Olipa kerran pikkuinen tipu

Minulla oli lapsena paha astma ja niin pahoja astmakohtauksia, että olin usein hoidettavana Tyks:in lastenostastolla. Se ei ollut mitään mukavaa, sillä tuohon aikaan (vuosina 70-74) eivät vanhemmat saaneet yöpyä sairaalassa ja heidän näkemisensä rajoittui vain vierailuaikaan. Itku oli osastolla kova, kun vierailuaika päättyi ja eron hetki koitti. 
Minua lohdutti tuolloin yksi lapsuuteni rakkaimmista leluista - Tipu!
Tipu ei ollut pehmolelu (olen vähän outo), vaan keltaista muovia ollut kananpoika, jota saattoi vetää narusta mukanaan.  
Luonto ja eläimet ovat olleet sydäntäni lähellä ihan pikkuisesta asti, joten ilmeisesti tipussa kiehtoi juuri tuo sen liikkuvuus ja koko. 
Onnellisin olin silloin, kun olin terve ja pääsin tipuni kanssa maalle! 

Rakkauteni luontoon on yhä samoissa mittakaavoissa, vaikka nyt aikuisena kykenenkin jo kukkakuvioisissa petivaatteissa nukkumaan.......kukkien rikkoutumista pelkäämättä :), enkä enää soita valtion metsähallitukseen ja komenna korjaamaan kaadettuja metsiä (äitini joutui "soittamaan" tällaisen puhelun, kun minä 2-vuotiaana näin tv:ssä puiden kaatamista ja hermostuin asiasta aivan totaalisesti).


Stavangeria siunattiin tällä viikolla muutamalla aurinkopäivällä ja minä testailin tietysti heti kameraani, tällä kerralla lintuja kuvaamalla. 
Kauniita värejä, siipien havinaa, hauskoja poseerauksia ja pulleita höyhenpukuja - haastavaa kuvattavaa, koska liikkeet ovat nopeita ja vauhtia riittää. 
Siinä kuvatessani mieleeni muistui Tipu. Rakas, lohduttava kaverini Tipu. 
En muista Tipun kohtaloa, mutta onneksi hänestä on kuvia ja kotiin tultuani kaivoin esille kuvan meistä kahdesta Tyksissä vuonna -70 tai -71. 

Tämänkertaiset lintukuvat omistan Tipulle! 


Minä ja Tipu rusinoita jakamassa.





Tämän viikon tiput

Auringonkukansiemeniä lounaaksi.
Ihana höyhenpuku ja taidokasta siemenen avaamista.






Meilläkin näkee lunta. 
Mustarastas laulaa niin kauniisti, kun se auringossa nautiskelee.










Keskustan puiston tipuja auringossa.
Räpyläkinttu oli niin söpö!































Talviaurinkoa mustavalkoisena.





Eivätkö olleetkin kauniita puiston tiput?


Täällä Norjassa on tänään tavallinen arkipäivä, mutta minä vietän loppiaista keväisissä merkeissä. 
Olen tuonut metsästä mustikanvarpuja ja niissähän on jo pikkuruiset nuput, joiden toivon aukeavan täällä huoneenlämmössä. 
LIsäksi ostin tulppaaneja ja nehän tuovat mukanaan sellaisen kevättuulahduksen, että sitä alkaa ihan hymyillä! 
Joulu on nyt siivottu vintille ja ajatukset suuntautuvat kohden kevättä! 



 




Kukkapenkissäkin näytti jo tältä, eli en ole ainoa kevättä kohden kiiruhtava! 





Mikäli muuten et vielä seuraa minua Instassa, muistutan jälleen, että Vuonon kimallus löytyy sieltäkin! 



Oikein hyvää loppiaista ja viikonloppua teille kaikille!

Vi snakkes, 
Marianna

Kommentit

  1. Ihanat tiput :) Mukavaa loppiaista sinne!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :)
      Loppiaisviikonloppu menee mukavissa merkeissä ja rannallekin päästiin!

      Poista
  2. Kauniita ovat puiston tiput ja myös tuo sinun keltainen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan tavallinen pulukin on kaunis lintu, kun sitä tarkemmin katselee! Upeaa väriloistoa!

      Hyvää alkavaa viikkoa.

      Poista
  3. Aito luonnonystävä jo lapsena:) Kiva lukea muistojasi:)

    VastaaPoista
  4. Komeat kuvat linnuista. Ihana tuo lapsuuskuvasi. Hyvää viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Mieheni mukaan en ole juurikaan tuosta kuvasta muuttunut :)

      Oikein hyvää viikkoa sinulle!

      Poista
  5. Voi miten suloiselta ja reippaalta näytätkään vaikka sairaalaympäristö
    onkin ollut varmasti pelottava pienelle lapselle! Onneksi sinulla oli
    "kaveri" lohtuna, yksin olisi ollut vielä paljon kurjempaa. Tuosta muovisesta
    ankasta tuli mieleeni, että omakin lempileluni oli melko eriskummallinen.
    Nukuin kaikki yöni kovasta muovista tehdyn "Ressun" kanssa. Pieni
    unikaverini osasi jopa kävellä, kun sitä väänsi ruuvista. Voi noita aikoja!

    Lintukuvasi ovat kaunista katseltavaa niin kuin kukkakuvatkin. Aistin
    noista kuvista jo keväisen tuulahduksen. Jospa teidän talvi olikin tässä,
    kun vihreää pukkaa jo mullastakin...Turussa on kärvistelty tänään 20
    asteen pakkasessa, hrrrrrjan kylmää, mutta niin kaunista. Huomiselle on
    luvattu jo lauhempaa ilmaa kera sankan lumisateen, saas nähdä saadaanko
    jo pian suunnata hiihtoladuille.

    Ihanaa loppiaista ja leppoisaa viikonvaihdetta!
    Kevättä ja valoa kohti mennään,
    juhuu!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Teillä on kyllä ollut kylmä, mutta juuri äidin kanssa keskustelin ja hän kertoi, että tänään on jo huomattavasti lämpimämpää.
      Meidän talvemme on juuri tätä ja paljon vesisadetta, mutta onhan tuo aikainen kevätkin ihan kiva juttu.

      Meillä on siis kummallakin ollut "muoviset" unikaverit :D Hyvä tietää, etten ole ainoa omituinen - sielunsiskoksihan tässä olemme joskus toisiamme ennenkin tituleeranneet ja näköjeen se pätee tässäkin asiassa :)

      Oikein hyvää uutta viikkoa sinulle Teija <3

      Poista
  6. Mulla oli lapsena samoja ongelmia noiden metsätyömaiden kanssa. Kävin viemässä läheiselle metsätyömaalle käsin kirjoitettuja lappuja: "Antakaa näiden puiden olla rauhassa" ja "Lopettakaa näiden puiden tappaminen heti!" Olin vähän vanhempi kuin kaksivuotias, mutta reilusti alle kymmenen kuitenkin :).

    Kauniita kuvia taas kerran ja erityismaininta lintukuvista - lintujen kuvaaminen ei nimittäin ole ollenkaan helppoa. Ainakaan minulle :).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Hanne!

      Osa meistä syntyy rakastamaan ja varjelemaan luontoa - se on hyvä asia!

      Mitäköhän ne metsurit miettivät, kun tulit tomerana lappujesi kanssa? Aika rohkea olit.

      Luontoasiat ovat minulle yhä herkkä paikka ja tunteet ovat pinnassa heti, kun näen ihmisen tekevän tuhoa! Rannalla ihmisen jälkiä näkee joka lenkillä: muovia, muovia, muovia - valtavia roskakasoja joka myrskyn jälkeen ja löytyihän täältä nyt maailmansodanaikaisia miinojakin!

      Paras, kun en ala näin maanantaiaamuun vaahtoamaan, mutta tästä voisin kirjoittaa pitkänkin jutun!

      Hyvää viikkoa sinulle Hanne :)

      Poista
  7. Kauniit kuvat!
    Hyvää viikonlopun jatkoa sinulle!

    VastaaPoista
  8. Ihana kuva sinusta, tipusta ja rusinoista.
    Mahtavia kuvia olet jälleen ottanut. Joulu on meilläkin pian siivottu. Osa tosin olen jo vienyt yläkerran vaatehuoneeseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Tuija!
      Jouluvaloja jätin kyllä minäkin vielä vähän...en raaskii ottaa pois, kun ne valaisevat niin nätisti.

      Hyvää viikkoa sinulle Tuija!

      Poista
  9. Ihana tarina, lapsuuden muistelot niitä tulee harrastettua aika ajoin. Varsinkin omille lapsille tulee kerrottua omasta lapsuudestaan hyvin monesti.
    Lintukuvat aivan ihania. Mukavaa viikonalkua sinulle, kevättä kohden ollaan menossa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Tuija :)

      Lapsuusmuistot tulevat näin vanhemmiten mieleen yhä useammin - se on mielenkiintoista!

      Oikein hyvää viikkoa sinulle myös <3

      Poista
  10. Ihana luonnonsuojelija ja ihanat tipukuvat. Tarinaa lukiessani tuli kyllä kyynel silmäkulmaan. Lapsen sairaalaan joutuminen on niin kamalaa sekä lapselle että vanhemmille. Onneksi oli kaveri!
    Voi että teillä on jo noin keväistä. Meillä täällä vasta päästään talven alkuun.
    Hyvää alkuviikkoa! T.Maija myrskyluodolle.blogspot.com

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Valohoitoa psori-käsille ja mielelle :)

Syyspäivän throw back huhtikuun hetkiin

Kreikkalaiset tuliaiset