teille :)

      Poista
  6. Upeaa kuvaloistoa jälleen! Onnea Linukselle! Toivotaan karvakuonolle vielä monia elonvuosia. Taas mennään vauhdilla kohti viikonloppua. Mukavaa loppuviikkoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos!
      Toivotaan, että Linus elää vanhaksi ja pysyy terveenä!
      Hyvää viikonloppua AnniK <3

      Poista
  7. Hei! On nyt vaan pakko kommentoida ja kiittää sinua taas ihanista kuvista. Olen aina silloin tällöin kun olen ehtinyt, niin käynyt ihailemassa kuviasi ja kirjoituksiasi. Kevät on ihanaa aikaa, mutta sinun blogissa myös muut vuodenajat näyttävät ihanilta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos Helena!
      Kiva kuulla, että pidät kuvista ja tykkäät käydä täällä.

      Oikein hyvää viikonloppua sinulle.

      Poista
  8. Onnea Linus!
    On siellä kaunista! Oi,oi.
    Olen onnesta soikeana, me tullaan kesän lopulla norjaan! Pitkäaikainen unelma täyttyy viimein!
    Ihania kuvia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Piupau :)
      Hienon lomailumaan olette valinneet!!! Matkaatteko pohjoiseen vai etelään?

      Hyvää viikonloppua!

      Poista
  9. Mulle on joskus tullut Norjassa ollessani (kyllä myös Suomessa) sellainen olo että en ole metsässä tms. yksin vaan joku peikko siellä leikittelee kanssani ja se on todella erikoinen tuntemus ;)
    Suloinen Linus <3 Paljon Onnea!

    60luvunnahkahousut.com

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuttu tunne! Kenties niitä sittenkin on 😊
      Hyvää viikonloppua!

      Poista
  10. Ihan oli peikon näköinen puu. Niin siellä Norjassa on peikkoja ja trollstigen. Olimme kerran pienen porukan kanssa menossa sinne. Minäpä en uskaltanutkaan, koska olen auttamattoman korkeanpaikan kammoinen. Vaihdoin siis paikkakuntaa vesitse ,kun muu porukka tuli trollstigeniä .

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Liki 20 vuotta Norjassa ovat parantaneet korkeanpaikankammoni lähes kokonaan!
      Alkuvuosina oli hurjaa, kun esim. vuoristoteillä ajeltiin - ymmärrän sinua 100%!

      Poista
  11. Kyllä saat olla onnellinen kun asut noin kauniissa maisemissa. Täällä ei voi muuta kuin ihailla kuviasi:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) Kyllä sitä aika onnellinen näissä maisemissa saa olla, sillä niistä on helppo hakea voimaa ja energiaa, lohtuakin, mikäli sitä tarvitaan.

      Hyvää kesäkuun alkua!

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Valohoitoa psori-käsille ja mielelle :)

Syyspäivän throw back huhtikuun hetkiin

Kreikkalaiset tuliaiset