Kuin sieniä sateella
Hyvää lokakuuta!
Täällä meillä, suuren meren rannikolla, on taas rikottu sade-ennätyksiä, sillä tähän asti sateisin syyskuu 44 vuoden takaa jäi komeasti kakkoseksi tämän vuoden syyskuulle, joka on ollut yhtä sadetta koko kuukausi!
Bergenissä satoi syyskuun aikana 519,8 mm, eikä Stavanger tainnut niin kovin kauas tuosta jäädä - kokonaan poutaisia päiviä taisi olla kaikkiaan kolme.
Uusi keltainen sadetakkini (vanhan kuluneen keltaisen tilalle ostettu) on ollut siis käytössä lähes joka päivä.....eikä aina laulellen, vaan lähinnä muristen :(
Poutaisina hetkinä olen kiiruhtanut lenkille ja pari kertaa napannut kamerankin mukaan, mutta mitään varsinaisia luontokuvaretkiä ei ole näin kurjassa säässä tullut tehtyä.
Sairauteni ei tykkää näin pitkästä sadekaudesta ollenkaan, joten senkään puolesta en retkille juuri nyt kykene (hyvä kun pystyn portaat aamuisin yläkerrasta keittiöön laskeutumaan) ja sekös harmittaa!
Kipu nakertaa voimia ihan uskomattomalla tavalla, mutta pienen lenkin teen kyllä joka päivä, oli kipu millainen tahansa. Kävelysauvat ovat hyvä apu silloin, kun nilkat ovat kivuliaat ja arvaamattomat ja paras alusta liikkumiselle löytyy tietysti metsän sammalmatolta.
Metsässä unohdan kipuni oikeastaan kokonaan, joten sinne on päästävä...vaikka sitten kontaten :)
Luinkin tässä aamulla reumasairaasta nuoresta miehestä, joka oli löytänyt oman kivunlievityksensä base-hyppelystä.
Sairaus, sen mukanaan tuoma yksinäisyys ja jatkuvat kivut olivat vieneet kyseisen miehen jo masennuksen syövereihin ja lähes itsemurhan partaalle, kunnes retki vuoristoon, porrasmaisesti pidennetyt patikoinnit ja lopulta base-hyppäämisen kokeilu muuttivat kaiken. Hyppääminen vei kivut!
Hienoa, eikö vaan?
Reumalääkäreiden mukaan sairaus onkin hyvin riippuvainen ympärillä vallitsevista olosuhteista. Reuma masentaa, koska kipu nakertaa, rajoittaa ja eristää. Lievitys (jopa parannus) löytyy taas varsin usein mielekkäästä tekemisestä ja ympäristöstä, ILOSTA!
Olen omalla kohdallani huomannut, miten kipuni ovat poissa silloin, kun teen rakastamiani asioita, esim. luontokuvaan ja miten paljon helpompaa sen jälkeen tulevia kipuja on käsitellä!
Silloin, kun olen allapäin, ovat kivutkin pahemmat.
Valinta tablettipurkin ja luonnollisen dopamiinin välillä onkin helppo!
Tässä taas oman terapiani ja kivunlievityshoitojeni satoa:
Aurinkoa pienissä annoksissa ja sadetta vähän suuremmissa.
Linus oli viikonloppuna niin innoissaan, sillä tyttäreni tuli mökille koulutyötään tekemään. Hän opiskelee design-, taide- ja arkkitehtuurilinjalla lukiossa ja opintovaiheena on parhaillaan valokuvaus.
Oli hurjan mukavaa kuvata yhdessä :)
Huonolla ilmalla laitetaan nättiä sisällä ..... ja kuvataan sitä myös!
Syyspöydän lautasliinat saavat olla vähän syysmyrskyjen inspiroimat ja hei, ekat kurpitsatkin ovat taas mukana menossa.
Nämä kuvat ovat kaikki omiani, mutta kiva on tyttärenkin tekemistä seurata. Kultaiset leikkaukset, still life-kuvaamisen harjoittelu, kompositiot....näitä on hauska harjoitella.
Maalla on iltaisin jo todella pimeää (säkkipimeää) ja ulkona liikkuessa onkin taas turvauduttava taskulamppuun tai myrskylyhtyyn. Minulla on aina ollut huono hämäränäkö, joten tarvitsen avukseni tehokkaan taskulampun, kun iltaisin mökkipihalla liikun.
Sisällä olen varustautunut lukuisilla lyhdyillä, valoilla, vilteillä ja taljoilla..... ja puulämmityskin on taas aloitettu.
Pieni torppamme lämpenee onneksi nopeasti ja vilukissat saavat apua taljoista ja villaisista vilteistä. Perinteiset villasukat ovat niinikään MUST!
Syksyssä on oma hohtonsa, vaikka hehkutus teekupeista, vilteistä yms. kliseeltä kuulostaakin.
Lenkillä pilvien alla.
Tuuli repii parhaillaan kardinaalin punaisen kuningattareni, japanin vahteran lehtiä siihen malliin, että tämä jäänee viimeiseksi kuvaksi tälle vuodelle.
Tätä väriloistoa olisi ollut kiva ihailla pidempäänkin, mutta sää on armoton.
Kirsikkapuu taistelee sekin lehdistään, mutta muratti puolestaan kukkii juuri nyt.
Voi kunpa sää nyt muuttuisi suotuisammaksi ja saisimme edes hetken kaunista syksyä!
Toivottavasti teillä on ollut kaunis syyskuu ja mahdollisuus ulkoilla siitä nauttien.
Hyvää lokakuuta teille kaikille!
Vi snakkes,
Marianna
Nämä sinun kuvat on aina niin uskomattoman upeita♥ Jatkuvasti jäytävä kipu on äärimmäisen rasittavaa ja raskasta..välillä on vaikea löytää mitään positiivista kun oikein kipuilee, mutta on kyllä totta että luonto on parhaita mielihyvän tuottajia ja sellainen voimaantumispaikka jossa voi hetkeksi jopa ne kipuilut unohtaa! Toivottavasti siellä ilmat paranisi ja tosiaan pääsisitte nauttimaan kauniista syksystä:) Mukavaa alkanutta viikkoa ja leppoisaa lokakuuta♥
VastaaPoistaKiitos Päde ja arvaas mitä? Meillä paistaa aurinko ja olin koko aamun metsässä siitä nauttimassa <3
PoistaTalvi on kipujen kannalta pelottavaa aikaa, kesä taas menee aina helpommin. Toivonkin nyt "kilttiä" talvea :)
Voi hyvin <3
Voi kuinka kiva, että voit tyttäresi kanssa yhdessä kuvailla. Minäkin nautin, kun keväällä kuljimme perheemme nuoren herran kanssa tulppaanipelloilla kuvailemassa. Eteneminen oli hidasta, mutta täydessä yhteisymmärryksessä pysähtelimme tuon tuostakin ja kökimme ja konttasimme pitkin ojia. Ihan parasta!
VastaaPoistaToivotaan sateen jälkeen kuulasta ja kaunista lokakuuta.
Meillä on tänään pitkästä aikaa poutainen ja jopa aurinkoinenkin päivä ja sehän tuntuu ihan luksukselta!
PoistaKuvaaminen on kyllä kivaa porukassa ja minusta on jännää huomata, miten jokainen kuvaaja saa kuviinsa oman tyylinsä, vaikka aihe on sama.
Mukavaa loppuviikkoa <3
Vielä ehtii tulemaan kuulaita syyspäiviä. Kauniita kuvia olet sateen raossa saanut taltioitua. Ja niin tunnelmalliset sisäkuvat.
VastaaPoistaEikö olekin ihanaa, että kipuun löytyy apua muualtakin kuin purkista. Humanistina olen aina sitä mieltä, että kuka mistäkin avun sairauksiinsa saa, se on todella hieno juttu. Kaikkea ei aina tarvitse selittää ja järkeillä lääketieteellisesti. Toiki kaikki seikat on otettava huomioon, kun sairauksia on niin erilaisia.
Teillä on ollut tyttären kanssa ihanaa yhdessä tekemistä ❤️
Toivotan Sinulle poutaisempia ja kivuttomampia lokakuun päiviä 💕
Kiitos Maija <3
PoistaMinä uskon, että autoimmuunit sairaudet johtuvat pitkälti sisäisestä huonovointisuudesta, stressistä, suruista jne. Ne kun tuppaavat puhkeamaan vaikeina aikoina.
Omakin sairauteni puhkesi elämänvaiheessa, jossa olin ollut pitkään "vahva" ja suurien huolien ja surujen rasittama.
Minusta on hienoa, että ihmiset löytävät apua elämänmuutoksista.
Oikein ihania syyspäiviä sinne teille Maija <3
Ihanat kuvat...jo noita katsellessa, pulssi laskee♥
VastaaPoistaKiitos Hannele <3
PoistaTodella kauniita kuvia ja tunnelmia.🍃🍁🍂
VastaaPoistaKiitos paljon <3
PoistaOnpa teillä satanut, harmi ettei sitä voi lähettää tänne jossa sadetta niin kaivataan, eikä sitä ole vuosiin tullut tarpeeksi.
VastaaPoistaHyvä että reumasairas potilas löysi elämänilon luonnosta:)
Kuvasi ovat taas tosi kauniita, etenkin nuo sienikuvat upeita:)
Kiitos Jael :)
PoistaMeillä on ollut nyt vähän parempaa säätä ja loppuviikoksi on luvattu lämmintä. Toivotaan, että toteutuu ennuste.
Hyvää viikkoa <3
Mahtavia tunnelmia! Niin monenlaista kaunista ja ihanaa...!
VastaaPoistaKiitos Kiki ja tervetuloa mukaan <3
PoistaKauniita syyskuvia olet ottanut . Minun veljeni ja hänen vaimonsa on molemmat reuman runtelemia joten tiedän mistä puhut. Heillä on ollut tämä riesa jo yli kolmekymmentä vuotta ja useimpia leikkauksia takana. Mutta molemmat on aina rakastanut ulkona liikkumisesta. Kiitos sinulle.
VastaaPoistaKiitos Nila <3
PoistaReuma on kyllä kurjaakin kurjempi kaveri. Luonto on varmasti monelle maailman paras lääkekaappi ja pakopaikka, joten siitä täytyy olla tavattoman kiitollinen.
Mukavaa loppuviikkoa!
Voi Marianna jaksamista kipujen kanssa <3 Mahtava kuulla, että olet löytänyt helpotuksen ja ilon luonnon ja valokuvaamisen kautta. Upeita kuvia otatkin, wau! Valokuvaaminen on niin mieluinen harrastus, siihen voi uppoutua vaikka koko päiväksi :)
VastaaPoistaMeillä on ollut vaihtelevaa, välillä sataa ja välillä paistaa. Tänään on ollut todella kaunis +15 syyspäivä. Me nautittiinkin pitkä tovi metsässä koirien kanssa <3
Voi hyvin ja halauksia <3
Kiitos Nina <3
PoistaMeillä on nyt "takakesä", eli mittarissa 18 astetta ja aurinko sinisellä taivaalla - yes! Nivelet tykkäävät lämpimästä!
Valokuvatessa katoavat todellakin niin ajantaju kuin kivutkin, joten se on erittäin hyvä hoitomuoto särkyihin. Blogi ja insta taas pitäävät kuvaamisinnostuksen yllä, sillä hölmöltähän se tuntuisi kaappiin kuvata ;)
Nauti lämpimistä päivistä sinäkin Nina <3 Halit <3
Voimia kipujen kanssa! Osaavat olla henkisesti melko nujertavia nuo jatkuvat kiput. Onneksi olet löytänyt itsellesi apua <3 Ihania kuvia olet ottanut. Kiitos, että jaoit ne myös meidän kanssa <3
VastaaPoistaKiitos paljon <3
PoistaTe blogiystävät olette ihania, kannustavia ihmisiä, joita ilman sairastaminenkin olisi pahempaa. Kiitos siitä <3
Mukavaa viikonloppua!
Minulla on sinulle haaste blogissani.
VastaaPoistaKiitos Nila!
PoistaOlen ollut Suomessa, joten blogi on ollut jäähyllä, mutta otan toki haasteen vastaan :)
Onpa huikeat maisemat...täällä on ollut epätavallisen lämmintä tänään näyttää mittari 19 astetta...ihanaa sunnuntaita
VastaaPoistaHei Anne :)
PoistaSuomessa olikin epätavallisen lämmintä - palasin sieltä perjantaina!
Täällä kylmenee nyt viikonloppuna, joten saapa nähdä mitä se tekee luonnolle.
Mukavaa viikkoa sinulle!
Upeat kuvat upeassa blogissa <3
VastaaPoistaKiitos Ronja <3
Poista