Hyvää juhannusta

Hyvää juhannusta!

Suvi on suloisimmillaan ja torppari onnellisimmillaan..... ainakin silloin, kun kaupunkiin ei tarvitse lähteä!

Istuin viime lauantaina kasvihuoneessani pitkälle yöhön ja haaveilin itseni tänne maalle asumaan (ihan pysyvästi siis). Minulla oli kanoja pihamaata nokkimassa, ryytimaa ja vuohikin vissiin :)  Se oli ihanaa!

Sade ropisi kasvihuoneen laseihin, vuonossa oli usvaista ja yö oli lämmin, eikä minulla ollut epäilystäkään siitä, missä minun onneni on!

Olen onnistunut luomaan torpastamme oman pienen paratiisin maan päällä ja nyt täältä lähteminen tuntuu kerta kerralta vaikemmalta. 

Tämä pieni torppa, vanha ja mukavuuksiltaan puuttellinen, kanivino ja rötiskäksikin kutsuttu.....ja kuitenkin paljon suurempaa luksusta, kuin kolmella vesiklosetilla ja muilla mukavuuksilla varusteltu kaupunkikotimme ;)

Talovanhus on antanut minulle mahdollisuuden luoda tänne tunnelmaa, jossa sekoittuvat sekä norjalaiset perinteet että sydäntäni lähellä oleva Kreikan saariston henki. 

Torpan sinivalkoiset raamit kertovat norjalaisen merenkulun tuliaisista (kuten niin yleistä täällä on) ja sallivat siten tuulahduksen helleenien saarilta. 

Perinteiset norjalaiset punostuolit, puupenkit, pitsiverhot ja brooderatut liinat ovat  puolestaan nekin aivan samanlaisia kuin Kreikassa, joten mikä on mitäkin - eipä tuota osaa sanoa! 

Niin paljon, kun täällä yksityiskohtia onkin, olen harkinnut jokaisen tarkkaan. Olen löytänyt tänne paljon mukavaa matkoiltani, mutta myös kirpputoreilta ja ihan Ikeastakin (kuten nuo uudet pussilakanat).

Minusta tuntuu, että viikingin isoisovanhemmat, Eliane ja Lars, hymyilevät meille tuvan seinältä ja ovat tyytyväisiä näkemäänsä. 

Tämä vanha kruunuvalaisin on löytö Pelastusarmeijan kirppikseltä ja luo nyt Villa Villekulla -tunnelmaa päärynäpuussa. 

Huvikumpuiluun on täällä vanhassa puutarhassa lupa :)

Helleaallon väistyttyä uskaltauduin tuomaan tomaattinikin kasvihuoneeseen (olivat ensin kotona kaupungissa) ja hyvin tuntuvat nekin täällä viihtyvän. Lisäksi täällä on nyt mansikkaa, oliivipuu ja rosmariinia.....ja minä, haaveiluhattu päässä!  

Tukholmasta ostetut kruunukoukut ovat nyt kasvihuoneessa.

Vanhat purkit ovat nekin kivoja täällä.

Ihan eka mustikka.

Ruusut jatkavat kukintaansa torpan puutarhassa, jossa elämästä nauttivat Linuksen lisäksi myös monet muut vipeltäjät.

Hiiri on söpö ulkona, mutta nyt on pakko myöntää, että kellariin laitettiin uudet myrkyt, heti, kun tämä veijari eteemme hipsi.

Create a life You don't need a vacation from!

Tuossapa ajatus ja ohje, jota on hyvä maistella. 

Itse en tule varmasti koskaan matkoista kokonaan luopumaan, sillä ne ovat ihan valtava inspiraation lähde, mutta elämä, josta ei tarvitse lomaa, on ehdottomasti tavoittelemisen arvoinen! 

Kaunis on tämä kotisaaremmekin javaikka kaupunkikotimme tiheään asutulla omakotitaloalueella onkin, on saarella tilaa olla myös yksinkin (vaan kun se torppani ei ole täällä)!

Tuulisena kesäkuun päivänä kuvattua.

Onko täällä muita, jotka haaveilevat kanoista ja vuohista?

Onko teistä joku toteuttanut haaveensa maalla asumisesta? Ja jos on, kertokaa miten se on onnistunut.

No, minä palaan kohta maalle unelmoimaan ja toivon, että juhannuksen taika antaa haaveille siivet! 

Oikein ihanaa juhannusta teille kaikille! 

P.S. Kirjoitin juttuni torstaina ja kuinkas sitten kävikään....vietin koko perjantain sairaalassa nuorimmaiseni sairastuttua torstai-iltana niin, että hän päätyi osastolle ja tiputukseen. 

Juhannussunnitelmat kaatuivat siihen ja ainoa juhlava hetki oli illalla juotu kahvikupponen kakkupalasen kera.

No, tytär saa nyt hyvää hoitoa ja paranee toivon mukaan nopeasti. 

Vi snakkes, 

Marianna