M’ aspra poulia kai sinnefa ton ourano tha ntiso kai t’ onoma sou athanato stin petra tha kentiso - Athina



Valkoisilla linnuilla ja pilvillä minä taivaasi puen ja kuolemattoman nimesi minä kiveen kirjoitan.....Ateena ( Nana Mouskouri - Athina)

Voi minua onnellista, joka sain viikonloppuni Kreikassa viettää! 
Iki-ihana Ateena, päivä rakkaan ystäväni, rouva Annan seurassa ja kaiken huipentumana kansallispäivän (Oxi-päivän) vietto Akropoliksen upeissa, ikuisissa maisemissa. 

Lensimme Ateenaan torstain aamulennolla Kööpenhaminan kautta ja kotiin palasimme sunnuntaina. 
Kotiin tuotiin teetä, rouva Annan vuorilta keräämiä yrttejä ja heidän kotitilansa oliiviöljyä, loukoumia ja Korres-tuotteita - talvi on pelastettu! 

Ateena loka-marraskuun vaihteessa on turistimäärältään jo siedettävämpi, joten Akropoliksellakin on tilaa liikkua. Lämpötila oli korkeimmillaan 25 astetta, alimmillaan 15 (ilta/yö) ja sateet ovat tietenkin syystalvella mahdollisia. Me saimme muutaman pisaran niskaamme lauantai-iltana.

Miljoonakaupungiksi Ateena on yllätävänkin rauhaisa ja perinteistä kreikkalaista tunnelmaa turisti löytää parhaiten Plakan, Ateenan vanhan kaupungin alueelta, joka sijaitsee Akropoliksen juurella. 
Samalta alueelta löytyvät myös Syntagma-aukio (kaupungin sydän) sekä Monastiraki-kaupunginosa, jossa voi tehdä sekä kirppari- että matkamuisto-ostoksia.
Me asuimme juuri tällä Plaka-Monastiraki-alueella, Electra Palace hotellissa, jota suosittelen kyllä kaikille Ateenaan matkaaville. Loistava sijainti, ihana henkilökunta ja mitä kaunein, siistein hotelli kaikin palveluin ja mahtavalla näköalalla suoraan Akropolikselle.

Hotellihuoneesta löytyi sitäpaitsi upea kokoelma Korres-tuotteita, joten siitäkin hotelli saa reilut lisäpisteet.

Tässäpä Ateenaa kuvina:

Evzones sotilaat/kunniavartijat varitoivat tuntemattoman sotilaan hautaa parlamenttitalon edessä Syntagmalla. 
Asu johtaa juurensa Turkin vallasta vapautumisen aikaan ja asun valmistaminen (käsin, perinteitä vaalien) vie 80 päivää. 
Rituaalinen marssi on hauskaa katsottavaa ja mieleeni tulivatkin jonkinlaiset koreat linnut soitimella. Kyseessä ovat kuitenkin eliittisotilaat ja varsin komeat sellaiset. Tähän hommaan ei nimittäin ihan kuka tahansa kelpaakaan. 

Ihanan lisän marssiin toi tällä kertaa sotilaiden edessä lekotellut koira, joka tuntui nauttivan ihmispaljoudesta ja kameroiden rapinasta.























Kaupunki sonnustautui kansallispäivään lipuin! 

Plakan alueella on kaunista.









Lounas kreikkalaisten sävelten tahdittamana - parempaa ei olekaan! 
Annokset olivat täällä muuten valtavia, joten nälkää ei tarvinnut kärsiä :)






Koti, uskonto ja isänmaa.








Kaikkialla on muistoja menneistä. Tässä Hadrianin kirjaston rauniot.




Näkymä parvekkeelta perjantai-iltana.





Lauantain kuvia. 
Lauantaina suunnistimme Akropolikselle ja Akropolis-museoon. 
Museoihin on Oxi-päivänä vapaa sisäänpääsy, joten väkeä riitti aika lailla. Täytyy kuitenkin todeta, että tunnelma oli niin leppoisa ja hyväntuulinen, ettei väkipaljous tuntunut missään.
Museoiden jälkeen lounastettiin Plakassa. 

(Oxi-päivää vietetään 28.10.1940 muistolle. Kreikan diktaattori Ioannis Metaxas kieltäytyi tuolloin yhteistyöstä Italian kanssa ja ajatui näin sotaan Italiaa ja muita akselivaltioita vastaan. Kreikka oli sodan aikana miehitettynä ja Oxi-päivänä muistellaan myös vastarintaliikettä.) 

























Hotelli Electra Palace.



Hotellin parvekkeelta oli upea näkymä suoraan Akropolikselle, joten saatoin seurata aamuista lipunnostoakin ihan livenä.
Illalla maisema oli vieläkin upeampi.







Mukavan viikonlopun jälkeen matkasimme kotiin ja varsin surullisiin tunnelmiin.
 Rakas kissamme, Kåre (koko nimeltään Bernt Kåre Bjelland) nukkui pois sunnuntai-iltana, lähes 14 vuoden ikäisenä ja oudosta tapaturmasta sairastuneena. 

Tuntui, kuin hän olisi odottanut meitäkin kotiin saapuvaksi ennen viimeiselle matkalle lähtöään, sillä vaikka hän meidän saapuessamme täysin liikuntakyvytön jo olikin, kääntyilivät korvat puheemme suuntaan ja tassukin taisi heilahtaa. 
Tyttäremme ovat surun valtaamia - olihan Kåre osa heidän perhettään lähes 14 vuotta. 
He istuivat kissan vierellä loppuun asti, juttelivat kauniita ja kiittivät yhteisestä ajasta. Kåre nukahti lampaantaljalla, nalle vierellään ja samalla meidän sydämistämme revittiin irti iso palanen.

Kåre vietiin eilen eläinlääkärin tutkittavaksi ja tuhkattavaksi. Uurnan saamme kotiin ensi viikolla. 

Hei sitten pikku-ukko, tonttuparta, silkkitassu. Kovasti olit rakas meille kaikille.





Iloa ja surua - sitä on elämä! 
Jokainen hieno hetki muuttuu kauniiksi muistoksi, joten vaalikaamme niitä. 




Vähän surullinen loppu matkaraportille (itken täällä taas itse), mutta surujen jakaminen helpottaa niiden kantamista - oli hyvä kertoa täälläkin.


Voikaa hyvin,

Marianna

Kommentit

  1. Sitä se elämä on: iloa ja surua, kohtaamista ja luopumista! Ymmärrän oikein hyvin, miten kotieläimeen voi kiintyä ja menettäminen tuntuu raskaalta. Voimahalauksia teille! <3

    Kuvasi Ateenan reissulta ovat ihania!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Piipe <3

      14 vuotta on pitkä aika ja varsinkin tyttärelleni, joka oli vasta 3-vuotias, kun Kåre meille tuli. Hän ei muista aikaa ilman Kårea.

      Eilen oli sentään vähän hauskaakin, kun rakensimme ulko-ovellemme kauhua Halloween-kummajaisia varten ja pienin kummitus kiitti kaikesta halaten <3

      Hyvää marraskuuta!

      Poista
  2. Mielettömiä kuvia, Kreikkaan rakastuin totaalisesti viime kesänä. <3 Aah se ruokakin, kaiholla ajattelen. Miten upean ja ylvään mustan kisunkin olet bongannut. <3

    Kivaa viikkoa <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos.
      Kreikka vie sydämen aika salakavalasti ja nopeasti, sellainen se on <3

      Teki hyvää käydä tankkaamassa tuoksuja, valoa, makuja ja säveliä...jaksaa taas :)

      Hyvää marraskuuta <3

      Poista
  3. Otan osaa. Kyllä lemmikin kuolema osaa olla rankkaa! Teilläkin on ollut noin pitkä taival!
    Ihania matkakuvia <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kananen <3

      Kyllähän sitä lähti palanen sydämestä silkkitassun mukana - ikävä on kova!

      Hyvää marraskuuta sinulle!

      Poista
  4. Upea Ateena - olen viettänyt siellä aika montakin lomaa aikoinaan. Kiitos kuvista, jotka toi elävästi mieleen ihania muistoja.

    Olen kovin pahoillani Kåren kuoleman johdosta <3 Tiedän niin riipaisevan hyvin miten surullista se on - 14 vuotta on pitkä aika.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Hanne <3

      Ateena antoi voimia talven pimeimpään aikaan ja kiva, että pääsit nostalgiamatkalle kuvieni kautta!

      Tiedätkö....löysin vasta pienen karvapallon Kåren jäljiltä ja taas murtuivat padot! Kova on ikävä ja sellainen tyhjä olo.

      Hyvää marraskuuta sinne teille <3

      Poista
  5. Hurmaavia Ateena-kuvia. Monissa niistä on aivan upea valo.
    Suru tuli puseroon täälläkin, kun luin vanhan kissa-herranne viimeisistä hetkistä. Onneksi on varmasti paljon hyviä muistoja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Leena.

      Muistot jäävät ja aika parantaa ikävää <3 Kårella on nyt hyvä olla!

      Hyvää marraskuuta sinne teille Leena.

      Poista
  6. Kiitos kun jaoit Ateenan matkakuvat kanssamme. Niin upeita kuvia ja niin kivoja oivalluksia ja kuvakulmia. Olen käynyt useallakin Kreikan saaressa, mutta Ateenassa en koskaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Anneli!

      Minäkin tutustuin Ateenaan nyt ensimmäistä kertaa ihan kunnolla, sillä Rodoksella asuessani matkustin usein sen kautta, mutta aina vauhdilla.

      Kiva kaupunki ja varsinkin tuo Plakan alue kerrassaan viehättävä.

      Mukavaa marraskuuta!

      Poista
  7. Voi Marianna, halaus <3 Itku tuli täälläkin.
    Kauniita kuvia, oli varmasti ihana viikonloppu Kreikassa.
    Mukavaa marraskuuta <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Nina <3

      Viikonloppu teki terää - voimia antoi ja hyvää mieltä, jota sitten tarvittiinkin heti.

      Oikein hyvää marraskuuta teille <3

      Poista
  8. Lemmikin kuolema jättää tyhjiön. Itse saman kesällä kokeneena, ikävä on välillä kova, muta helpottaa tietäen ettei rakas lemmikki ei enää kärsi. Voimia sinne suruun, joka ajan saatossa kuitenkin helpottaa. Ihanat matkakuvat ja matkakertomus, ihan tässä itsekin tunsi olevansa reissulla mukana!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Anni <3

      Minuakin lohduttaa ajatella, ettei Kåre enää kärsi. Myös se, että me olimme kaikki hänen vierellään loppuun asti, auttaa.

      Kiva, että tykkäsit kuvareissusta.

      Oikein hyvää marraskuuta!

      Poista
  9. Oi mitä kuvia,Ihania!! Niin kauniita maisemia/nähtävyyksiä..Hienoa että pääsit tuon näkemään😍 Voimia teille kaikille ikävään❤

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon <3

      Ateena on hurmaava kaupunki ja matka teki hyvää näin marraskuun suulla.

      Oikein hyvää alkavaa kuukautta sinulle <3

      Poista
  10. Voi ihana Kåre♥
    Lemmikin kuolema on aina tosi surullinen tapahtuma. Voimia teille ja erikoisesti tytöille♥

    VastaaPoista
  11. Vau olipa mahtavan näköistä sotilaita tai vartioita. Hienot tupsukengät ja kaikki muutkin.
    Surullista kun teidän rakas lemmikki menehtyi.Meillä edellinen koira halvaantui, oli lopetettava. Kyllä me minä ja mieheni itkimme, tuli niin ikävä. Onneksi ostimme/saimme ostaa nykyisen pikku villakoiran melkein heti ton jälkeen. Se lievetti surua, Nyt sitten pelkään koska pitää luopua pikku Rufuksesta, siis etukäteen suren jo sitä. Se on vähän samanlainen kuin kissa, aina sylissä ja nukkuu meidän kanssa, aamuyöstä hyppää sänkyymme.
    Jaksamista teille ja lapsille.

    VastaaPoista
  12. Otan osaa suureen suruunne <3 Jos yhtään lohduttaa, niin uskon, että Kåren on nyt hyvä olla, ei koske minnekään. Meidänkin rakas lemmikki Kidi-koiruus eli kanssamme 14 hyvää vuotta. Ajan kuluessa suru ja ikävä muuttaa muotoaan. Päällimmäisenä mukavat muistot ja tarinat, joita kaiholla lapsille kerrotaan.
    Voi miten ihanasti kerroit Kreikan matkastanne ja nuo kuvat, ne ovat kerrassaan upeita, niin kuin kaikki napsimasi kuvat! Haliterkkusin, Teija

    VastaaPoista
  13. Voi teitä! Tiedän hyvin, miltä teistä tuntuu. Meillä oli aivan ihana lapukka, joka eli myös kanssamme 14 vuotta. Vuosia on jo kulunut ilman koiraa, eikä uutta oteta, sillä suru oli niin kova, kun hänestä jouduimme luopumaan, ettemme halua sellaista enää kokea. Kalakin oli yli 25 vuotias ja häntäkin tuli niin kova ikävä. Lemmikit ovat sellaisia. Voimia teille kaikille!
    Hienot kuvat olet Ateenasta napannut! Kiitos kuvamatkasta maahan, jossa en ole koskaan käynyt! T.Maija myrskyluodolle.blogspot.com

    VastaaPoista
  14. Lämmin osanotto!❤️
    Teillä on ollut kiva matka ja taas on niin upeita kuvia.❤️
    Ateenassa olisi kiva joskus päästä käymään.
    Hyvää marraskuun alkua sinne!❤️

    VastaaPoista
  15. Lämmin osanottoni. Lemmikin kuolema on kova paikka

    VastaaPoista
  16. Voi Marianna, arvaan surumyrskynne, kun kotiuduitte reissultanne. Onneksi ehditte jättää vielä jäähyväiset ja Kåre sai nukahtaa turvallisesti ikiuneen silitystenne kera. Ikävä on iso, onhan oma lemmikki niin äärettömän rakas. Jaksamista ja voimia. Kuten blogini puolella tuumailimme, näin elämässä useinkin menee, ilo ja suru kulkevat käsikkäin.

    Upea kuvakimara reissultanne! Jäin pitkäksi aikaa kuviesi lumoihin ja tunnelmiin.

    Kaikkea hyvää alkaneeseen marraskuuhun♥

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Valohoitoa psori-käsille ja mielelle :)

Syyspäivän throw back huhtikuun hetkiin

Kreikkalaiset tuliaiset