"No onhan meressä toisaalta aika paljon vettä" -Muumipappa





Muumipappa on ihan oikeassa, meressä on aika paljon vettä ja vedessä valtava voima! 
Sunnuntaina saimme jälleen ihmetellä kuohuvaa vuonoa, joka heitteli aaltojaan rannoille ja venevajoihin, kuljetti vaahtopäitä kiitävää vauhtia eteenpäin ja velloi sinisen ja vihreän syvissä väreissä.
Kaunista, kylmää ja kunniotuksen arvoista. 

Kuvat välittävät vain osan tunnelmasta, mutta voitte varmasti kuvitella miten tuuli ulvoi, kamera tärisi käsissäni ja ilmassa leijui sellainen suolainen, usvainen raikkaus.
Minä seisoin urheana tuulessa toisen Muumilaakson asukkaan sanoja muistellen -
 "älä vingu, riittää, että tuuli vinkuu" -PikkuMyy.

En vinkunut! 















Aallot löivät sisälle venevajaan, josta meren metelöintiä oli kuitenkin vähän lämpimämpää seurata. 
Olimme iloisia siitä, että olimme ennakoineet, ahkeroineet ja kiinnittäneet venevajamme irtaimiston ja soutuveneen syksyllä niin huolellisesti, etteivät aallot niihin yltäneet.
Iltapäivällä tuuli sitten (onneksi) lauhtui sen verran, että lauttamatka kotiin oli ihan siedettävä. 

Minulla ei ole koskaan ollut ongelmia merisairauden suhteen, mutta talvinen aallokko on mielestäni vähän sellainen pelottova, eikä ole kiva katsella autokannelle lyöviä aaltoja.





Torpan pihassa ollaan jo myrskyistä huolimatta ihan keväisissä tunnelmissa, sillä lumikellot ovat jo näin pitkällä ja sammalmatosta kurkistaa jo paljon muutakin, mm. lumipisaroita ja tulppaaneja.





Aikaisessahan ne ovat, sillä normaalisti ne putkahtavat esiin helmikuussa. 
Kasvihuoneessa voidaan hyvin ja siellä on kyllä yllättävän lämmintä jopa myrskyisellä säälläkin. 





Ja sitten......
tässä olisi nyt taas muutama lumikuva täältä meiltä :D, eli voi yhden kerran, että me tästäkin määrästä jo iloitsemme! 
Näillä "hangilla" oli jo suksien ja pulkkien jälkiä - uskokaa tai älkää :) 
Täällä, vähälumisessa talvessa ei voi olla kranttu, eikä mitään winter wonderlandia kannata odottaa, joten pienestäkin määrästä otetaan irti ihan kaikki.
 Vuorille voi toki lumen hakuun lähteä, mutta ei sinne niin vain arkipäivinä ehditä ja siksipä tämä kevytkin lumikerros merkitsee, varsinkin lapsille, niin tavattoman paljon.

Metsän tunnelma muuttuu kyllä jo pienestäkin lumimäärästä, joten mukavaahan siellä on kävelläkin, kuunnella lintuja ja antaa oksien lomasta säteilevän auringon lämmittää.
Täällä tapaa myös aina mukavia eläkeläisiä, jotka vapaaehtoistyönä pitävät metsän polut ja laavut kunnossa.



Puro solisi iloisesti läpi metsän.






Kaunis, mutta vaarallisen liukas rantakallio.





 Päivänvalon lisääntyessä sen valokeilaan putkahtavat villakoirien ja likaisten ikkunoiden lisäksi myös kuplivat sisustusideat ja halu tehdä jotakin uutta! 
Jokavuotinen kevätoire siis! 
Olen koettanut hillitä kuplintaa keskittymällä siivoamiseen ja kukkiin, jotka tuovat "sitä jotakin uutta" pienellä rahalla ja vaivalla ja muscari kuuluu ehdottomasti näihin kevääntuojasuosikkeihini.
Muscari/helmililja, norjaksi perleblomst-helmikukka on niin herkkä ja keväisen kevyt, että se tuo kevään välittömästi mukanaan.
Meillä on usein kukkakaupoissa hyviä tarjouksia, joten lauantaina innostuin ostamaan vähän enemmänkin kevääntuojia.







Kevään tulosta kertovat myös onnenpensaassa olevat nuput, jotka huomasin viedessäni linnuille uusia talipalloja.
Punarinta viihtyy onnenpensaassa ja odottelee varmasti kevättä sekin.






Tänään on aika huiskuttaa moit ja heit tammikuulle ja suunnata katse helmikuun suuntaan! Se on hyvä asia! 
Helmikuu tulee takuulla paljastamaan lisää villakoiria, tahroja ja talven likaamia ikkunoita, mutta myös vauhdittamaan kevään edistymistä ja valon määrää, joten TERVETULOA HELMIKUU!

Olen seurannut Suomessa hallitsevaa talvea niin uutisten kuin somenkin kautta ja kyllä ne lumimäärät ihan käsittämättömiä ovat! Pakkaslukematkin ovat minua hirvittäneet, sillä mietin tietenkin sitä, miten esim. minä sairauteni kanssa siellä pärjäisin.
Toivottavasti helmikuu tuo jo lauhempaa ilmaa sinne kotipuoleenkin.


Mitä kotipuolen uutisiin muuten tulee, olen aivan järkyttynyt vanhustenhoivaan liittyvistä uutisista! Suomi maailman onnellisin maa? Ja kohtelee vanhuksiaan näin? 
Entäpä hoitoalan työntekijöiden kohtelu ja arvostus? Missä se on?
Sijoittajat käärivät rahat, joita voisi kaiketi verirahoiksi kutsua, sillä en ovat toisten ihmisten kärsimyksillä saatuja.
Tällaiset uutiset vievät uskon ihmisiin ja tuovat jälleen mieleeni yhden Muumipapan ajatuksista (Tove Jansson - olit hyvä ihminen):

"On tämäkin yhteiskunta, jossa möröt saavat syödä kenet haluavat".



Ikävä päättää postaus näin, mutta vanhusten heitteillejättö on märkivä haava Suomi-neidon kiiltävässä kuvassa. 



Voikaa hyvin,

Marianna

Kommentit

  1. Kovin on keväisen oloista jo siellä. Meren kuohuja on ihana seurata, siinä on jotain mystistä ja rauhoittavaa. Mukavaa viikonloppua ja alkavaa helmikuuta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvää helmikuuta Anni :)

      Sää täällä todellakin vaihtelee nyt niin reippaasti, että samana vuorokautena saatamme kokea sekä talven että kevään.

      Voi hyvin <3

      Poista
  2. No nyt tuli ikävä vapaana kuohuvaa ja ärjyvää merta ja iski se jokakeväinen kevätkateus. Meillä on vielä matkaa tuohon, mutta nautin kyllä nyt täysillä tästä vanhanajan talvesta. Katselen lumikinoksia ojissa ja muistan, miten ihanaa niihin oli lapsena kaivaa lumilinnoja ja -luolia. Nyt voi napata lapsenlapset mukaan tuohon ihanuuteen ja pääsee siitä vielä itsekin nauttimaan.
    Kovin satumaisia ovat nuo teidänkin talvikuvat. Erilaisia kuin meidän, mutta tosi kauniita. Ja mikä timantti kuusenoksalla!
    Vielä meillä ei helmililjoja ole kaupoissa näkynyt, mutta hämmästyin, kun Lidlissä oli jo pikkunarsissiruukkuja!
    Kauheaa on kuunnella noita vanhuspalvelujuttuja. Suomi on ajautumassa isojen terveys- ja hoivapalveluja tuottavien konsernien käsiin ja nyt kuuluu kyllä noista molemmista suunnista huonoja uutisia. Ainoa asia, jolla tällä hetkellä on merkitystä, on raha. Yrityskauppoja suunnitellessa tämä on käynyt ilmi. Parempi pysyä pienenä tuottajana ja saada itse määrätä omista jutuista. Jos vain mahdollisesti tuleva sote-uudistus sen vielä hyväksyy. Aika näyttää.
    Uutta lumipyryä odotellessa oikein hyvää helmikuuta täältä talvisesta Suomesta sinne jo niin keväiseen Norjaan 💕T Maija myrskyluodolle@gmail.com

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen ihastellut lumikuvia niin Suomesta kuin muualta Norjastakin, mutta en valita.....keväisiä merkkejä on mukavaa ihastella niitäkin.

      Pahalta tuntuu, että lähimmäisenrakkaus ja kunnioitus ovat tipotiessään ja ihmisen arvo vain rahassa mitattavissa. Suuri häpeä.

      Täällä Norjassa on yhä useampia päiväkoteja, jotka vierailevat/joissa vierailee vanhuksia. Vanhukset piristyvät lasten seurassa ja lapset nauttivat tarinoista ja opeista, joita vanhuksilla riittää. Tämä tuo arkeen vähän sellaista vanhan ajan tunnelmaa ajalta, jolloin eletttiin suurperheissä ja vanhukset olivat lasten kanssa työikäisten tehdessä työtä.

      Toivotaan parempaa <3

      Mukavaa viikkoa teille Maija <3

      Poista
  3. Aivan ihana postaus kevään kannalta. On ihanaa saada kevät kahteen kertaan nautittuna. Ensin siellä sitten täällä. Lunta on täällä tosiaan valtavat määrät ja omat ongelmansa kun ne alkaa sulamaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ajattelinkin, että kenties kevätkuvani antavat iloa muistuttamalla, että sieltä se tulee taas.....hangen alta!

      Oikein hyvää viikkoa sinulle <3

      Poista
  4. Onpa siellä teillä jo keväistä! Kauniita kuvia olet jälleen ottanut, mutta hieman on hämmentävä tunne kun katson näitä sinun talvikuviasi ja sitten katson tästä meidän tuvan ikkunasta ulos :D
    Näin lumista talvea ei täällä etelärannikolla ole "muutamaan" vuoteen ollutkaan, joten nyt saadaan nauttia lumisen luonnon tarjoamista elämyksistä, ihanaa!
    Meillä on heti tammikuun alusta alkaen tulppaanikimppu ruokapöydällä aina siihen asti kunnes vene lasketaan vesille. Tämä perinne juontaa juurensa lapsuuteen ja äitini tapaan juhlistaa vuoden pimeimmän ajanjakson päättymistä sekä uuden vuoden alkua. Äitini tosin osti milloin mitäkin leikkokukkia, itse olen ihastunut nimenomaan tulppaaneihin :)
    Oi tuota villinä ja vapaana tyrskyävää merta ❤
    Täällä meri lepää paksun jään ja sitä peittävän lumikerroksen alla hiljaa. Voi sitä riemua sitten keväällä kun se jäiden kahleista pääsee vapaana vellomaan...
    Hehkuvaa helmikuun alkua sinne sinulle ❤

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Ansku ja helistävää helmikuuta sinne teille <3

      Kaunis perinee tuo tulppaanit pöydällä -perinne, joka todellakin toimii kevään vauhdittajana.
      Olen ihaillut lumikuvia Suomesta ihan päivittäin, mutta myös kantanut huolta vanhasta isästäni, joka tekee lumitöitä ja on jo muutaman kerran itsensä loukannutkin. Lunta kun tulee aina vain lisää......uskomatonta.

      Meri on minulle sellainen terapeuttinen elementti, ihan kuin metsäkin ja rakastan seurata sen eri "mielialoja" tyrskyistä tyyneen, joten ymmärrän hyvin sinunkin odotuksesi ja tyrskyjen kaipuusi.
      Meillähän meri ei suolapitoisuutensa vuoksi jäädy.

      Voikaa hyvin <3

      Poista
  5. Siellä maasta pukkaa jo sipulikukkia, ihanaa. Täällä tosiaankin on lunta ja lisää taivaalta tipahtelee nytkin. Tykkään kyllä lumesta kovin, mutta en lumitöistä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lumi on kaunista - lumityöt raskaita, eli samaa mieltä.

      Mukavaa viikkoa sinulle :)

      Poista
  6. Ompas myräkkä ollut ja melkoiset aallot. Siellä tosiaan on noin kevät jo:) Ikäviä uutisia on kyllä kuultu tuolta vanhusten hoito rintamalta:( Todella kurjaa, että vanhoja heikkoja ihmisiä hoidetaan ja kohdellaan sillä tavalla.
    Mukavaa helmikuuta sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tavattoman surullista kuulla moisia uutisia Suomesta.
      Toivottavasti tilanne nyt paranee, mutta kyllähän sitä hoitotyötäkin pitäisi enemmän arvostaa, jotta ihmiset sitä jaksaisivat tehdä. Naisvaltainen, huonosti palkattu ja ei-arvostettu ala, koska ihmisen arvo on rahassa niin olematon - niinhän se menee. Ja kuitenkin, kun vanhuus ja sairaus astuvat kuvaan omalla kohdallamme, olemme kiitollisia jokaisesta ihmisestä, joka meidät näkee, meitä auttaa ja hoitaa.
      Rahalla ei tee mitään, jos kukaan ei meistä aidosti välitä.

      Hyvää helmikuuta sinulle <3

      Poista
  7. Tiedätkö Marianna, tämä sinun blogi on mulle sellainen rauhoittumisen paikka, jonne on kiva tulla vetämään henkeä. Kun oma elämä liian monine velvoitteineen menee ohi oikealta ja vasemmalta, tuntuu hyvältä, kun on paikka minne paeta. Saan voimaa kauniista kirjoituksistasi ja kuvistasi, jotka ovat vertaa vailla. Kiitos jälleen kerran ❤️

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi Teija, nämä sanasi "made my day" <3 Kiitos <3

      Mikä ilo onkaan kuulla, että blogini antaa sinulle paikan, jonne kadota hetkeksi.
      Se, että rakastamani harrastus (työnkorvike) antaa jollekin muullekin iloa ja voimaa, tekee kuvaamisestani ja kirjoittamisestani merkityksellisempää ja hauskempaa.

      Kiitos siis vielä kerran ja voi hyvin ystävä kallis <3
      Tiedän, että osaat kyllä hakea lepoa ja rauhoittumista luonnosta, mökiltä ja mereltä sinäkin, mutta pidä itsestäsi huolta kaikkien velvoitteiden ja vauhdin keskellä.

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kesän kuulumiset

Tammikuisia valonpilkahduksia

Kameraan kertynyttä, eli helmi-toukokuuta 2022