Vuonon kimallus

Vuonon kimallus

maanantai 14. elokuuta 2017

Vieraskirjan haalistunut nimi


Elokuu.

Elokuu on pulleita lampaita ja kesän mittaan kasvaneita karitsoja. 
Se on notkuvia luumu- ja päärynäpuita, ruusunmarjoja ja pihapiiristä poistuneita lintuperheitä. 
Se on tummuvia iltoja, kynttilävaraston kasvattamista ja leipomisinnostusta.
Se on kesän hiipumista ja syksyn saapumista.

Ja torstaina alkavaa koulua, uutta lukukautta, uutta arkea, uusia haasteita ja toivoa kauniista syksystä.

Elämä etenee ja vuodet vierivät - minä jätän taakseni elämäni 49. kesän. 

Näin muutamia päiviä sitten unta eräästä nuoruuteeni kuuluvasta ihmisestä (en ole häntä kymmeniin vuosiin nähnyt, emmekä olleet mitenkään erityisen läheisiä) ja uneni oli siten erikoinen, että se oli tarkka kopio keskustelusta, jonka me kaksi kerran nuoruudessamme kävimme. Se oli ainoa kerta, jonka tämän ihmisen kanssa ihan kahdestaan olin, ainoa kahdenkeskeinen keskustelumme.
Keskustelumme oli kuitenkin niin rehellinen, avoin ja lämminsydäminen - se merkitsi meille molemmille paljon juuri siinä hetkessä.
Herätessäni muistin kaiken sangen elävästi ja tuntui oudolta, että kyseinen, jo vuosia täysin unohduksissa ollut keskustelu oli nyt mieleeni unen kautta palautettu.....ja aivan tarkalleen.
Pakkohan minun oli tämä vuosia sitten unohtamani ihminen googlata. 
Loppupäivä menikin sitten sekavissa tunnelmissa, lähes shokissa, sillä kyseinen ihminen on vasta jokin aika sitten kuollut syöpään - syöpään, joka oli vienyt hänet varsin lyhyessä ajassa. 

Olin unessani nähnyt hänen kasvonsa ja kuullut äänensä. Olin yllättäen surun murtama. 

Hän oli kanssani samanikäinen. 




                                            




Mökillä suru onneksi helpotti, sillä kaikki kaunis ympärilläni - ajoittaisesta sateesta huolimatta - saa mielen aina iloiseksi.
Lähetin taivaaseen terveisiä hänelle, joka palautti mieleeni jotakin kauan sitten unohtunutta - en unohda hänen sanojaan enää toistamiseen, sen lupasin. 



Elokuun maisemaa ikkunasta:











Pisarat ja pikkuinen sammakko, joka kenties oli prinssi. 







Aurinko






Torppa-rakas elokuun tunnelmissa.
Majakka on tuliainen Lindesnesistä, mutta en ottanut siitä vielä iltakuvaa. Se on illalla niin nätti, kun se valaisee hämärässä kulkevan tietä.









Elokuuta puutarhassa.







Sateinen on tämä 49. kesäni ollut, mutta täynnä hyviä päiviä, ystäviä ja reissuja.
Moni on kirjoittanut vieraskirjaani tänäkin kesänä ja toivon, että nuo nimet säilyvät haalistumattomina sen sivuilla. 
Olen nyt myös oivaltanut sen, että haalistuneetkaan nimet eivät katoa kokonaan, eivät edes silloin, kun siirrymme ajasta iäisyyteen. 

Elämä on hetkiä ja joskus pienetkin hetket merkitsevät paljon. 


Ihanaa elokuun jatkoa teille kaikille.

Marianna



12 kommenttia:

  1. Niin ohut on elämänlanka...Unellasi oli varmasti joku tarkoitus, ehkä sen kautta sait hyvästellä vanhan ystävän <3
    Ihana, alkusyksyn tunnelma mökkikuvissa. Toivotaan, että hieman viileän kesän jälkeen saamme nauttia auringonpaisteesta ja lämmöstä pitkälle syksyyn!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen pohtinut untani ja tullut siihen tulokseen, että hän halusi kertoa minulle lähteneensä ja teki sen näin.

      Meillä on jo niin syksyistä täällä, että ihan surettaa. Huono kesä sai puutarhankin luovuttamaan, joten syksyyn laitan toivoni.

      Poista
  2. Voi miten surullisen viestin uni toikaan...
    - Näiden kauniiden kuvien myötä toivotaan oikein kaunista syksyä <3

    VastaaPoista
  3. Olen pahoillani nuoruuden ystäväsi menetyksen johdosta:sinulla oli näköjään jonkinlainen henkinen yhteys häneen kun aavistit hänen kohtalonsa,tietämättä silloin.
    Kauniita kuvia taas ,ja oikein hyvää loppuviikkoa sinulle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Paljon olen uneni viestiä viime päivät pohtinut ja uskon, että hän todellakin halusi kertoa lähdöstään.

      Syksy tekee jo tuloaan täällä meillä, enkä olisi ihan vielä valmis siihen.
      Mukavaa viikonloppua sinulle Jael!

      Poista
  4. Kauniisti kirjoitettu teksti kauniine kuvineen. Elämä on suurten sattumusten summa.
    Elokuussa on ihan oma tunnelmansa. Sellainen täyteläinen.
    Oikein ihania elokuun loppupuolen päiviä sinne vuonolle! T.Maija myrskyluodolle.blogspot.com

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos ja kiitos samoin! Ihanaa elokuuta sinne kotiseuduille <3

      Poista
  5. Lampaat on tosiaan pulleita=). Voi ei...osanotot vanhan ystävän poismenosta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Satu ja kyllä, aikamoisia palleroita ovat juuri nyt. Vuorilla ovat napostelleet yrttejä ja se näkyy :D

      Poista
  6. Olen nähnyt useamman kertaa tuon tyyppisiä unia. Herätessäni olen tiennyt henkilön kuolleen.

    VastaaPoista
  7. Kenties kyse todellakin on henkisestä yhteydestä - eräänlaisesta viestistä rajan yli <3

    VastaaPoista