Kesä


 

Uskokaa tai älkää, täältä tulee postaus!

Blogini on uinunut laiskanlaisessa rantatuolissa, seikkaillut lounais-Suomen suvitunnelmissa, opetellut suppailemaan, palannut 36 vuoden tauon jälkeen ratsaille, viettänyt aikaa rakkaiden ihmisten kanssa ja vaikka mitä, mutta tänne asti se ei ole postauksina päätynyt (mielessäni olen vain bloggaillut) ja kuten toukokuussa kirjoitin, on sen lopullinen siirtyminen arkistoonkin ollut harkinnassa. 

Eilen heräsi kuitenkin ajatus siitä, että voisin venytellä näitä Suomen kesässä päivettyneitä sormiani ja kokeilla, josko ne vielä liikkuisvat näppäimistöllä ja muuttaisivat ajatukseni sanoiksi. 

Käykö täällä enää kukaan? Enhän minä sitäkään tiedä, mutta kokeillaan!  



Tämä kesä oli minulle erikoinen siksi, että vietin siitä kokonaiset viisi viikkoa, myös juhannuksen, Suomessa! 
Sain viettää aikaa vanhempieni, sukulaisteni ja ystävieni kanssa, olla suomalainen suomalaisten joukossa, rentoutua ja lomailla, mutta myös auttaa ja olla läsnä - tyttärenä, siskona, tätinä ja ystävänä. 

Äitini 80-vuotispäivät olivat kerrassaan onnistunut juhla ja helteisessä juhannusyössä (kyllä, hänen syntymäpäivänsä oli juhannusaattona) tanssittiin ja naurettiin lähes aamun tunneille. Äiti nuortui ihan silmissä ja kaikilla läsnäolleilla oli oikein mukavaa.

Lomaani mahtui myös monta ihanaa seikkailua, auto-, lautta- ja vesibussimatkaa, uimareissua ja retkeilyä ja vaikka mitä! Ja Suomihan tarjosi parastaan myös ilmojen suhteen - helle kesti lomani alusta lomani loppuun.


Eipä siis ihmekään, että viisi viikkoa menivät kuin siivillä ja lähdön hetki oli haikea, vaikea ja sydäntä kiduttava.

Suomi on minulle vuosi vuodelta rakkaampi ja 
corona-aika on saanut minut miettimään omaa paikkaani, tarvettani olla lähellä omiani ja sitä, missä minä haluan oman vanhuuteni viettää. 
Juureni ovat hyvinkin tiukassa Turun savisessa maaperässä :), vaikka ne aika hyvin ympäri Eurooppaa venyneet ovatkin (varmasti juuri saven vuoksi).

Näitä ajatuksia minä päässäni täällä jauhan ja pyöritän. Sydän on vähän levoton ja mieli haikea, sillä mitään kevyttä pohdittavaa tämä ei ole.
Olen rakentanut elämääni täällä Norjassa jo 23 vuotta.... se on tavattoman pitkä aika.... ja kahdessa maassa en pysty samaan aikaan asumaan.

Norja on saanut ajastani nämä viimeiset 23 vuotta kokonaiset 90%, Suomi vain 10%. 
Olisiko Suomen aika saada nyt enemmän?




Norjaan palasin siis vähän apeana, mutta olen tehnyt kaikkeni ja vielä vähän lisää, jotta päiväni olisivat mukavampia, eivätkä vain murehtimista ja ajatuskuohua.
Joutilaan mieli on paholaisen työpaja, joten parasta on pitää itsensä työn ja touhun parissa, kutsua vieraita, hoitaa puutarhaa, säilöä, leipoa, harrastaa..... ja vaikka bloggailla :)


Suomi-kuvat jäävät tällä kertaa pois blogistani, sillä niitä onkin ylipäätään vain muutama. Kamera pysyi laukussaan ja minä keskityin rakkaisiin ihmisiin, ainutlaatuisiin hetkiin ja tunnelmiin. Se tuntui hyvältä.

Kesäkuvani ovat siis kaikki Norjasta - tässäpä siis "litt av hvert", vähän kaikkea.




Kesään on mahtunut katettuja pöytiä ja mökkivieraita ja mikä parasta, kauniissa säässä.


Elokuussa












Heinäkuussa 






Tyttöporukalla kesäkuussa.





Suomesta palattuani teimme autoloman Norjassa ja tuolla reissulla tein myös paluun ratsaille, 36 vuoden jälkeen! 
Tunti vaihtelevassa maastossa norjalaisella Døla-hevosella oli fantastinen kokemus ja "korvasta korvaan -hymyni" säilyi vielä seuraavanakin päivänä, vaikka reidet ja takamus muuta koettivatkin kertoa!  
Eikä siinä kaikki! Aloitin jo seuraavana päivän suppailun harjoittelemisen :) 
Hauskaa puuhaa ja upea tapa nauttia niin merestä kuin auringostakin.






Mikäli tässä nyt innostun, teen varmasti ihan erillisen postauksen Norjan lomastamme, mutta lupaamaan en mene vielä mitään. 




Kameran vangitsemia hetkiä.

Lampaat lenkillä. 
Rakenteilla olevassa venesatamassa ei ole kesän aikana tapahtunut paljoakaan, mutta lampaat keksivät lenkkeillä sen ympäri ja tuntuivat kyllä nauttivan uudesta harrastuksestaan.




Kuvattavana





Puutarhahetkiä.
Keväällä kylvämäni niittykukan siemenet ovat olleet valtava ilo niin meille kuin hyönteisillekin.
















Ja nyt korjataan jo satoa.





Aina pitää näitä torppakuviakin laittaa....












Elokuussa juhlitaan monen ystäväni, mutta myös siskoni syntymäpäiviä. Tämän kakkupalan söin heidän kunniakseen. Hyvä syy, hyvä syy :) (puhelinkuva)




Elokuun illat ovat olleet kauniita ja niistä kannattaa nauttia.











Ja ajatukseni...toivottavasti ne selkiävät vielä. 
Eihän se Suomi ole kuin meren takana....

Suoraan edessäni välkkyi sininen meri, seikkailuja täynnä. 
-Muumit ja meri-





Ja onhan näilläkin rannoilla ihan mukavaa seuraa :)


Lysefjordin hylkeet veneestä kuvattuna





Jos tänne nyt vielä joku tiensä löysi, niin toivon, että sinulla on ollut mukava kesä! 
Oletkohan nauttinut helteestä vai oletko enemmänkin syksyä odottavaa tyyppiä? 


Joka tapauksessa, 

Ihanaa kuun loppua sinulle!

Vi snakkes,

Marianna
























Kommentit

  1. Täällä ollaan! Ihana katsella kesäkuviasi sekä lukea kesäkuulumisia ja ajatuksiasi tulevaisuuden suhteen. Kesä oli ihanan pitkä ja kuuma. Oli ihana uida järvessä, pyöräillä pitkin maanteitä ja tehdä kolme päiväretkeä kansallispuistoihin. Syksy tekee tuloaan ja sekin tuntuu ihan hyvälle - arki, harrastukset ja pimenevät illat <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ja kyllä, syksyn tulo tuntuu sekin nyt kivalta. Kesä oli niin hieno.

      Mukavaa loppuviikkoa sinulle <3

      Poista
  2. Tosi mukavalta kuulostaa kesäsi Suomessa. Kohta tulee 2 vuotta siitä kun olin viimeksi Suomessa (kirottu korona...) ja kesää en siellä ole nähnyt aika moneen vuoteen. Ikävä kyllä on, etenkin kun poikani ja hänen pikku tyttärensä siellä.
    Tosi kauniita kuvia olet taas laittanut tänne:) Oikein hyvää elokuun loppua sinulle ja syksyä Marianna:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Jael.
      Voi miten ymmärrän ikävääsi <3 ja toivon, että pääset taas jossakin vaiheessa Suomeen.

      Hyvää loppuviikkoa :)

      Poista
  3. Ai että kun on upeat kuvat, kesä välittyy niistä todella kauniina, Kesä oli kyllä liian kuuma, mutta ei kylmät ilmat ole kivoja, niitä kun riittää liiaksi, kesä meni muuttopuuhissa Loimaalle.
    Hyvää alkavaa syksyä !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos samoin ja onnea muuton suhteen <3

      Kesä oli todellakin aikamoisen kuuma, liiankin ja syksy tuntuu nyt ihan kivalta.

      Poista
  4. Mukava kuulla kuulumisia hienojen kuvien kera.
    Toivottavasti ajatukset ja elämä selkiytyy.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Maarit <3
      Kyllä ne varmasti jossakin vaiheessa selkiytyvät, vaikka juuri nyt myllertävätkin ja rakenteita ravistellaan.

      Ihanaa alkavaa syyskuuta sinulle <3

      Poista
  5. Täällähän sitä vielä ollaan ...vaikka harvakseltaan tulee nykyisin päivitettyä.
    Ihanalta kuulosti kesäsi niin Suomessa, kuin Norjassa. Ymmärrän tuon haikeuden, kun täältä lähdit.
    Hyvää huomenna alkavaa syyskuuta sinulle♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos <3

      Matkaan Suomeen jälleen lokakuussa, eli nyt mennään tätä kahden maan shuttle-liikennettä.

      Ei tämä ihan helppoa ole, ei todellakaan, mutta eiköhän se tulevaisuus tästä oman polkunsa löydä.

      Ihanaa syksyä sinulle <3

      Poista
  6. Kiva, kun pääsit pitkäksi aikaa Suomeen olemaan suomalainen! Ihania myös uudet harrastuksesi. Voi, ratsastaminen on niin hauskaa. Olen ollut innokas ratsastaja ja tehnyt hevosen kanssa paljon töitä silloin joskus kauan, kauan sitten. Oli ihanaa, kun oli oma heppa, suloinen Suomen hevonen.
    Kuulasta syyskuuta Sinulle 🌾❤

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi voin vain kuvitella miten ihanaa oli omistaa suloinen suomalainen liinaharja!
      Hevoset ovat aina olleet lähellä sydäntäni ja ahkerasti olen tyttäreni perässä talleilla ravannut :)

      Ihanaa syksyä teille <3

      Poista
  7. Ihanaa kuulla sinusta ja mukavaa kun pääsit tänne Suomeen täällä olevia rakkaita tapaamaan. Ymmärrän hyvin kaipuusi tänne toivottavasti saat ajatuksesi selkeytymään mutta kaipaus nakertaa sinua vääjäämättömästi. Ole rohkea ja kuuntele sydämesi ääntä, sinulla on vain yksi elämä. 🤗❤

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos viisaista sanoistasi <3
      Meillä on todellakin tämä yksi elämä ja päivät kiitävät ohitsemme liiankin nopeasti. Sydämen kuunteluun tarvitaan nimenomaan rohkeutta ja minullakin on tapana olla kuuntelematta sitä.
      Se ei kuitenkaan vaikene.... ei sitten milllään.

      Eiköhän se tästä selkene, minunkin tulevaisuuteni.

      Kaunista syksyä sinulle Nila <3

      Poista
  8. Kyllä kuulosti mukavalta kesäinen visiittisi mukavan lämpimään Suomeen.
    On varmasti haikeaa, kun molemmat kotimaasi ovat omalla tavallaan niin ihania ja aina on valittava vain toinen.
    Löysin instasi ja sitä kautta tulin blogiisi, kun omaa blogia tulee niin harvoin päivitettyä ja luettua.
    Kuvasi ovat niin kauniit :)
    Mukavaa syksyä sinne vuonojen maahan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanaa kun löysit tänne! Tervetuloa <3

      Minullakin on tämä blogini vähän "retuperällä", eli harvoin päivitän, mutta toisaalta tekisi mieli elvyttää se vielä.

      Kahden maan kansalaisella ei ole aina helppoa, ei todellakaan. Rakkaita on molemmissa maissa ja molemmat maat ovat rakkaita. Suomi on kuitenkin sydämessäni ja veressäni voimakkaampana ja sinne on alituinen kaipuu.
      Iäkkäät vanhemmat ovat niin ikään mielessä koko ajan.

      Tulen Suomeen taas lokakuussa, joten apua koti-ikävään on jälleen luvassa :)

      Ihanaa syksyä sinulle <3

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Lämpenee, viilenee, lämpenee, polttaa jo....eiku viilenee!

Vuonon rannalta moi

Hyvää alkanutta vuotta 2021!