Tekstit

Sunshine Awards ja suru vieraana

Kuva
Läheiseni, jonka sairaudesta olen aikaisemmin kertonut, nukkui pois 10.11.12. Hautajaiset olivat perjantaina 16.11. ja nyt koetamme nyt urheasti palata arjen malliin, vaikkakin surun siivittäminä ja jotenkin niin väsyneinä. Jäljelle jäi ikävä ja tavaton suru. Suru on outo vieras, sillä se liikkuu aallon lailla ja vie pyörteisiinsä tuo tuostakin, yllättäen ja rajusti.  Kodinhoitohuoneeni on ollut koskematon jo viikon, olohuone ja keittiö muistuttavat kukkakauppaa ja elämä ympärillä tuntuu olevan kuin usvan takana. Ajatus siitä, että emme enää koskaan soittele toisillemme, juo viiniä kesäillassa, naura lenkkipolulla, sisusta yhteisellä innolla ...se on käsittämätön !  Olen kiitollinen siitä, että sain tuntea tämän hyvän, kiltin, inspiroivan ja vahvan ihmisen. Aion juhlistaa hänen elämäänsä jatkossakin positiivisella asenteella, ilolla ja niillä asioilla, jotka olivat meille yhteisiä, rakkaita ja mieluisia <3 Hautajaisissa esitettiin hänen o...

Risuja ja sipaus jouluakin

Kuva
Se hiipii tupaan kuin varkain....joulu nimittäin :) Oikeastaan voisi puhua paremminkin talvikoristeista, sillä eihän kaiken tarvitse nimenomaan jouluun liittyä. Jää, lumi, talvienkelit, valot, kristallit - niitä kutsun talvikoristeiksi ja ne kaunistavat marraskuun synkkiä iltoja talvisella raikkaudellaan. Mikään tonttufani en ole koskaan ollut ja meille tulee jouluna vain muutama, tarkoin valittu ja siksipä juuri merkityksellinen tonttu :) Joulun värinä käytän paljon valkoista, kultaa ja  hopeaa, mutta punainen jää meillä vähemmälle. Suuri villitykseni risuihin on vain kasvanut ja viikonloppuna kaadoin mökillä muutaman pienen puun (haapa) ja toin kotiin koristeeksi. Toinen jää ulos terassille ja saa tietysti valot, toinen tuli sisälle tupaan ja on työn alla! Isäntä suostui onneksi ottamaan puut autoonsa, vaikka aikamoinen kuljetushan se oli. Sisälle päätynyt puu piti trimmata kapeammaksi, sillä oksat veivät valtavasti tilaa ja perhe valitti :(  Puun kapeampi versio on ny...

Kotimaassa vierailulla

Kuva
Tervehdys pitkästä aikaa ! Lomani koti-Suomessa oli aivan hurjan ihana, eikä sieltä matkamuistona tuotu flunssakaan harmita yhtään....onhan se maailman ihanimmalta kummipojalta saatu :) Lomalla ihasteltiin Helsinkiä ja sen mukavia liikkeitä, kahviloita ja julkisivuja. Lomalla tavattiin ystäviä ja naurettiin viinilasin äärellä vedet silmissä....voi miten heitä kaipaankaan ! Lomalla ajeltiin junalla Turkuun, saunottiin isän lämmittämässä saunassa, syötiin äidin laittamaa ruokaa ja nautittiin joka hetkestä. Päivät menivät kuin siivillä ja kyyneleiltä en voinut välttyä tälläkään kertaa lentokoneen noustessa siivilleen ja kääntäessä nenänsä kohti Osloa. Sinne jäi Suomi, ihanuuksien ihmemaa, rakkaat ihmiset ja se jokin "oma", jota täällä ei koskaan ole ! Kotona Norjassa ovat kuitenkin lapset ja mies, eli ne Norjan rakkaat ihmiset (ja lemmikit)......se helpottaa ikävää ja tekee Norjasta "nykyisen kodin". Norjassa koen itseni kuitenkin juurettomaksi, kävelen täällä ke...

Herätysmelodiat

Kuva
Ihan ensimmäiseksi : Tervetuloa uudet lukijat ! Mukavaa, että olette löytäneet tänne vuonon rantaan ! Syysloma tuli, syysloma meni ja tänään oltiin takaisin aamurutiineissa ja herätyskonsertissa ! Neljä erilaista soittoääntä, vuoronperään, alkaen klo. 05.55. Tuo ensimmäinen herätys on omani ja olenkin aika nopeasti ylhäällä ja suihkussa....en harrasta "vielä 5 minuuttia torkkumista" -tomintoa ! Rakas siippani sen sijaan rakastaa tuota mahdollisuutta ja siksipä saammekin kuunnella hänen herätysmelodioitaan viiden minuutin välein lähes puolen tunnin ajan. Lisäksi hänen herätyssoittonsa on kuin valtamerilaivan sumutorvi .....naapurikin saadaan siis hereille näillä konsteilla. Teinin kello soittelee kuudesta lähtien, mutta hänet saa hereille vain tönimällä ja kellonaikoja täkin alle ilmoittamalla :) Nuorimmaisen herätyskello on viimeinen soittaja, se kurnuttaa kuin sammakko ja saa neitokaisen liikenteeseen siinä vähän ennen klo seitsemää ! Syyslomaviikolla aamut olivat hiljais...

Ilo pintaan vaik syän märkänis

Kuva
Tulipa tässä kuluneella viikolla (jälleen kerran) kuultua tukevaa kritiikkiä kaikkia positiivisella asenteella ja hyvällä mielellä kirjoitettuja blogeja kohtaan ja jäin sitä kovasti ihmettelemään ja pohtimaan ! Kriitikko kuvaili bloggaajia ikuisiksi pikkutytöiksi, jotka elävät vaaleanpunaisessa prinsessamaailmassa kaukana todellisuudesta ja kuvittelvat palmikkoneuleiden, mustikkapiiraiden, puutarhatarinoiden ja kynttiläasetelmien olevan jollakin tavalla tärkeitä tai mielenkiintoisia ! Nämä hyvän fiiliksen blogit (Norjassa rosablogg) ovat kuulemma osoitus typeryydestä ja naivista ajattelutavasta. Kriitikon mukaan kenelläkään ei voi olla tällaista vaaleanpunaista elämää ja blogeissa pitäisi olla enemmän "oikeaa" elämää, painavaa asiaa ja sitä rataa..... Suomalainen sananlasku: "Kell onni on, se onnen kätkeköön", johtunee juuri tällaisista asenteista, sillä toisen ihmisen onnellisuus ei kaikkia miellytä. Tätä on joskus vaikea ymmärtää. Se, että joku paistelee mustikk...

Omissa nurkissa ja kylälläkin

Kuva
Vihdoinkin poutaa ja mahdollisuus lähteä koiran kanssa kunnon lenkille !!! Ihanaa ! Vettä on tullut koko viikonlopun ja eiliset (suorastaan hirmuiset) sademäärät ajoivat niin kaksi- kuin nelijalkaisetkin talomme asukkaat, ja asukkaiden ystävät,  sohvan lämpöön ja viltin alle ! Tummat pilvet synkensivät taivaan ja meillä oltiinkin koko armas päivä kynttilän valossa. Tänään tuntui siis hyvältä lähteä lenkille, vaikka pilvistä tihkusadetta välillä putoileekin. Kiersimme tutun rantapolun ja kuvailin samalla kotikulmien lokakuista maisemaa :)   Omalla takapihallamme eletään nyt pikkuisten kirsikkapuiden "ruska-aikaa" - upeasti punertavat kirsikan lehdet ja täytyypä siis todeta, että kirsikkapuu on yhtä kaunis niin keväällä kuin syksylläkin. Kukkapenkit ja piha selviytyivät eilisistäkin rankkasateista - pesun kestäviä siis ovat ! Nyt takaisin opintojen pariin ! Täytin kirpparilta lauantaina löytämäni jalallisen vadin donitseilla ja palkitsen itseni yhdellä...