Nokkosia lautasella, meritähtiä uima-altaassa ja lupiineja vaasissa :)

Kesäblogi jatkuu kuvilla ja höpinöillä....

Sieltä ne nostavat päätään, pienet ruusunnuput! 

Ne koristavat torpan pihaa ja rantaa, tuoksuvat ihanalta ja asuttavat pörisevää mehiläisorkesteria ja tanssivia perhosia.

Lauantainen sadekuuro koristeli ne pisaroillaan, sunnuntainen aurinko taas rohkaisi puhkeamaan kukkaan. 

Kohta on mittumaari ja ruusun aika!

Osa ruusuista on yhä nuppuvaiheessa, mutta uskoisin, että ne jo tämän viikon aikana puhkeavat täyteen kukkaan ja juhannuksesta tulee siten oikein kaunis.

Onnellisen torpparin puutarhassa tapahtuu nyt paljon muutakin.

Luumuja, viinimarjoja, vadelmia, metsämansikkaa ja päärynöitä on ilo odotella kypsyviksi - odotellassa niille voi vaikka jutella mukavia ;)

Minä olen kyllä ainakin sellainen yksin höpöttäjä (omituinen höpöttäjä), että juttelen sekä eläimille että kasveillekin. Hulluuttako? Kentis, mutta ei ainakin positiivista sellaista - ei vahingoita ketään! 

Lauantaina herkuteltiin miilunpolttajan tagliatellellä ja sen seuraksi tehtiin hortaa! 

Horta on yksi niistä herkuista, joita Kreikasta kaipaan kipeästi ja nokkonen toimii hortassa oikein hyvin. 

Horta tarkoittaa keitettyä vihreää (lehtiä, yrttejä, "rikkaruohoa") ja valmistetaan siitä, mitä milloinkin saatavilla on! 

Nuorimmaiseni totesi vuosia sitten ystävälleen, että me käymme lomillamme Kreikassa, jossa istumme tuttujen kanssa todella piiiiitkäään ja syömme rikkaruohoja. 

Totta, näinhän me teemmekin.

Lempihortani Rodoksen vuosina oli yrtti, joka nokkosen tavoin oli "neulainen" ja siksipä nokkonen soveltuukin tähän oikein hyvin ja vie makumatkalle entiselle kotisaarelle.

Nokkosenlehdet huuhdellaan hyvin (nuorimmissa lehdissä on paras maku) ja keitetään sitten noin 4-5 min. 

Nokkonen ei polta enää parinkaan minuutin keittoajan jälkeen, joten varovaisuutta tarvitaan vain keräämisvaiheessa.

Kun keitinvesi on siivilöity pois, maustetaan horta sitruunalla, hyvällä oliiviöljyllä (kreikkalaisella tietenkin) ja mustalla pippurilla. Voi taivas miten hyvää se onkaan!

Kannattaa kokeilla.

Sunnuntain aloitin aikaisella aamu-uinnilla peilityynessä vuonossa. 

Pääskyset lentelivät pääni yli, vesi oli niin kirkasta, että saatoin poimia teille pari meritähteä nähtäväksi ja maailma oli hiljainen. Kaksi pientä pilvenhattaraa peilautui veteen - muuten oli lämpimän sinistä.

Kyllä oli tämä torppari onnellinen :)

Meritähti kutittaa, kun se kävelee kädellä. Kuvaan pääsi pieni rapukin.
(muistakaa, että kuvat voi klikata suuremmaksi)

Meidän poolilla :) 

Ihan ilman ilta-aurinkokuvia en voi tätäkään postausta tehdä, sillä launtai-ilta ja -yö olivat todella kauniit.

Yöllä meidän rannallamme hiiviskeli muuten kettukin. Se sai meriharakat hälytykseen, joten meteli oli aikamoinen. 

Yön pimein hetki. Tänne eivät kaupungin valot näy.

Aamu aikainen - torppa hiljainen. 

Nuo kirpparilta löytämäni kipsinen ukko ja pieni lamppu ovat nyt mökin ikkunalla. Niiden vieressä on kuva Eliaksesta, joka aikoinaan asui täällä (mieheni mummon veli).

Meidän karvalapsi nukkuu mökillä aina sohvalla. 

Kotimatkalla pysähdyttiin vielä tienvarteen lupiineja keräämään. Mökkitien varressa kun on sellainen lupiinikeidas, ettei siitä malta koskaan kesäkuussa ajaa ohitse. 

Lupiinit ovat kauniita niin tienvarressa kuin maljakossakin. 

Meillä alkoi nyt viimeinen kouluviikko, eli loma lähestyy ja odotukset kasvavat!

Tänä vuonna perheemme ei enää lomaile yhtenä yksikkönä, vaan reissujen kokoonpanot vaihtelevat. 

Isot lapset, uudet kuviot :) 

Oikein hyvää kesäkuun viikkoa teille kaikille!

Marianna