Tunteiden vuoristorataa


Siinä minä istuin sohvalla ja tunsin, miten vauhti vuoristoradassa oli kiihtymässä ja tunteeni sen vaunuissa riepoteltavana.
Kädessäni kaksi kirjettä; iloinen kirje Helsingistä ja elämääni muuttava kirje täkäläisestä virastosta. Kummankaan kirjeen sisältöä en ehtinyt kuitenkaan käsittelemään, sillä uutiset vievät minut yllättäen rakkaaseen kotikaupunkiini, Turkuun. 
Perjantai-iltapäiväinen, verkkainen Turku on yllättäen värjätty verellä - terrorismi oli saapunut Suomeen.

Soitin isälleni, katsoin uutisia ja voin pahoin. 

Iloinen kirje sai jäädä odottamaan parempaa aikaa. 


Pahuutta on vaikea ymmärtää, se vie sanattomaksi. 
Terrorismi on yksinkertaisesti vain raukkamaista ja kunniatonta, niinkuin kaikki muukin pahuus ja ilkeys.
Pahuudella ei saavuteta yhtään mitään...tai no saahan paha ihminen hetkellisen nautinnon toisen satuttamisesta ja tuhoamisesta, mutta mitään pysyvää ja hedelmällistä sillä ei saavuteta.


Tänään katson Turkuun jo helpottuneemmin. Näen auttajat, ihmisten tuen toinen toisilleen ja kauniin kotikaupunkini torilla loistaneen kynttilämeren.
Rakkaus voittaa vihan - aina!


Minä hain vuoristorataani jarruja maalta (tälläkin kertaa) ja nautin mökkitienoon rauhasta niin paljon, etteivät rankat sadekuurotkaan minua häirinneet.

Venevajassa oli ihanaa istua ja kuunnella sadetta. 
Lauantaina herkuteltiin ravuilla ja nautittiin elokuisesta, pimeästä illasta....tähtitaivaskin näyttäytyi pilvien takaa ja oli niin kaunis! 



















Mökkipihaa sadekuurojen välissä.








Vein mökille myös kaikki nämä kauniit, käsinkirjotut liinat, jotka olen saanut perinnöksi.
Ne pääsevät nyt pois piilosta - esille kattauksiin ja kuviin. 






Olen niin kiitollinen siitä, että minulla on paikka, jonne voin paeta ja maadoittaa itseni.
Hengitän vanhan talon rauhallista energiaa, kävelen pihalla paljasjaloin, kosketan puita ja kukkiani, rantahiekkaa, pisaroita.
Se toimii aina! 




Myyntiin valmistelemani talo kuvattiin muuten torstaina. Olen tehnyt siellä pitkää iltaa jo viikkoja, joten tuntui valtavan hyvältä saada talo myyntikuntoon ja päästä taas keskittymään omaankin kotiin. 
Koti kun on ollut koko kesän vähän retuperällä ja kaipaa nyt pientä piristystä.




....sama juttu puutarhan suhteen.





Sää on edelleen sateinen ja lenkit pitää suunnitella tarkkaan. 
Täsmäsää - siinä tämän kesän seuratuin säätiedotus :)....vaikka ei ole sekään aina ihan nappiin osunut.








Puutarhapaviljongin muuttaminen lasitetuksi terassiksi on alkanut kiinnostaa, sillä ilmastomuutokset tuovat taatusti jatkossakin sateisia kesiä. Lasitettu terassi olisi kiva talvellakin.
Toistaiseksi kahvittelen paviljongissani.




Alussa mainitsemani kaksi kirjettä on nyt luettu ja niiden sisällön käsitteleminen aloitettu. Ne toivat iloa, häkellystä ja suuria muutoksia, joten suurista tunteista oli niidenkin kohdalla kysymys. 



Tunteiden vuoristorata ei ole mitään kivaa menoa - itse pidän enemmänkin hitaasti kulkevista leppäkerttujunista - joten toivon, että perjantain kaltaisia päiviä ei ihan heti kohdalleni osu.




Oikein hyvää viikkoa teille kaikille! 


Marianna


Kommentit

  1. Kauniita kuvia!
    Turun tapaus oli ihan kamala!
    Ja kun se tapahtui näin lähellä.
    Siskon tyttö oli tapahtumahetkellä
    kaupungilla ja näki, kun naista
    puukotettiin.
    Miten tämmöistä voi tapahtua?
    Sairasta!

    Hyvää alkanutta viikkoa sinne!❤

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aivan järkyttävää!
      Toivottavasti siskontyttösi saa käsiteltyä kokemansa ja näkemänsä - kauheaa nuorelle ihmiselle nähdä tuollainen teko.

      Olimme juuri puhuneet kotona matkustamisen turvallisuudesta ja todenneet, että Suomeen voi ainakin turvassa matkustaa! Ja sitten tämä!

      Toipumista ja hyvää viikkoa sinne kotipuoleen <3

      Poista
  2. Kauniita kuvia!
    Turun tapaus oli ihan kamala!
    Ja kun se tapahtui näin lähellä.
    Siskon tyttö oli tapahtumahetkellä
    kaupungilla ja näki, kun naista
    puukotettiin.
    Miten tämmöistä voi tapahtua?
    Sairasta!

    Hyvää alkanutta viikkoa sinne!❤

    VastaaPoista
  3. Pahuutta ei voi käsittää! Mikä saa ihmisen tekemään näin kamalia tekoja: puukottamaan tuikituntemattomia, sivullisia ihmisiä. En keksi vastaukseksi kuin totaalisen, silmittömään vihaan perustuvan aivopesun, joka antaa oikeutuksen hirmuteoille. Olo on sanaton. Kaikki sympatiat ja lämpimät ajatukset, rukouksetkin uhreille ja heidän omaisilleen.

    Sinulle toivon myös tyyniä vesiä ja niitä leppäkerttukyytejä vuoristoratojen sijaan. Onnellista elokuun loppua ja alkavaa syksyä Sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Piipe.
      En kykene minäkään ymmärtämään sellaista vihan määrää, joka saa tekemään jotakin tällaista.
      Mietin viikonloppuna, miten monet kerrat olen minäkin aikoinani lastenvaunuja torilla työntänyt ja kokenut olevani turvassa....terrori vie meiltä jotakin niin tärkeää.

      Voihan hyvin Piipe <3

      Poista
  4. Maailman tasapaino keikahtelee nyt liiaksikin.
    Surun keskellä yritämme jokainen rakentaa uutta parempaa päivää itsellemme ja läheisillemme.
    Rakkaus on ainoa lohtu joka nyt saisi näyttää voimansa.

    Kauniita kuvia sinulla taas ja toivotan rauhallisen lempeää uutta viikkoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mitä enemmän paha riehuu, sitä tärkeämpää on rakentaa kaunista ja rakastaa - niin ajattelen minäkin, kun esim. kuvia tähänkin postaukseen otin.
      Hyvä on pahaa voimakkaampi!

      Rauhaisaa viikkoa sinne teille Susanna <3

      Poista
  5. Olin Amsterdamin keskustassa, kun sain pojaltani Turusta viestin, että he ovat kunnossa. Vasta sen jälkeen kuulin tuosta tapahtuneesta puukotuksesta. Olin hetken helpottunut, mutta sitten tajusin, että joku muu sai oikeasti järkyttäviä uutisia omaisensa kohtalosta. Niin surullista ja vaikeasti ymmärrettävää.

    Tunnelmallinen tuo majakkasi. Vanhempieni mökillä on sininen majakka laiturilla antamassa valomerkkejään vesillä liikkuville.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Varmasti ihana tuo vanhempiesi majakka!

      Ei näitä terroristisia tekoja kykene ymmärtämään, niin mielettömiä ne ovat.
      Onneksi olivat sinun rakkaasi kunnossa <3, mutta kuten sanot, joku muu sai toisenlaisen viestin.

      Hyvää ja rauhallista viikkoa sinne teille.

      Poista
  6. Liikaa ikäviä tapahtumia sattunut ja ei uskoisi että terrorismi on totta myös täällä Suomessa. Pelolle en kuitenkaan anna valtaa, pakko on vain jatkaa eteenpäin. Iloa päiviisi!

    VastaaPoista
  7. Upeita kuvia. Turun tapaus oli järkyttävä,sillä sitä ei odottanut että tuo kamala terrorismi tulisi sinnekin,vaikka on selvää että se on Euroopassa, nyt,lähes joka paikassa.
    Mm,ihania rapuja,saispa niitä.
    Kaunista elokuun loppua sinulle Norjaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Jael.
      Terrorismin lonkerot ovat taatusti joka paikassa ja näitä yksinäisiä, häiriintyneitä miehiä on helppo värvätä mukaan pahuuden pyörteisiin.

      Kaikesta huolimatta, hyvää elokuun loppua sinne myös <3

      Poista
  8. Hienoja kuvia! Ihan kama tuo Turun juttu! Mihin tämä maailma vielä meneekään?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Satu.
      Tällaista on luvassa seuraavat 10 vuotta ainakin, niin luin.
      Pahalta tuntuu, todellakin.

      Poista
  9. Kyllä perjantai veti hiljaiseksi. Niin lähellä ja tutuilla kaduilla voi tapahtua jotain niin kamalaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Paljon jäi kysymyksiäkin! Kuinkahan monta väärällä identiteetillä tullutta Suomessakin on? Miksi kieltävän turvapaikkavastauksen saanut on yhä Suomessa? En ikävä kyllä usko, että tämä jää viimeiseksi terroristimurhaksi.

      Poista
  10. Juuri olin ollut mustikkametsässä kaikessa rauhassa, ei pahuudesta tietoakaan. Ja kun tulen kotiin jo rapulla saan pojalta puhelun, ettei vaan kukaan ole menossa kaupungille, siellä tapahtuu hirmutekoja. Ei voi ymmärtää, miten meidänkin lintukotomme muuttuu yhdessä perjantai-iltapäivän hetkessä.
    Kauniita kuvia postauksessasi jälleen ja ihanat petintöliinat!
    Hyvää elokuista viikkoa kuitenkin! T.Maija myrskyluodolle.blogspot.com

    VastaaPoista
  11. Mieli on ollut maassa perjantaista lähtien. Pelottaa lähteä minnekään kotoa. Terrorismi tuli nyt niin lähelle, kuvitelmissani ollutta lintukotoa ei ollutkaan. Nostan hattua torimyyjiile ja muille ulkopuolisille, jotka lähtivät jahtaamaan puukottajaa. Heistä jokaisella on aimo annos suomalaista sisua, todella rohkeita miehiä, oikeita sankareita!
    Perintöliinasi ovat todella kauniita, ne sopivat ihanasti mökkinne tunnelmaan.
    Ikävistä uutisista huolimatta aurinkoista viikon jatkoa <3

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Valohoitoa psori-käsille ja mielelle :)

Syyspäivän throw back huhtikuun hetkiin

Kreikkalaiset tuliaiset